Rajansa kaikella

Ajantasaisuus ja osuvuus ovat suhdannetilastojen keskeisiä laatukriteereitä. Näiden välillä tilastojen tuottaja usein tasapainottelee pyrkiessään täyttämään erilaisten asiakkaiden erilaisia tarpeita.

Tilastokulttuurit vaihtelevat maittain. Suomessa ja muissa EU-maissa tilastojen laatua on kehitetty kohtuullisen tasapainoisesti, vaikka Euroopassakin paineet tilastojen nopeuttamiseen ovat lisääntyneet. Sen sijaan Yhdysvalloissa mm. markkinavetoisen rahoitusjärjestelmän keskeinen rooli on johtanut tilastojen ajantasaisuuden korostamiseen osin tilastojen muiden laatuominaisuuksien kustannuksella.

Yhdysvalloissa tärkeimmät kuukausi- ja neljännesvuositilastot ilmestyvät 25-30 päivää tilastoitavan ajanjakson päättymisen jälkeen. Tämä on nopeammin kuin Euroopassa. Tilastojen ensimmäiset ennakkotiedot perustuvat Yhdysvalloissa mm. suppeisiin otoksiin ja ennustemenetelmien käyttöön. Lisäksi tilastojen nopeutta korostetaan mm. sisällön laajuuden kustannuksella. Tilastojen alueellistaminen on vaikeata, kun julkinen tilastotuotanto keskittyy liittovaltiotason tietojen kokoamiseen.

Tilastojen tarkentuminen perusaineistojen valmistumisen tahdissa kuuluu oleellisena osana tilastojen tuottamiseen. Yhdysvalloissa eräisiin keskeisiin taloustilastoihin on kuitenkin viime aikoina jouduttu tekemään korjauksia, jotka tilastojen käytön näkökulmasta ovat olleet kohtuuttoman suuria.

Kansantalouden tilinpitoa laativa Bureau of Economic Analysis julkaisi heinäkuun lopulla tuoreimmat arvionsa Yhdysvaltain bkt-kehityksestä. Vuoden 2002 toisen vuosineljänneksen bkt-kasvu jäi 1.1 prosenttiin, kun markkinat odottivat selvästi korkeampaa kasvua. Samalla myös kahden viime vuoden kasvulukuja tarkistettiin alaspäin; vuoden 2001 bkt lisääntyi aikaisemmin arvioidun 1.2 prosentin asemesta vain 0.3 prosenttia. Vuoden 2000 bkt-kasvu aleni 4.1 prosentista 3.8 prosenttiin.

Viimeisimmät, vuosia 2000 ja 2001 koskeneet, tilastotarkistukset alensivat Yhdysvaltain käypähintaista bkt-lukua yhteensä yli 170 miljardilla dollarilla. Tämä vastaa reippaasti yli Suomen vuotuista kokonaistuotannon arvoa. Aikaisemmin vastaavansuuruisia ja -suuntaisia tarkistuksia oli jouduttu tekemään 1990-luvun loppuvuosien lukuihin.

Tilastojen tarkentuminen on muuttanut myös käsityksiä talouden suhdanneurasta. Aikaisempien ennakkotietojen mukaan bkt:n supistuminen käynnistyi vuoden 2001 kolmannella vuosineljänneksellä ja jatkui vain yhden vuosineljänneksen ajan. Uusimmissa tilastoissa miinusmerkkinen kehitys alkoi jo vuoden 2001 alkuneljänneksellä ja jatkui kolmen vuosineljänneksen ajan. Täysimittaisen taantuman tunnusmerkit siis täyttyivät, toisin kuin mitä ennakkotiedot olivat osoittaneet. Samaan tapaan myös edellinen - vuosien 1991-92 taloustaantuma - oli jäänyt ennakollisissa tilastoissa noteeraamatta.

Uusimpien tilastojen mukaan myös yritysten tuloskehitys ja tuottavuuden kasvu on ollut heikompaa, kuin mitä aikaisemmin uskottiin. Tilastotarkistusten ohella myös viime aikoina paljastuneet yritysten kirjanpitorikokset ovat vieneet uskoa markkinatiedon luotettavuuteen.

Tällaiset tilastotarkistukset tietenkin herättävät monenlaisia kysymyksiä. Olisiko talouden elvyttämiseen ryhdytty Yhdysvalloissa aikaisemmin ja mahdollisesti toteutunuttakin aggressiivisemmin, jos kansantuloluvut olisivat olleet kohdallaan alusta alkaen? Oliko 'uusi talous' sittenkin vain virheellisiksi osoittautuneiden tilastojen aiheuttama kupla? Jos vastaus on myönteinen, heikkolaatuisista tilastoista maksettiin kohtuuttoman korkea hinta. Yhdysvaltain keskeinen rooli maailmantaloudessa antaa näille kysymyksille laajempaakin painoarvoa.

Yhdysvalloissa hallitus antoi äskettäin lakiesityksen, jolla pyritään taloustilastojen laadun parantamiseen. Lakiesityksen toivotaan lisäävän keskeisten tilastontuottajien yhteistyötä siten, että ne voisivat käyttää yhteisiä luokituksia ja perusaineistoja. Lisärahoitusta tilastojen kehittämiseen ei sen sijaan ole löytynyt perustelluista toivomuksista huolimatta.

Suomessa ja EU-maissa suhdannetilastoja on pyritty kehittämään tasapainoisemmin kokonaislaadusta huolehtien. Suomessakin tilastoja on viime aikoina kyetty nopeuttamaan ilman, että keskeisten talouslukujen osuvuus olisi heikentynyt. Esimerkiksi viime vuonna kuukausitilastojen julkistaminen nopeutui keskimäärin kahdella viikolla edellisvuodesta. Neljännesvuosittaisia kansantalouden tilinpitolukuja ja teollisuustuotannon volyymi-indeksiä tuotetaan nyt nopeammin kuin aikaisemmin jne.

Äskettäin raporttinsa jättänyt EU:n tilasto-ohjelmakomitean ns. benchmarking-työryhmä suositteli tavoitetta, jonka mukaan EU/EMU -suhdannetilastojen ajantasaisuus saatettaisiin samalle tasolle kuin Yhdysvalloissa seuraavan 5-vuotiskauden aikana.

Tilastojen ajantasaisuutta voidaan varmasti jatkossakin parantaa paitsi tilastomenetelmiä myös uusia tietoaineistoja kehittämällä. Tilastoinnin nopeuttamisella on kuitenkin selvät rajat, kuten Yhdysvaltain kokemukset osoittavat.

Heli Jeskanen-Sundström
Tilastokeskuksen pääjohtaja

Päivitetty 12.9.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi