Julkaistu: 16.9.2002

Aloitamme uuden kirjoitussarjan, jossa esitellään Euroopan alueita sekä tilastojen että matkailijan näkökulmasta. Pyrimme näin pohtimaan miten hyvin tilastojen kuva näkyy tavalliselle kulkijalle.

Matkakirjeitä Euroopasta:
Luxemburg on EU:n elintasojohtaja

Tuula Lind

Luxemburgin, maailman ainoan suuriruhtinaskunnan pääkaupungin hallinnollinen ja kaupallinen ydinkeskusta on liki kokonaan kävelyaluetta. Ihmettelin pienenpuoleisen kaupungin palveluvarustusta, joka vastasi vähintään miljoonan asukkaan ostovoimaa. Joukossa oli tuttuja nuorisomuotiin keskittyviä ketjumyymälöitä, tasokkaita klassisia tai trendikkäitä, hinnakkaita putiikkeja. H&M oli sijoittunut komeaan art nouveau rakennukseen. Lukuisat vaate- ja kenkäkaupat ja kaupalliset palvelut keskittyvät Grand Ruelle, isolle kadulle, jossa ennen olivat juutalaiskujat.

Pankkien ja vakuutusyhtiöiden pääkonttorit eivät ole mahtuneet kävelykeskustaan. Ensin ne olivat sijoittuneet vain Bd. Royalin varrelle, nyt niitä löytyy myös ydinkeskustan ulkopuolelta. Bulevardi on uusiutunut totaalisesti sitten 60-luvun - eikä edukseen. Jäljellä on enää pari vanhempaa rakennusta. Toisaalta, jossainhan niiden työpaikkojenkin on oltava.

Kaikesta päätellen maalla menee hyvin. Kaupunki on pääasiassa siisti ja huoliteltu, samoin ihmiset kadulla. Täällä, jos missä kuvittelen klassisen tyylikkäästi pukeutuneiden rouvashenkilöiden juovan päiväkahvia paikallisessa konditoriassa, etenkin toripäivinä.

Maantietoa

Kaikki suomalaisen koululaitoksen kasvatit tietänevät, että Luxemburg on yksi Euroopan miniatyyrivaltioista. Luultavasti suurin osa suurten ikäluokkien edustajista muistaa myös Radio Luxemburgin ja tietysti Rosa Luxemburgin, mutta se on toinen juttu.

Joku saattaa muistaa senkin, että Luxemburgissa perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, mistä alkoi kehitys kohti Euroopan Unionia.

Luxemburg, pinta-alaltaan 2586 km2; menettää EU:n pienimmän jäsenmaan aseman, kun Malta liittyy jäseneksi. Kooltaan se on pienempi kuin Helsingin-seutu ja samaa suuruusluokkaa kuin Itä-Uusimaa. Luxemburgissa asuu reilut 400 000 asukasta, pääkaupungissa 76 000 ja esikaupunkeineen noin 130 000. (Helsingin seudulla 1,1 miljoonaa ja Itä Uudellamaalla 94 000 asukasta.). Luxin kasvuvauhti on muuttoliikkeen ansiosta nopea.

Pienuudesta huolimatta Luxemburgista löytyy niin vuoristoa, järviä, jokia, metsää kuin aukeaa maastoa. Maasta löytyy vaikeiden olosuhteiden vuoristotukeen oikeuttavaa Ardennien ylänköä, kuten myös Moselin laakson viiniviljelmät, muodonmuutosta läpikäyvä etelän terästeollisuusalue sekä viljava Gutland "Hyvä Maa", pääkaupungin ympäristössä. Korkein kohta on Buurgplaatz (562 m) ja alhaisin Moselin joki (133 m). Pohjois-osan metsät (kaikkiaan 32 % pinta-alasta) ovat pääosin havupuuta. Eteläosassa tyypillisimmät puulajit ovat pyökki ja tammi.

Entä historia?

Luxemburg ilmestyy historiallisiin asiakirjoihin 900-luvulta, kun Sigismund Luxilainen huomasi paikan erinomaisen strategisen sijainnin ja alkoi rakentaa ensimmäistä linnoitusta rotkon reunalle. Jo sitäkin ennen vanhat roomalaiset tiet kulkivat tätä kautta Trieristä (Länsi-Rooman pääkaupunki, Moselin varressa Saksan puolella) Arloniin (nyk. Belgiaa) ja tietenkin lopulta Roomaan

Luxemburgin alkuperäiset asukkaat ovat tiettävästi kuuluneet kelttiläiseen heimoon. Kansainvaellusten ja monien pienempien vaellusten jälkeen Luxiin on muodostunut väestöcocktail, joka ei paljon eroa lähiseudun vastaavasta Lothringenissa, Valloniassa, Saarissa, Rheinland- Pfalzissa. Aacheniin, josta käsin Kaarle Suuri hallitsi suurvaltaansa, on vajaat 100 km. Kieli, letzebuurg, ns. moselinfrankki on lähellä itärajan takaista vanhaa frankkilaismurretta.

Luxemburgilaiset ovat selviytymisen mestareita. Historiansa aikana he ovat kuuluneet milloin kenenkin valtapiiriin. Strateginen sijainti mahdollisti itsenäisyyden 1867, jolloin hollantilaiset, itävaltalaiset ja preussilaiset poistuivat. Maa demilitarisoitiin ja vuosisatojen aikana rakennetut linnoitukset peitettiin. Niinpä kaupungin komein puisto on rakennettu entisen kaupungin muurin ja vallihaudan päälle.

Nykyisin maassa asuu paljon ulkomaalaisia ja viimeisen vuosikymmenen aikana suurruhtinaskunta on tullut tutuksi monelle suomalaiselle pankkilaiselle ja virkamiehelle. Siellä on Euroopan parlamentin sihteeristö, Investointipankki, Tuomioistuin, Tilintarkastusvirasto ja Komission toimielimiä ja Eurostat.

Entä mitä tilastot kertovat?

Luxemburg ja Suomi pähkinänkuoressa (viimeisin käytettävissä oleva tieto)

    Luxemburg Suomi
Keskiväkiluku asukasta 437 000 5 172 000
Pinta-ala km2 2 586 338 145
Väentiheys as/km2 169 15
Väestön kasvu % per vuosi 1,3 0,3
Eliajanodote Miehet 74 74
  Naiset 81 81
Huoltosuhde % aktiiveista 50 % 49 %
BKT per capita USD 39 157 22 156
Bkt per capita USD PPP 47 053 25 175
Kasvu BKT per capita (1990-99) % per vuosi 4 2
Lääkäreitä per 100 000 hlöä 368 334
Sanomalehtien levikki per 1000 as 289 449
Henkilöautoja per 1000 as 576 392
Ulkomaisia yöpyjiä   789 2 644
Matkapuhelimia per 100 as 87 73
Tietokoneet per 100 as 46 40
Tietoliikennetulot % bkt:sta 2 3
Veroaste   42 46
Korkeakoulutuksen saaneet % 25-64 vuotiaista 18 31
Työvoima % asukkaista 61 50
Työlliset % asukkaista 58 44
Työttömyysaste   2 10
Ulkomaan kansalaisten osuus % väestöstä 36 2
Lähde: http://tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/

Kaikkea ei kuitenkaan turisti näe eikä löydä matkaoppaista tai netistä. Onneksi törmäsin vanhaan tuttuun, ex. tilastokeskuslaiseen nykyiseen Eurostatin virkamieheen.

Keskustelimme ensin säästä. Luxemburgissa vallitsee leuto mannerilmasto, keskilämpötila -1-+2° C tammikuussa (Kaisaniemessä keskimäärin - 5° C) ja heinäkuussa 13-23° C (Kaisaniemessä 14-21° C). Luxin pääkaupungissa suhteellinen kosteus on yli 80 ja vuotuinen sademäärä 782 mm. Helsingin seutuun verrattuna sademäärä ei ole paljonkaan suurempi, mutta sadetta tulee usein. Kostea ilmasto ei kuitenkaan masenna luxilaista eurovirkamiestä, sillä Brysselissä kuulemma sataa vieläkin enemmän.

Sitten erehdyin täydentämään tietojani.
Ensin kysyin väestöstä.

  • Etninen kirjo ei juurikaan näy katukuvassa, vaikka muualla syntyneitä Luxemburgin väestöstä on yli kolmasosa ja pääkaupungissa yli puolet. Lisäksi rajan takaa päivittäin töissä käyviä työntekijöitä on lähes toinen mokoma, sillä Saksan, Belgian ja Ranskan 'köyhät' rajaseudut kuuluvat Luxemburgin työssäkäyntialueeseen.
  • Suurimmat ryhmät ovat portugalilaisia ja italialaisia. Italialaiset pystyttivät terästeollisuuden 1800-luvun lopulla. Portugalilaisia tuli runsaasti maahan, kun Luxin ruhtinassuku ja Bragancan suku solmivat naimakaupan.
  • Asiakaspalvelussa oletuskielenä on ranska, mutta saksalla ja englannilla yleensä pärjää. Kouluissa nimittäin ala-aste käydään letzeburgiksi, yläaste saksaksi ja lukio ranskaksi.
  • Kuulemma tarkkasilmäinen huomaa, että kaupungissa on hyvin vähän 18-22 vuotiaita, sillä ruhtinaskunnassa ei ole yliopistoa, mitä luxemburgilaiset eivät suinkaan pidä puutteena vaan rikkautena. Nuoriso muuttaa lukion jälkeen muualle opiskelemaan, itsenäistymään ja hankkimaan uusia kokemuksia ja palaa yleensä muutaman vuoden päästä kotinurkilleen uusine taitoineen.

Jatkoin elintasosta ja rakennemuutoksesta

  • Maan BKT per asukas on Euroopan korkein, verotus varsin kohtuullinen ja asukkaiden tulotaso hyvä. Tämä yhdessä turistien kanssa selittää valtavan määrän vähittäiskaupan palveluita. Lisäksi kohtuullinen verotus pitää huolen siitä, että pienemmälläkin palkalla tulee toimeen ja henkilökohtaiseen palveluun perustuvien palvelujen hinnat ovat kohtuullisia.
  • Ensimmäinen kerjäläinen ruokakaupan nurkalla kävelykeskustassa, on melko uusi ilmiö, samoin kuin taskuvarkaat, joita niitäkin jo löytyy. Myös silloin tällöin löytää väsyneitä kulkureita nukkumasta puistosta, bussipysäkillä tai rautatieasemalla.

Hintataso on vaihteleva. Tuntuu että jotkut hinnat ovat kalliita ja jotkut halpoja.

  • Joukkoliikenne pelaa hyvin ja on halpaa, 1,10 euroa/matka, mutta taksit ovat kalliita. Kännykköjen määrässä ja puhelujen halpuudessa Lux on mennyt Suomen ohi.
  • Bensan, alkoholin ja tupakan hinnat ovat myös edullisemmat kuin naapurimaissa. Bensan hinta on hieman alle 80 senttiä (95E).
  • Ravintolaruoka ja etenkin Menu (alkuruoka, pääruoka, jälkkäri) voi maksaa mitä tahansa, alkaen reilusta 10 eurosta. Halpa lounas suomalaiseen tapaan puuttuu, mutta fast foodissa löytyy, Big Mac Ateria maksaa 5,09 euroa.
  • Merkkituotteet, kodinkoneet ja tietotekniikka maksavat saman kuin Suomessakin. Arvonlisävero on alhaisempi (+15%) , kokonaispalkkakustannukset luultavasti edullisemmat, mutta liikehuoneiston vuokrat ja kulut ainakin keskustassa ovat korkeat.
  • Summa summarum OECD:n tilaston mukaan; jos Suomen hintatasoa huhtikuussa 2002 merkitään 100, niin vastaava indeksi on Luxemburgissa 82.

Nyt minua rupesi tosiaan ottamaan pannuun ja sanoin että en kyllä usko, että tämä elämä täälläkään on pelkää hunajaa ja hanhenmaksapalleroita. Ja että tilastojen mukaan Suomi on maailman kilpailukykyisin paikka ja lapset osaavat lukea ja laskea paljon paremmin kuin missään muualla. Eurovirkamies hymyili tietävästi ja vei minut syömään hanhenmaksaa ja meren eläviä.

Terveisin
Tuula.Lind @regionet.fi


Päivitetty 16.9.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi