Julkaistu: 8.8.2002
16 maan inflaatioaste ylitti 100 prosenttia 1990-luvulla
KESKEISIMPIÄ taloutta kuvaavia lukuja on inflaatio eli hintatason yleinen nousu. Päinvastaisessa tapauksessa puhutaan deflaatiosta. Inflaation mittaamisessa käytetään kuluttajahintaindeksin muutoksia, tavallisimmin kuukausi- tai vuositasolla. Kohtuullista, parin prosentin inflaatiota pidetään vielä normaalina, ääritilanteessa hintojen nousu voi johtaa suoranaiseen hyperinflaatioon.
1990-luvulla 16 maan vuotuinen inflaatio eli inflaatioaste ylitti 100 prosenttia, 27 maan 50 prosenttia. Viimeksi mainituista 10 sijaitsee Euroopassa, samoin 10 Aasiassa, 5 Afrikassa ja 2 Latinalaisessa Amerikassa. Pääosa Euroopan ja Aasian suurinflaation maista on entisiä Neuvostoliiton osia tai niin sanottuja itäblokin maita. Listan kärkisijat ovat kuitenkin kahden afrikkalaisen valtion, Kongon demokraattisen tasavallan eli tuolloisen Zairen ja Angolan hallussa.
Vuotuinen inflaatio maittain 1990-luvulla , %
1. | Kongon dem. tasavalta | 1 423,10 |
2. | Angola | 740,6 |
3. | Turkmenistan | 407,5 |
4. | Georgia | 387,5 |
5. | Valko-Venäjä | 355,1 |
6. | Ukraina | 271,3 |
7. | Uzbekistan | 246,6 |
8. | Tadzikistan | 235,2 |
9. | Armenia | 212,5 |
10. | Brasilia | 207,7 |
11. | Kazakstan | 204,7 |
12. | Azerbaidzan | 199,1 |
13. | Venäjä | 162 |
14. | Moldova | 120,2 |
15. | Kirgisia | 110,2 |
16. | Bulgaria | 102,8 |
17. | Romania | 98 |
18. | Suriname | 87,5 |
19. | Kroatia | 86,2 |
20. | Makedonia | 79,3 |
21. | Turkki | 76,3 |
22. | Liettua | 75,2 |
23. | Sudan | 60,8 |
24. | Mongolia | 58,4 |
25. | Viro | 53,1 |
26. | Sambia | 51,4 |
27. | São Tomé ja Príncipe | 50,6 |
28. | Latvia | 49,2 |
29. | Venezuela | 45,5 |
30. | Albania | 39,2 |
31. | Ecuador | 37,1 |
32. | Malawi | 33,5 |
Nicaragua | 33,5 | |
34. | Mosambik | 32,6 |
35. | Guinea-Bissau | 32,5 |
36. | Uruguay | 31,1 |
- - - | ||
155. | Arabiemiirikunnat | 2,3 |
Bosnia-Hertsegovina | 2,3 | |
157. | Luxemburg | 2,2 |
Saudi-Arabia | 2,2 | |
Tanska | 2,2 | |
160. | Ruotsi | 2,1 |
Vanuatu | 2,1 | |
Yhdysvallat | 2,1 | |
163. | Itävalta | 2 |
Saint Vincent ja Grenadiinit | 2 | |
Saksa | 2 | |
166. | Alankomaat | 1,9 |
Belgia | 1,9 | |
Panama | 1,9 | |
Suomi | 1,9 | |
170. | Tonga | 1,7 |
Uusi-Kaledonia | 1,7 | |
172. | Australia | 1,5 |
Ranska | 1,5 | |
Uusi-Seelanti | 1,5 | |
175. | Kanada | 1,4 |
176. | Singapore | 1,3 |
Sveitsi | 1,3 | |
178. | Ranskan Polynesia | 1,2 |
179. | Brunei | 1,1 |
Kuuba | 1,1 | |
181. | Japani | 0,1 |
182. | Bahrain | -0,1 |
Taulukossa ovat mukana kaikki ne maat, joiden vuosi-inflaatio ylitti 30 prosenttia tai alitti 2,5 prosenttia. | ||
Tilaston rankingissa ovat vain ne valtiot, joiden inflaatioaste on tiedossa. |
Tilaston tyvipäässä eli alle kahden prosentin inflaation maiden joukossa on useita kehittyneitä teollisuusvaltioita, muun muassa neljä EU-maata - myös Suomi - Australia, Japani ja Kanada. Johtava teollisuusmahti Yhdysvallat jäi tuosta kahden prosentin rajasta kymmenyksen. Yhden maan, öljyvaltio Bahrainin, inflaatio livahti 1990-luvulla jopa miinusmerkkiseksi, siis deflaation puolelle.
EU-maista pahin inflaatio 1990-luvulla koetteli Kreikkaa, reilulla 9 prosentilla vuodessa. Myös Portugalissa inflaatioaste ylitti 5 prosenttia. Maltillisinta inflaatiokehitys EU-alueella oli edellä mainituissa neljässä maassa, Alankomaissa, Belgiassa, Ranskassa ja Suomessa. Myös Itävalta ja Saksa jäivät tasan 2 prosenttiin.
Kun Suomen inflaatioaste 1990-luvulla oli 1,9 prosenttia, muista Pohjoismaista se oli Ruotsissa 2,1 prosenttia, Norjassa 2,8 prosenttia, Tanskassa 2,2 prosenttia ja Islannissa 3,2 prosenttia. Uudelleen itsenäistyneissä Baltian maissa hintojen nousu oli sitä vastoin aivan toista luokkaa: Virossa 53,1 prosenttia, Latviassa 49,2 prosenttia ja Liettuassa 75,2 prosenttia.
Vuotuinen inflaatio EU-maissa 1990-luvulla, %
Kreikka | 9,2 |
Portugali | 5,3 |
Espanja | 3,9 |
Italia | 3,8 |
Irlanti | 3,5 |
Britannia | 2,9 |
Luxemburg | 2,2 |
Tanska | 2,2 |
Ruotsi | 2,1 |
Itävalta | 2 |
Saksa | 2 |
Alankomaat | 1,9 |
Belgia | 1,9 |
Suomi | 1,9 |
Ranska | 1,5 |
Lähde: Maailma numeroina. (http://tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_taulukot.html)
Kai Enkama
Tilastokirjasto
Päivitetty 8.8.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi