Humalan kuviot

Juhannuksen alla julkaistiin Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä lehden tekemän humalaa koskevan tutkimuksen tuloksia. Jutussa käytettiin viljalti kumulatiivisia vaakapylväitä - ja varsin omintakeisella tavalla.

Kumulatiivisten eli summapylväiden käytön edellytys on, että yhteen laskettavien lukujen summalla on (järkevä) merkitys eli summan voidaan ajatella tarkoittavan jotakin. Perusteluksi ei riitä, että kaikissa osissa on käytetty samaa mittayksikköä. Kuvio 1 on yksi kyseisen artikkelin monista kuvioista. Siinä on summattu miesten prosenttiosuus ja naisten prosenttiosuus erilaisista ensiryyppyyn liittyvistä kokemuksista. Mitäköhän tämä summa tarkoittaa? Miten esimerkiksi tulkitaan se, että ensimmäisen juomisen yhteydessä hauskaa oli 153 % vastaajista. (Tosin voihan se tässä yhteydessä pitää paikkansakin.)

KUVIO 1 Mitä tapahtui, kun joit ensimmäistä kertaa?

Ongelma on, että eri ryhmien sisällä lasketut prosenttiosuudet eivät itse asiassa ilmennä samaa asiaa eli niissä ei ole tarkalleen sama mittayksikkö, koska niillä on eri nimittäjä. Jos prosenttiosuuksia halutaan käyttää - mikä tässä tapauksessa onkin hyvin perusteltua - on pylväsryhmäkuvio oikeampi ratkaisu (kuvio 2). Kuvio 2 on minusta kyllä muutenkin parempi: miesten ja naisten kokemusten erot tulevat siitä paljon paremmin esille ja naisten halailuhakuisuus humalassa nousee selvästi esiin.

KUVIO 2 Mitä tapahtui, kun joit ensimmäistä kertaa?

Jos taas summapylväs on nimenomaan se, mitä halutaan käyttää, on prosenttiosuuksista luovuttava. Kuvio 3 on sama kuin kuvio yksi, mutta tehtynä vastaajien määrän (ei siis prosenttien) mukaan. Ensimmäinen ryhmä "oli hauskaa" tosin on jätetty pois, koska sitä esittävä pylväs olisi tullut aivan liian pitkäksi muihin verrattuna. Kuvio 3 on kyllä monessa suhteessa huonompi esitys kuin kuvio 2. Kokonaismäärät eivät ole kovin mielenkiintoisia, kun ei tiedä, kuinka suuresta joukosta. Lisäksi naisten ja miesten lukujen vertailu on aika hankalaa.

KUVIO 3 Mitä tapahtui, kun joit ensimmäistä kertaa?

Tutkimuksen tiedot oli kerätty internetissä julkaistun kyselyn vastausten perusteella. Tällaiseen tutkimustapaan liittyy niin suuria menetelmällisiä ongelmia, että parhaalla tahdollakaan sille ei voi antaa muuta kuin viihteellistä arvoa. Minusta kuitenkin myös tällaisessa tilanteessa kuviot voisi tehdä ajatuksella.

Päivitetty 8.8.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi