Julkaistu: 8.8.2002
Laiton tuotanto kansantalouden tilinpidossa:
Osuus jää desimaaleihin
Laittoman talouden osuus koko kansantaloudesta ei ole Suomessa suuri. Prosentit bruttokansantuotteesta supistuvat desimaaleihin. Jos taas mustaa taloutta arvioidaan laittomien tavaroiden ja palveluiden myyntinä, päädytään isoihin lukuihin, jopa puoleen miljardiin euroon.
Pekka Lith
YK:n ja EU:n kansantalouden tilinpidon järjestelmien, SNA 93:n (System of National Accounts) ja ESA 95:n (European System of National Accounts), mukaan kaikki laillinen ja laiton tuotannollinen toiminta tulisi sisällyttää kansantalouden tilinpitoon. Laittomalla taloudella (illegal production) tarkoitetaan SNA:n mukaan lähtökohdiltaan selvästi rikollista toimintaa eli sellaisten tavaroiden ja palvelujen tuotantoa, joka on laissa kokonaan kiellettyä.
Laitonta tuotantoa ovat muun muassa huumausaineiden valmistus ja kauppa, paritus, salakuljetus, varastetun tavaran kauppa, lahjonta ja rahan väärentäminen. Laittomaan talouteen rinnastetaan sinänsä laillisten tavaroiden ja palvelujen tuotanto, jota harjoitetaan lainvastaisesti ilman viranomaisten lupaa. Näitä ovat esimerkiksi luvaton taksitoiminta ja lääkärinammatin harjoittaminen (kuvio 1).
Kuvio 1. Virallinen ja epävirallinen talous kansantaloudessa
Kuitenkaan laillisten tavaroiden ja palvelujen niin sanottua harmaata tuotantoa (concealed production, underground economy) ei lueta käsitteellisesti laittomaan talouteen. Tavanomaisessa harmaassa taloudessa hyödykkeiden tuotanto on sinänsä sallittua, mutta toiminta salataan viranomaisilta tai sen laajuus ilmoitetaan tarkoituksella väärin. Salaamisella vältellään muun muassa vähimmäispalkan tai verojen maksamista.
SNA:ssa on varottu vetämästä tarkkaa rajaa harmaan ja laittoman talouden välillä, sillä aikaansaatu tuotanto tulisi joka tapauksessa sisällyttää kansantalouden tilinpitoon. Laittoman ja laillisen talouden käsite saattaa myös vaihdella maittain. Esimerkiksi varkaudet ja kiristys ynnä muut sellaiset eivät ole taasen arvonlisäystä luovaa toimintaa, eikä niitä lueta tilinpidossa tuotannoksi, vaan ne ovat kotitalousalan sisäisiä tulonsiirtoja.
Laittoman talouden sisällyttäminen bkt-laskelmiin perusteltua
Useimmissa maissa laitonta tuotantoa ei ole sisällytetty bkt-laskelmiin. Silti laittomilla hyödykkeillä voi olla merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia. Kansantalouden tilinpidossa laittomasta tuotantotoiminnasta saatujen tulojen huomiotta jättäminen voi vääristää kokonaiskuvaa kansantalouden rakenteesta ja kehityksestä sekä aiheuttaa laskennallisia tasapainotusongelmia talouden kysyntä- ja tarjontaerien välillä.
Laittomat tavarat ja palvelut myydään pääasiassa yksityisille kotitalouksille loppukulutukseen, joten laittomien hyödykkeiden kulutus nostaa yksityisiä kulutusmenoja. Jos laittomiin hyödykkeisiin käytetyt kulutusmenot kuitenkin jäävät kansantalouden tilinpidon ulkopuolelle, voivat kotitalouksien todelliset kulutusmenot aliarvioitua ja säästämisaste yliarvioitua kansantaloudessa.
Huumeiden, alkoholin ja savukkeiden laittomalla harmaalla tuonnilla voi olla puolestaan merkittävä osuus näiden tuotteiden kotimaisesta kulutuksesta. Laittoman tuonnin huomiotta jättäminen voi osaltaan vääristää tavaroiden ja palvelujen ulkomaankaupan tasapainoa, mikäli vaihtotaseen menot ovat todellisuudessa suuremmat kuin virallisista ulkomaankauppatilastoista ilmenee.
Laittoman talouden sisällyttäminen kansantalouden tilinpitoon parantaisi osaltaan bkt-laskelmien ajallista ja maiden välistä vertailukelpoisuutta. Syynä on, että laiton toiminta voi muuttua ennen pitkään lailliseksi toiminnaksi tai päinvastoin. Laittoman toiminnan käsite myös vaihtelee maittain, mikä voi hankaloittaa maiden välistä vertailua jollakin talouden osa-alueella (mm. aborttien kriminalisointi Irlannissa).
Mittaamista yritetty kehittää
Laittoman tuotannon ja kulutuksen arviointiin liittyvät vaikeudet ja perustietojen puutteet ovat kuitenkin estäneet näiden toimintojen sisällyttämisen kansantalouden tilinpitoon. Toisaalta osa laittomasta toiminnasta voi sisältyä jo implisiittisesti bkt-laskelmiin. Esimerkiksi luvaton alkoholin myynti alaikäisille sisältynee Suomessakin vähittäiskaupan ja ravitsemistoiminnan tuotantolukuihin.
EU-maissa laskelmia laittomasta tuotannosta on tehty Britanniassa, Hollannissa, Italiassa ja Itävallassa. Kattavimmin asiaa on selvitetty Hollannissa ja Britanniassa. Näissä kahdessa maassa tehdyt selvitykset käsittävät huumausainekaupan, prostituution, laittoman uhkapelitoiminnan ja varastetun tavarankaupan. Hollannissa on tehty laskelmia myös tuoteväärennöksistä (piraattituotteet).
Myös EU:n uusia Itä-Euroopan jäsenmaaehdokkaita on pyydetty arvioimaan laittoman talouden merkitystä kansantaloudessaan. Useimmissa ehdokasmaissa laitonta taloutta on mitattu järjestelmällisesti ensimmäistä kertaa. Laittoman talouden tärkeimmät alat ovat huumausainekauppa, prostituutio, varastetun tavaran kauppa sekä alkoholin, savukkeiden, aseiden, varastettujen autojen ja ihmisten salakuljetus.
Kulutusmenoista vaajan prosentin
Suomesta laaditut alustavat laskelmat kattavat huumausainekaupan, prostituution, salakuljetun alkoholin, savukkeiden sekä hormoni- ja lääkevalmisteiden kaupan. Laskelmien mukaan laittomien tavaroiden ja palvelujen myynnin arvo oli Suomessa 300-500 miljoonaa euroa vuonna 2001. Laittoman tuotannon laskennallinen arvonlisäys oli 240-400 miljoonaa euroa eli 0,2-0,3 prosenttia bruttokansantuotteesta (taulukko 1).
Taulukko 1. Laittomien tuotteiden kulutuksen, tuotannon ja tuonnin laskennallinen arvo Suomessa 2001, miljoonaa euroa
| Kulutusmenot | Arvonlisäys | Tuonti | |
| Prostituutio | 115-187 | 115-187 | .. |
| Huumausainekauppa | 127-254 | 82-165 | 44-89 |
| Salakuljetetun alkoholin, savukkeiden ja doping-aineiden yms. kauppa |
59 | 46 | 13 |
| Yhteensä | 301-500 | 243-398 | 57-102 |
| Lähde: Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith | |||
Suurimman osan laittomista hyödykkeistä tuottavat kotitaloudet, joten niistä saadut myyntitulot lisäävät kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Yksityisistä kulutusmenoista laittomat hyödykkeet muodostavat 0,5-0,8 prosenttia, sillä kotitaloudet ovat myös laittomien tuotteiden pääasiallisia loppukäyttäjiä. Kulutusmenoja lisäisivät edelleen suomalaisten matkailijoiden seksipalvelujen ostot ulkomailla.
Suomessa esiintyy monenlaista muutakin laitonta tuotantoa, kuten piraattituotteiden ja varastetun tavaran kauppaa sekä luvatonta ammatinharjoittamista (taksitoiminta yms.) Lisäksi lahjonnalla voi olla odotettua suurempi merkitys kansantaloudessa, mutta näistä toiminnoista ei ole olemassa sellaisia perustilastoja, joita voitaisiin hyödyntää suoraan kansantalouden tilinpidossa.
Lähteitä:
Davies, Tom and Groom, Chris: Developing a Methodology for Measuring Illegal Activity for the UK National Accounts, Economic Trends no 536, 1998.
Lith, Pekka: Laittomat tavara- ja palveluhyödykkeet Suomen kansantaloudessa, Helsinki 2002.
Statistical and Economic Commission for Europe: Registration of Illegal Production in the National Accounts of the Netherlands, Meeting in Paris 3-6 June 1997.
Kirjoittaja työskentelee omistamassaan suunnittelutoimistossa (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith
Päivitetty 8.8.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi