Julkaistu: 9.8.2002
Miksei Internet-yhteyttä kotiin?
Kallis, voi käyttää muualla, ei tarvetta
Juha Nurmela - Lea Parjo - Marko Ylitalo
- Kolme neljästä 15-74-vuotiaasta suomalaisesta oli käyttänyt tietokonetta keväällä 2002 tutkimusajankohtaa edeltäneen kolmen kuukauden aikana, ja yli 60 prosentilla oli tietokone kotonaan.
- Internetiä oli käyttänyt kaksi kolmesta ja yli puolella oli Internet-yhteys kotonaan. Yksityistarkoituksissa Internetiä käytetään eniten sähköpostiin, tuote- ja palvelutietojen hakemiseen sekä pankkiasioiden hoitoon.
- Laitteiden ja yhteyksien kalleus vaikuttaa kaikissa ikäryhmissä paljon siihen, ettei kotiin ole hankittu Internet-yhteyttä. Nuoret voivat käyttää Internetiä muualla - koulussa tai työpaikalla - ja vanhemmat eivät tunne tarvetta yhteyden hankkimiseen.
- Verkkokaupasta ei hankita, koska ei ole tarvetta ostaa Internetistä, halutaan nähdä mitä ostetaan ja luottokorttitietojen antaminen arveluttaa.
53 prosentilla Suomen talouksista oli keväällä 2002 kotitietokone ja 40 prosentilla tietokoneessaan Internet-yhteys. Mitä useampi jäsen taloudessa on, sitä useammin sillä on kotitietokone ja Internet-yhteys. Kun yhden hengen talouksista 28 prosentilla oli Internet-yhteys, yli viiden hengen talouksista se oli 75 prosentilla, kolmella neljästä. Yhden hengen taloudet eivät vielä keväällä 2002 olleet saavuttaneet kotitietokoneissa sitä tasoa, joka yli neljän hengen talouksilla oli jo vuonna 1996 (kuvio 1).
Kuvio 1. Kotitaloudet, joilla oli käytettävissä tietokone tai Internet-yhteys syksyllä 1996, 1999 ja 2001 ja keväällä 2002 (ainakin yksi väline)
Tietokone on varsin kallis hankinta, josta iäkkäämmät, vähätuloiset ja yksinasuvat eivät välttämättä saa vastaavaa hyötyä. Ilman kotitietokonettakin jokapäiväinen elämä vielä sujuu - välttämättömyys se on harvoille.
Kolme neljästä 15-74-vuotiaasta oli käyttänyt tietokonetta jossakin tutkimusajankohtaa edeltäneen kolmen kuukauden aikana kevättalvella 2002. Nuoret miehet ja naiset olivat lähes kaikki käyttäneet tietokonetta, mutta käyttö vähenee iän myötä. 20-59-vuotiaat naiset olivat käyttäneet tietokonetta jonkin verran enemmän kuin miehet, kun taas yli 60-vuotiasta miesten osuus oli selvästi suurempi (taulukko 1).
Taulukko 1. Tietokoneen ja Internetin käyttö sukupuolen ja ikäryhmän mukaan keväällä 2002, %
| Tietokone | 15-19 v. | 20-29 v. | 30-39 v. | 40-49 v. | 50-59 v. | 60-74 v. | Kaikki |
| Naiset | 98 | 96 | 88 | 85 | 72 | 21 | 74 |
| Miehet | 96 | 93 | 88 | 78 | 66 | 33 | 75 |
| Yhteensä | 97 | 95 | 88 | 82 | 69 | 26 | 74 |
| Internet | 15-19 v. | 20-29 v. | 30-39 v. | 40-49 v. | 50-59 v. | 60-74 v. | Kaikki |
| Naiset | 97 | 90 | 74 | 67 | 50 | 15 | 61 |
| Miehet | 94 | 87 | 80 | 63 | 51 | 25 | 64 |
| Yhteensä | 93 | 89 | 75 | 64 | 50 | 18 | 62 |
Tietokone oli kotona noin 2,5 miljoonalla, 63 prosentilla, 15-74-vuotiaista. Päivittäin sitä käytti 39 prosenttia miehistä ja 24 prosenttia naisista. Kolme neljästä käytti kotitietokonettaan vähintään viikoittain, mutta sekä miehissä että naisissa oli sellaisia, jotka eivät koskekaan kotitietokoneeseen. Ilmeisesti se on hankittu talouden muiden jäsenten käyttöön (taulukko 2).
Internetiä oli käyttänyt tutkimusajankohtaa edeltäneen kolmen kuukauden aikana lähes kaksi kolmesta 15-74-vuotiaasta. Alle 30-vuotiaista naiset käyttivät Internetiä enemmän kuin miehet. Samoin kuin tietokoneen Internetinkin käyttö vähenee iän myötä sekä miehillä että naisilla (taulukko 1).
Internet-yhteys kotona oli puolella (53 prosentilla) 15-74-vuotiaista. Miehistä 55 prosenttia ja naisista 51 prosenttia pystyi käyttämään Internetiä kotoaan.
Joka viides käytti yhteyttä päivittäin, miehet naisia useammin. Vähintään viikoittain kotiyhteyttä käytti 68 prosenttia miehistä ja 59 prosenttia naisista. Kotikäyttömahdollisuudesta huolimatta noin kaksikymmentä prosenttia ei sitä käyttänyt (taulukko 2).
Taulukko 2. Tietokoneen ja Internetin käyttötiheys kotona keväällä 2002
| Tietokone | % niistä, joilla on tietokone kotona | 15-74-vuotiaat | |||||
| Päivittäin | Viikoittain | Kuukausittain | Harvemmin | Ei ollenkaan | On tietokone | Yhteensä | |
| Miehet | 39 | 39 | 8 | 3 | 10 | 1 254 000 | 1 950 000 |
| Naiset | 24 | 46 | 12 | 5 | 13 | 1 222 000 | 1 963 000 |
| Yhteensä | 32 | 42 | 10 | 4 | 12 | 2 476 000 | 3 913 000 |
| Internet | % niistä, joilla on Internet kotona | 15-74-vuotiaat | |||||
| Päivittäin | Viikoittain | Kuukausittain | Harvemmin | Ei ollenkaan | On Internet | Yhteensä | |
| Miehet | 26 | 42 | 8 | 3 | 21 | 1 074 000 | 1 950 000 |
| Naiset | 17 | 42 | 11 | 5 | 26 | 1 000 000 | 1 963 000 |
| Yhteensä | 22 | 42 | 9 | 4 | 23 | 2 074 000 | 3 913 000 |
Internetin käyttö oli kaikissa ikäryhmissä yleisintä pääkaupunkiseudulla ja vähiten käyttäjiä löytyi maaseutumaisista kunnista. Lähes kaikki 15-19-vuotiaat käyttivät Internetiä asuinalueesta riippumatta, mutta yli 60-vuotiaiden keskuudessa erot olivat varsin suuria (kuvio 2).
Kuvio 2. Internetin käyttäjät ikäryhmän ja alueen mukaan keväällä 2002 (käyttänyt 3 kuukauden aikana)
Yli puolet netin käyttäjistä viettää viikossa alle kaksi tuntia verkossa
Yli 60 prosenttia Internetiä käyttäneistä oli viettänyt sen parissa vapaa-aikanaan (kotonaan) alle 2 tuntia viikossa; kaikista Internetiä käyttäneistä miehistä 46 prosenttia käytti sitä alle 2 tuntia viikossa ja naisista 55 prosenttia. Miehet kuitenkin käyttävät Internetiä pidemmän aikaa kuin naiset.
Verkko-addiktien osuus ei ole suuren suuri; noin 14 prosenttia ilmoitti käyttäneensä Internetiä kotona vapaa-aikanaan edes yli 5 tuntia viikossa. Miehistä noin 17 prosenttia ja naisista vain 10 prosenttia kuului tähän ryhmään.
Laitteiden ja käytön kalleuden mainittiin useimmin vaikuttaneen paljon tai ainakin jonkin verran siihen, että kotiin ei ole hankittu Internet-yhteyttä. Nuorilla vaikutti paljon myös Internetin käyttömahdollisuus muualla, kun taas iäkkäämmät mainitsivat usein ettei Internet kiinnosta tai sitä ei koeta hyödylliseksi (kuviot 3-5).
Kuvio 3. Kotitaloudet, joilla laitteiden ja käytön kalleus vaikutti siihen, ettei ole Internet yhteyttä kotona keväällä 2002
Kuvio 4. Kotitaloudet, joilla Internetin ei-kiinnostavuus/hyödyttömyys vaikutti siihen, ettei ole yhteyttä kotona keväällä 2002
Kuvio 5. Kotitaloudet, joilla Internetin käyttömahdollisuus muualla vaikutti siihen, ettei ole yhteyttä kotona keväällä 2002
Internetin henkilökohtaisista, ei työhön tai opiskeluun liittyvistä, käyttötarkoituksista useimmat mainitsivat sen käytön henkilökohtaiseen viestintään: sähköpostiin, Internet-puheluihin tai chattailyyn. Kolme neljästä Internetin käyttäjästä käytti niihin yhteyttään. Tuotteisiin tai palveluihin liittyvää tiedonetsintää oli tehnyt lähes yhtä moni, ja kolmanneksi useimmin vastaajat mainitsivat käyttäneensä Internetiä pankkiasioiden hoitoon.
Puolet vastaajista oli asioinut julkisten viranomaisten kanssa tai ainakin selaillut näiden tuottamia palveluita. Tuotteiden ja palveluiden ostamiseen tai tilaamiseen Internetiä ilmoitti käyttäneensä alle joka viides, ja noin 8 prosenttia ilmoitti itse myyneensä jotakin kirpputoreilla tai huutokauppasivuilla.
Oma sähköpostiosoite jo yli puolella 15-74-vuotiaista - päivittäisiä käyttäjiä 1,2 miljoonaa
Oma sähköpostiosoite oli toukokuun lopulla 56 prosentilla 15-74-vuotiaista. Puolessa vuodessa sähköpostilla tavoitettavien määrä kasvoi nopeasti, noin 200 000 hengellä. Sähköpostiosoitteen omaavista sitä käyttää päivittäin 54 prosenttia ja kolme neljästä vähintään viikoittain.
Kun 15-19-vuotiaista 78 prosentilla oli oma sähköpostiosoite, 40- 49-vuotiailla se oli 60 prosentilla ja 65-74-vuotiailla vain 16 prosentilla. Sähköpostiaan käyttivät päivittäin useimmin 30-39-vuotiaat (62 prosenttia), 60-74-vuotiaiden sähköpostin käyttäjienkin joukossa kolmasosa käytti postiaan päivittäin.
Sähköpostia henkilökohtaiseen viestintään käytti noin 1,8 miljoonaa 15-74-vuotiasta. Kaiken kaikkiaan 2,2 miljoonalla oli sähköpostiosoite, joten osa ei sitä käytä tai työpaikan sähköpostiosoitetta ei käytetä yksityistarkoituksiin. Ikäryhmällä ei ole suurta merkitystä; vain 60-74-vuotiaat mainitsivat sähköpostin Internetin käyttötarkoituksena muita harvemmin.
Sähköpostilla pitää tietenkin olla vastaanottaja, jonka kanssa keskustelua käy. Yli 60-vuotiailla sähköposti ei ole yhtä toimiva yhteydenpitoväline kuin muissa ikäryhmissä, koska ikäihmisissä Internetin käyttäjiä on vielä vähän.
Tuotetietoja selailee kolme neljästä käyttäjästä
Tuotetietojen selailua ilman varsinaista ostamista harrasti 1,8 miljoonaa 15- 74-vuotiasta, kolme neljästä Internetin käyttäjästä. Suhteellisesti eniten sitä tekevät 20-39-vuotiaat, mutta yli 60-vuotiaista Internetin käyttäjistäkin noin puolet mainitsi käyttävänsä Internetiä saadakseen tietoa tuotteista ja palveluista.
Pankkipalveluita verkossa käytti 1,5 miljoonaa 15-74-vuotiasta, 64 prosenttia 15-74-vuotiaista Internetin käyttäjistä. 15-19-vuotiaista vain alle joka kolmas käytti Internetiä pankkiasioiden hoitoon, mutta muissa ikäryhmissä käyttö on melko tasaista. Nuorilla ei ole ehkä vielä tarvettakaan omien pankkiasioiden hoitoon.
Verkkolehtien lukemista harrastavat kaikenikäiset. Internetin käyttötarkoituksena se on tasaisimmin jakautunut ikäryhmien kesken.
Nuoret, alle 30-vuotiaat käyttivät Internetiä varsin moninaisiin tarkoituksiin, usein kuitenkin sähköpostiin, tuotetietojen etsimiseen sekä koulutukseen liittyvien palvelujen selailuun, mikä tuntuukin varsin luontevalta. Yli 60-vuotiaat käyttivät Internetiä useimmin sähköpostiin, pankkiasioiden hoitoon sekä matkailuun liittyvien palveluiden selailuun (taulukko 3).
Taulukko 3. Internetin käyttötarkoitukset ikäryhmittäin keväällä 2002, %
| 15-19 v. | 20-29 v. | 30-39 v. | 40-49 v. | 50-59 v. | 60-74 v. | Kaikki | |
| Yksityinen sähköposti | 76 | 80 | 75 | 70 | 72 | 63 | 74 |
| Tuotetiedon selailu | 66 | 80 | 81 | 72 | 63 | 49 | 73 |
| Pankkiasioiden hoito | 28 | 64 | 74 | 74 | 69 | 65 | 64 |
| Matkailuun liittyvät palvelut | 32 | 50 | 58 | 57 | 50 | 54 | 51 |
| Valtion tai kunnan sivujen selailu | 29 | 56 | 57 | 53 | 50 | 46 | 50 |
| Koulutukseen liittyvät palvelut | 67 | 57 | 41 | 38 | 32 | 16 | 45 |
| Verkkolehtien lukeminen | 30 | 49 | 47 | 38 | 40 | 33 | 42 |
| Terveyteen liittyvät palvelut | 16 | 27 | 31 | 25 | 21 | 29 | 25 |
| Pelien pelaaminen | 44 | 23 | 20 | 10 | 11 | 16 | 21 |
| Tavaroiden ja palvelujen hankinta | 20 | 21 | 23 | 18 | 13 | 5 | 19 |
| Chattaily | 39 | 23 | 11 | 8 | 6 | 2 | 16 |
Miksi verkkokaupasta - onhan tavallisia kauppojakin
Lähes 1,8 miljoonaa henkeä, 73 prosenttia 15-74-vuotiaista Internetin käyttäjistä, oli hakenut tuotteisiin tai palveluihin liittyvää ja noin joka viides oli tehnyt joskus hankintoja verkon kautta. Niiltä verkkokaupassa käyneiltä, joilla oli yli kolme tilaus- tai ostokertaa kysyttiin myös, olivatko kokemukset olleet myönteisiä vai kielteisiä. Kenelläkään ei ollut pelkästään kielteisiä kokemuksia. Suurimmalla osalla, 84 prosentilla, oli myönteisiä kokemuksia ja 16 prosentilla sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia.
Niiltä Internetin käyttäjiltä, jotka eivät koskaan olleet ostaneet tai tilanneet mitään, kysyttiin myös, oliko tietyillä syillä merkitystä sille, etteivät he olleet käyttäneet verkkokauppaa.
Selvästikin suomalaiset haluavat nähdä, mitä ostavat. Sen tarpeen tavalliset kaupat ja tavaratalot tyydyttävät hyvin. Neljä viidestä ei tunne tarvetta ostaa Internetistä, koska muitakin kauppapaikkoja on tarjolla. Näissä mielipiteet ovat varsin selviä ja ei osaa sanoa -vastausten osuus on hyvin pieni. Sen sijaan verkkokaupasta hankkimattomuuteen ei näytä vaikuttavan se, että tuotteet olisivat liian kalliita, toimitusajat pitkiä tai etteikö tuotteita ja palveluja olisi tarjolla. Näiden suhteen kuitenkin ei osaa sanoa -vastausten osuus oli jo kolmasosa. Silloin kun todellisia ostoaikeita ei ole ollut, on tietenkin vaikea sanoa mitään hinnoista tai toimitusajoista (taulukko 4).
Taulukko 4. Syyt, miksei ole käyttänyt verkkokauppaa, kevät 2002 % Internetin käyttäjistä, jotka eivät ole hankkineet verkkokaupasta
| Kyllä | Ei | EOS | |
| Käy mieluummin kaupassa nähdäkseen tuotteen | 95 | 4 | 1 |
| Ei ole tarvetta ostaa Internetistä | 81 | 17 | 2 |
| Luottokorttitietojen antaminen epäilyttää | 71 | 24 | 5 |
| Toimitusajat liian pitkät | 13 | 53 | 34 |
| Tarvittavia tuotteita tai palveluja ei ole tarjolla | 11 | 56 | 33 |
| Tuotteet liian kalliita | 9 | 54 | 37 |
Luottokorttitietojen antaminen arveluttaa
Melkein kolmea neljästä epäilyttää antaa luottokorttitietonsa, mutta toisaalta joka neljäs verkkokaupasta ostamaton ei näkisi sen vaikuttavan ostamiseensa. Verkkokaupoista ostaneista 36 prosenttia oli maksanut ostoksensa luottokortilla.
Luottokorttitietojen antaminen verkkokauppaan on Suomessa ollut perinteisesti vähäisempää kuin muissa maissa. Esimerkiksi Australiassa kaksi kolmasosaa verkkohankinnoista maksetaan luottokortilla tilauksen yhteydessä.
Dosentti Juha Nurmela on Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelujen erikoistutkija, joka on selvittänyt suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttöä usean vuoden ajan.
Lea Parjo toimii erikoistutkijana Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä ja vastaa tietoyhteiskuntaa kuvaavien tilastojen kehittämisestä.
Marko Ylitalo toimii tutkijana Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalveluissa.
EU-maista tuloksia loppuvuodesta
Päivitetty 9.8.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi