Nuoruus on teknologisoitunut

Sonja Kangas & Tapio Kuure

Suomalaiset nuoret ovat olleet nopean informaatioteknologisen kehityksen kärjessä jo useamman vuoden ajan. Käyttäjien erilaistumisen ja tekniikan monipuolistumisen myötä käyttötyylejä alkaa näkyä entistä selkeämmin. Nuorten elinolot -vuosikirja avaa moninäkökulmaisen ikkunan nuorten tietoteknisiin kulttuureihin.

Mikrotietokoneen, Internetin, cd-soitinten ja matkapuhelinten määrä on kotitalouksissa kasvanut tasaisesti. Matkapuhelin on jo yli 90 prosentilla kotitalouksista, mikrotietokone ja Internet lähes puolessa kotitalouksista. Tietokoneesta on tulossa yhä selkeämmin keskusyksikkö, jonka oheislaitteiden avulla organisoidaan niin paikallinen kuin globaali audiovisuaalinen maailma kodin sisällä. Eurooppalaisessa ja laajemmin kansainvälisessä vertailussa Suomi on ollut tämän kehityksen kärjessä muiden Pohjoismaiden rinnalla.

Suomi on hieman muita Pohjoismaita jäljessä tietokoneen ja Internetin käyttötiheyksiä tarkasteltaessa, kännykkäkansana olemme sen sijaan kärjessä. Tilastoista ilmenee, ettei informaatioteknologian käyttö ole suoraan riippuvainen perheen koosta tai varallisuudesta. Erityisesti nuorten käyttöä säätelee käyttökulttuuri, joka vaihtelee huomattavasti enemmän tyttöjen ja poikien välillä kuin aikuisten miesten ja naisten välillä.

Informaatioteknologia on saanut merkittävän roolin yhteiskunnan muovaajana, vaikka se on tosiasiassa vain kapea osa koko kodin käyttämästä teknologiasta. Nuorten teknologiakäytöstä puhuttaessa ei kuitenkaan puhuta perinteisistä kodinkoneista, koska nuorten pääasiallisen kulutuksen ei nähdä liittyvän perheeseen ja kotiin. Oletuksena on pikemminkin, että nuoret ovat kiinnittyneet yhä globaalimmaksi muuttuvaan viiteryhmäänsä, jonka ylläpidossa informaatioteknologia on keskeinen väline. Nuorten teknologiakulttuureita luonnehtivat sellaiset termit kuten elämysyhteiskunta tai kyberavaruuden disneyland. Ne kuvaavat hyvin nuorten informaatioteknologian kulutusta, jota määrittää enemmän liikkuvuus ja viihteellisyys kuin koti ja arkipäiväiset toimet.

Sosiaalisuutta tietotekniikan avulla

Aiempiin sukupolviin verrattuna teknologiasta on tullut nuorten elämän ja itseilmaisun keskeinen hallintatyökalu. Nuoret ovat kommunikaatio- ja tekniikka-akrobaatteja nimenomaan vanhempiin sukupolviin verrattuna. Heidän vanhemmilleen monet täysin normaalit tietotekniikan sovelluksen ja käyttötavat ovat utopiaa. Nuorilla on hallussa teknologianäppäryys, ja he osaavat käytetyn kielen, mikä kärjistettynä saattaa aiheuttaa jopa auktoriteettikeskusteluja kotona. Nuorilla on paljon sanottavaa teknologiavalmiuksien eroista vertailussa heidän itsensä ja vanhempien välillä.

Lähes kaikki nuoret kommunikoivat tietotekniikan mahdollistamia kanavia pitkin eli käyttäen kännykkää ja Internetiä. Kommunikaation ohella tietotekniikan mahdollistamat tilat ovat keskeisiä opiskelun apuvälineitä, harrastustiloja tai jopa vapaa-ajan viettopaikkoja.

Samalla kun tietotekniikan taito on entistä keskeisempi osa tietoyhteiskunnassa toimimista ja vaikuttamista, se on myös monipuolinen viihteen, pelaamisen ja leikin mahdollistaja. Nuorten puheessa tietotekniikalla ei tarkoiteta pelkästään tietokonetta vaan koko digitaalista mediamaailmaa, joka kännyköiden, pelilaitteiden, musiikkisoittimien ja muiden tietoteknisten laitteiden myötä rakentuu. Tähän maailmaan nuorille on rakentunut vanhemmista vapaita vyöhykkeitä, joissa voidaan kehittää omia maailmanvalloitusideoita, rakentaa niin todellisia kuin virtuaalisiakin ystävyys- tai rakkaussuhteita ja roolileikkiä.

Tytöt käyttävät tietokonetta siinä missä pojatkin

Nuorten tietoteknisen maailman keskiötä, matkapuhelinta ja internetiä määrittelee sosiaalisuus. Tekniikan hyväksikäytön suppeus ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen vähyys ovat herättäneet keskustelua myös tietoyhteiskunnasta syrjäytymisestä etenkin tyttöjen osalta. Tyttöjen sosiaalinen aktiivisuus ei juurikaan näy tietotekniikan alakulttuureissa. Tyttöjen on nähty olevan passiivisempia osallistujia, mikä sitten heijastuisi tulevaisuuden työelämään.

Nuorten elinolot -vuosikirjan tilastoista ja artikkeleista käy kuitenkin ilmi, että sukupuolten väliset erot eivät tietokoneen käytössä yleisellä tasolla mitattuna ole merkittäviä. Käytännöllisesti katsoen kaikki nuoret sukupuolesta riippumatta käyttävät tietokonetta.

Tietokoneen yleisimmät käyttötavat mukaan (tietokonetta käyttäneillä nuorilla)

	13-15-v. pojat		17-19-v. pojat		13-15-v. tytöt		17-19-v. tytöt
	käyttäjiä, %	käyttää usein	käyttäjiä, %	käyttää usein	käyttäjiä, %	käyttää usein	käyttäjiä, %	käyttää usein
Internet	93	46	97	54	94	46	96	55
Pelit	99	69	94	48	94	21	87	7
Kirjoittaminen	97	30	97	37	100	32	100	43
Musiikin kuuntelu	89	45	86	40	75	21	62	18
Piirtäminen	82	20	73	22	81	17	69	14
Romput	80	21	73	31	51	10	55	12
Tietokannat	60	9	55	11	54	6	48	12
Ohjelmointi	55	15	43	18	43	4	29	3
Musiikin tekeminen	55	15	42	14	33	2	11	1
Kuvien editointi	38	12	43	18	33	1	24	7
Laskeminen	48	5	38	4	38	4	28	4
Tv:n katselu	12	2	10	1	18	2	7	1

Käytön sisällössä ja tiheydessä on kuitenkin merkittäviä eroja. 13-15-vuotiaat tytöt ja pojat käyttävät tietokonetta pääasiassa Internetiin (93,5%), pelaamiseen (96,5%) ja kirjoittamiseen (98,5 %). 17-19-vuotiaiden kohdalla pojat pelaavat lähes samassa määrin (94 %), pelaavien tyttöjen määrä on laskenut (87 %). Usein pelaavissa ero on vieläkin selvempi (pojat 69 %, tytöt 21 %).

Internetin käytössä sukupuoli määrittää toiminnallisia eroja, ikä on toinen merkittävä tekijä. 8-10-vuotiaat tytöt ovat teini-ikäisiä aktiivisempia monipuolisessa verkkokommunikaatiossa ja verkon fanikulttuureissa (virtuaaliset hevostallit ja nukkekodit), verkon roolipelaamisessa ja tarinankerronnassa.

Teini-ikäisillä nuorilla koulu määrittelee voimakkaammin tietokoneen ja internetin käyttöä. Vapaa-aikana sähköposti, verkkopelit, internetin keskustelukanavat ja verkkopäiväkirjat ovat tiedonhaun ohella aktiivisessa käytössä. Pojilla pelaaminen ja Internetissä surffailu jatkuu lapsuudesta nuoruuteen melko samanlaisena.

Lapsille kännykkä on peliväline

Niin lapsille kuin nuorillekin kännykkä on tärkeä väline, mutta eri merkityksissä. Tampereen yliopiston Lasten tietoyhteiskunta -hankkeen tulosten mukaan 8-10-vuotiaat lapset käyttävät kännykkää leikkimiseen ja pelaamiseen. Tytöistä 70 ja pojista 73 prosenttia ilmoitti kännykän tärkeimmäksi käyttötavaksi pelaamisen. Havainto on mielenkiintoinen, koska matkapuhelimet sisältävät vain harvoja ilmaisia pelejä, eikä laite sinällään sovellu kovin hyvin pelaamiseen.

Kännykän eri toimintojen käyttö (%)

Toiminto	Tytöt	Pojat	Kaikki
Pelit	70	73	71
Soittaminen	62	55	58
Tekstiviesti	39	34	36
Säveltäminen	26	36	31
Logojen tilaus	14	17	16
Soittoäänien tilaus	11	18	15
Pelien tilaus	5	10	7

Pelaamisella voidaan kuitenkin tarkoittaa myös muunlaista matkapuhelimella leikkimistä. Niin Internetissä kuin kännyköilläkin pelataan paljon eri merkityksissä. Esimerkiksi Hotelli Kultakala -nimisessä Internetin keskustelutilassa pelkkä muiden käyttäjien kanssa toimiminen voidaan kokea pelaamiseksi, ja ruudunsäästäjänkin voi ymmärtää pelinä. Matkapuhelimissa nuoret keksivät myös omia maksuttomia pelejään.

Soittaminen ja tekstiviestit tulevat 8-10-vuotiailla vasta pelaamisen jälkeen. Syyt ovat taloudelliset. Lapsilla matkapuhelimen käyttö on tiukasti vanhempien rajoittamaa. Kuukausittaiset käyttörajat ovat alhaiset, jolloin käyttötarkoituksia tulee tarkkaan harkita. Lisäksi lasten sosiaalinen elämä keskittyy vielä tiiviisti kodin lähipiiriin, eikä se sisällä samanlaista kaupungissa sukkuloimista ja ystävien metsästystä soittojen ja tekstiviestin välityksellä kuin teini-ikäisillä nuorilla. Kännykkä on siis vielä 8-10-vuotiaille tärkeämpi pikemminkin esineenä ja merkityksenä kuin varsinaisena viestimenä.

Nuori syrjäytyy ilman kännykkää

Teini-ikäisten matkapuhelimen käyttö poikkeaa huomattavasti lasten vastaavasta. Nuorten matkapuhelimeen käyttämät rahasummat kasvavat lähes poikkeuksetta vuosi vuodelta. Kun vanhempien rahallinen avustus samanaikaisesti pienenee, koulun ohella töissä käyminen on monille nuorille välttämättömyys, jotta kasvavat laskut saadaan hallittua. Teini-ikäisten laajat ystäväverkot ja jatkuva online-olotila edellyttävät aktiivista puhelimen käyttöä. Nuoret toteavat syrjäytyvänsä kaveripiireistä, elleivät ole tavoitettavissa kaiken aikaa.

Seuraavien vuosien aikana markkinoille tulevat monikäyttöpuhelimet voivat tuoda nykytilanteeseen muutosta. Multimediaviestit, puhelimen kamerakäyttö ja monipuoliset ohjelmistot tarjoavat puhumisen ja tekstiviestinnän ohella laajoja yhteisöllisiä ja henkilökohtaisia palveluita. Ystäväpiirin sisäisen kommunikoinnin ohella puhelin on entistä monipuolisempi apuväline, kun mukana on muun muassa muistikirja, tallennemedia, herätyskello sekä paikannus- ja pelilaite.

Osallistumisen mahdollisuuksia, syrjäytymisen riskejä

Nuorten elinolot -vuosikirja tuo monipuolisen kuvan nuorten teknologisista käyttökulttuureista. Teknologian mahdollistamat viihtymisen ja vuorovaikutuksen muodot ovat luoneet peli- ja keskusteluympäristöjä, joissa kuka tahansa voi mitellä taitojaan tai keskustella melkeinpä mistä tahansa aiheesta kenen kanssa tahansa. Toisinaan leijutaan passiivisesti Internetin tietomassoissa tai hallitsemattomasti tulvivassa keskustelutilassa, toisinaan vaikutetaan aktiivisissa yhteisöissä, luodaan omia virtuaalisia maailmoita tai väitellään reaaliaikaisesti.

Nuoret ovat ottaneet tietotekniikan mahdollisuudet monipuolisesti käyttöönsä. Aiemmista olettamuksista poiketen tietokoneen omistamisella on oletettua suurempi vaikutus. Vaikka Suomen tietoyhteiskuntaohjelmissa pyritään yhteys tietoverkkoihin tarjoamaan kouluista ja kirjastoista, ei se anna samanlaisia käyttömahdollisuuksia tai luo samanlaista tuttuuden tunnetta kuin henkilökohtaisen koneen hallinta.

Nuorten elinolot -vuosikirjassa todetaan myös, että teknologisoituvaa nuoruutta leimaa kaksijakoisuus, jossa ääripäiksi asettuvat yhtäältä nopea tiedonsaanti, uudenlaiset osallistumisen mahdollisuudet sekä oppimisen muodot, toisaalta teknologiaan liittyvät eriarvoisuuden ja hallitsemattomuuden riskit - maailman tunkeutuminen nuorten eteen esteettä katseltavaksi ja ostettavaksi.

Teknologiset nuorisokulttuurit ovat moninaisia ja moniroolisia. Nuoret omaksuvat uusia rooleja nopeasti ja hallitsevat laitteita suvereenisti. Niin media kuin markkinamiehetkin hyödyntävät nuorisoa paitsi kulutussuuntautuneena kohderyhmänä myös kulttuurisena kenttänä, joka tarjoaa muoteja ja uutuustyylejä teollisuuden hyödynnettäväksi.

Lähde: Nuorten elinolot -vuosikirja, Teknologisoituva Nuoruus 2003. Toimittaneet Sonja Kangas ja Tapio Kuure.
Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisoasiain neuvottelukunta ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes).

Kolmas Nuorten elinolot -vuosikirja

Päivitetty 12.8.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi