Julkaistu: 9.9.2003

Ylemmät toimihenkilöt tekevät pisintä työviikkoa

Palkansaajien työajat ovat muuttuneet selvästi 1990-luvun aikana, vaikka viikoittaisen työajan keskiarvo onkin pysynyt lähes muuttumattomana noin 37 tunnissa. 1990-luvun vaihteessa työviikko oli lähes samanpituinen kaikilla sosioekonomisilla ryhmillä. Lamavuosien myötä työajat alkoivat kuitenkin eriytyä, ja erityisesti ylempien toimihenkilöiden työviikko pidentyi selvästi aina vuoteen 1998 saakka. Pisintä työviikkoa tekevät yksityisen ja valtiosektorin ylemmät toimihenkilöt, kun taas kuntasektorilla työaikojen piteneminen on ollut vähäistä.

Palkattomat ylityöt pidentävät ylempien toimihenkilöiden työviikkoa erityisesti valtiosektorilla. 1990-luvun puolivälissä jopa yli viidennes ylemmistä toimihenkilöistä ilmoitti tehneensä tutkimusviikolla palkatonta ylityötä. Alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä puolestaan palkaton ylityö on harvinaista.

Palkansaajien normaali viikkotyöaika sosioekonomisen aseman mukaan 1989-2002

kuva

Osa-aikatyö keskittyy tietyille aloille

Palkansaajien osa-aikatyö on lisääntynyt 1990-luvulla, ja muutamilla toimialoilla muutos on ollut huomattava. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalla osa-aikaisten osuus palkansaajista on lähes kaksinkertaistunut. Myös kaupan alalla, tietoliikenteessä, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä maataloudessa osa-aikatyön osuus on noussut merkittävästi.

Osa-aikatyö on kaikilla toimialoilla yleisempää naisilla kuin miehillä. Sukupuolten välinen ero on erityisen suuri kaupan alalla.

Lähde: Laura Hulkko (toim.): Työajan muutokset. Työmarkkinat 2003:8. Tilastokeskus


Päivitetty 9.9.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi