Julkaistu: 15.9.2004

Siirtolaisuus V:

Maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaa valtaväestöstä

Maahanmuuttajat poikkeavat iältään sekä sosiaalisilta ja taloudellisilta ominaisuuksiltaan kantaväestöstä. Lähtömaalla on luonnollisesti merkitystä. Mitä eksoottisimmista maista muuttajat ovat kotoisin, sitä enemmän he poikkeavat kantaväestöstä. Erilaiset asenteet perhe-elämään, avioliiton solmimiseen liittyvät erilaiset tavat ja usein korkea hedelmällisyys ovat tekijöitä, joiden muuttumiseen saattaa kulua pitkäkin aika.

Kuten aikaisemmin on todettu, maahanmuuttajien tilastointi on useissa maissa hankalaa. Tiedot perustuvat usein otantatutkimuksiin, ja kun ulkomaalaistaustaisia henkilöitä on usein hankala tavoittaa, jäävät tiedot heistä puutteellisiksi otoksen kadon muodostuessa suureksi.

Väestölaskentojen yhteydessä ei useinkaan saada ulkomaalaisista muuta tietoa kuin kansalaisuus ja syntymämaa, joten esimerkiksi ulkomaalaisten hedelmällisyyttä tai kuolevuutta ei lukujen perusteella voida laskea.

Ulkomaan kansalaisten ja Suomen kansalaisten ikärakenne vuonna 2003

Euroopan suurimmat maahanmuuttajaryhmät

Euroopan maiden asukkaista 2,6 prosenttia oli 1990-luvun lopulla ulkomaan kansalaisia. Siirtolaisia oli yhteensä noin 21 miljoonaa. Eniten siirtolaisia asui Saksassa (7,3 milj.), Ranskassa (3,3 milj.) ja Iso-Britanniassa (2,2 milj.).

EU- ja EFTA-maissa asui eniten siirtolaisina entisen Jugoslavian alueelta (3,3 milj.) sekä Turkista (2,8 milj.) tulleita, joista suurin osa asui Saksassa. Seuraavaksi eniten siirtolaisia oli tullut entisistä Ranskan alusmaista. Suurimmat ryhmät ovat tulleet Marokosta (1,2 milj.), Algeriasta (0,7 milj.) ja Tunisiasta (0,3 milj.). Suuria siirtolaisryhmiä oli myös Intiasta ja Pakistanista, joista suurin osa asui Britanniassa, sekä Kiinasta ja Filippiineiltä. Suurin osa muuttajista poikkeaa kulttuuriselta taustaltaan eurooppalaisista ja on uskonnoltaan muslimeja.

Ikä ratkaisee

Maahanmuuttajat ovat usein nuorta työikäistä väkeä. He paikkaavatkin kohdemaansa ikärakennetta. Ruotsin ikärakenteessa ei ollut Suomen tapaan suurten ikäluokkien kuplaa: suomalaisten muutto Ruotsiin 1960- ja 70-luvuilla paikkasi maan ikärakennetta. Taloudellinen kasvu vaati työvoimaa ulkomailta myös muissa Euroopan maissa. Saksan ikärakenteessa on vilkkaimpien muuttovuosien ajoilta vielä muistona "suuret ikäluokat".

Ikä on merkittävä muuttuja tarkasteltaessa syntyvyyttä, kuolevuutta, avioituvuutta, eronneisuutta ja muuttoliikettä. Ikärakenteen huomioiminen on tärkeää, kun tarkastellaan ikärakenteeltaan tavallisuudesta poikkeavaa väestöä, kuten maassa asuvia ulkomaan kansalaisia. Väestöllisten tunnuslukujen laskemisessa käytetään usein ns. yleisiä tunnuslukuja, jotka lasketaan keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohti. Näiden lukujen ongelmana on, että ne eivät sovellu erilaisen ikärakenteen omaavien väestöjen vertailuun. Tämä pätee erityisesti maahanmuuttaja- ja kantaväestön syntyvyyden ja kuolevuuden tason vertailussa.

Ulkomaan kansalaisten ikärakenne Suomessa

Maahanmuutto alkoi kasvaa Suomessa merkittävästi vasta 1990-luvulla Neuvostoliiton hajottua, jolloin inkeriläisten muutto Suomeen alkoi. Somalian sisällissota, entisen Jugoslavian alueella alkanut sota sekä Iranin ja Irakin epävakaa tilanne toivat Suomeen eniten pakolaisia.

Suomeen muutti lisäksi ulkomaan kansalaisia aviopuolisoina. Heitä asui vuonna 2003 Suomessa 19 253, joista suomalaisten miesten puolisoina oli Ruotsissa syntyneitä 6 800 ja entisessä Neuvostoliitossa syntyneitä lähes 6 400. Suomeen muuttaa vuosittain myös erityisesti Ruotsista paluumuuttajia, jotka lisäävät lähinnä iäkkäämpää väestönosaa. Suomeen muuttajat ovat kuitenkin pääasiassa parhaassa työiässä olevia 20-34-vuotiaita, joiden joukossa on paljon perheellisiä.

Miehiä ja naisia on muuttanut Suomeen vuosittain lähes yhtä paljon. 1990-luvulla Suomeen muutti 90 000 ulkomaan kansalaista, joista naisia oli muutama sata enemmän.

Oheisessa kuviossa on esitetty ulkomaan sekä Suomen kansalaisten ikärakenne. Ulkomaan kansalaisten ikärakennetta hallitsevat 25-39-vuotiaat. Ikärakenteiden selvä ero on otettava huomioon väestöllisiä tunnuslukuja laskettaessa. Ikävakioidut väestölliset tunnusluvut antavat silloin oikean kuvan hedelmällisyydestä, kuolevuudesta ja muista väestötekijöistä. Näistä enemmän seuraavalla kerralla.

Mauri Nieminen

Päivitetty 15.9.2004