Ei mitään uutta auringon alla

Eri opiskelijaryhmien kulutuksen erilaisuus näkyy kaikissa opiskelijatutkimuksissa alkaen Tudeerin (1917) tutkimuksesta viime vuosisadan ensimmäiseltä vuosikymmeneltä:

"Toisia menoja voi tietenkin katsoa turhemmiksi kuin toisia, mutta sääntönä on, että ylioppilas ei opi ja sivisty ainoastaan hukuttautumalla lukuihinsa, vaan että järkevästi muihinkin tarkoituksiin käytetyt hetket ja varat tuottavat hyvää hedelmää. Jos kohta siis mielihyvällä on annettava naisille tunnustus siitä, että he elävät säästäväisemmin ja vähemmän hukkaavat varoja muihin kuin välttämättömiin menoihin, on toiselta puolen myönnettävä, että miestenkin vähemmän tarkalla rahankäytöllä on puolensa. Väärin olisi kuitenkin asettaa miehet ja naiset vastakkain kahtena yhtenäisenä ryhmänä, sillä todellisuudessa ovat kaikenlaiset eri vivahdukset edustettuina kummassakin sukupuolessa alkaen kaikkein säästäväisimmistä, jotka eivät kuluta rahaa muuta kuin todella välttämättömiin tarpeisiin, aina ylellisesti eläviin, jotka tuhlaavat sekä asuntoon ja ravintoon että huveihin y.m. tarkoituksiin usein olleenkaan ajattelematta, että "opinto"-velat kerran on maksettavat." (Tudeer 1917)

Vuosisadan alkuvuosikymmeninä opintojen rahoitus perustui pääosin vanhempien tukeen ja velaksi lukemiseen. Vaikka lukukausien aikainen työssäkäynti ei vuosisadan alussa kuulunut yleisesti opiskelijakulttuuriin, ja merkittävä opiskelijoista nautti vapaata ylläpitoa, niin jo ensimmäisessä opintososiaalisia kysymyksiä käsittelevissä tutkimuksessa ilmeni, kuinka työssäkäynnin oletettiin pitkittävän opintoja ja aiheuttavan opintojen keskeyttämistä. Toinen keskeinen epäkohta oli tutkimuksien mukaan velaksi lukeminen, jonka katsottiin tuottavan ylioppilaalle paljon ylimääräistä huolta opintoaikana. Tudeer kiteytti jo vuosisadan alussa (opinto)lainojen ongelmaksi taloudellisen "puristumisen", joka ei ollut terveellinen opiskelijoiden toiminnalle ja maailmankatsomukselle. Tudeer kuvasi tilanteen jopa niin synkäksi, että ylioppilas sai korkojen maksamisesta ja velan takaisinmaksusta kuorman kannettavaksi, josta ei usein päässyt vapaaksi elinaikanaan.

Päivitetty 9.9.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi