Nyt juodaan viinaa kotona

Saara Kerttula

SUOMALAISTEN alkoholinkulutus on kasvanut reippaasti alkuvuonna veronalennusten, tuontirajoitusten poistumisen ja EU:n laajenemisen vuoksi. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioikin, että alkoholin suurkuluttajien määrä nousee lähiaikoina 600 000:een, kun tähän asti heidän määräkseen on arvioitu 500 000.

- Arvio perustuu suoraan alkoholin kulutuksen kasvuun, kertoo yleislääketieteen professori Kaija Seppä Tampereen yliopistosta.

Niin ikään katkaisuhoitoon hakeutuneiden määrä on kasvanut maaliskuun jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriö kartoitti heinä-elokuun vaihteessa laitoskatkaisua hakevien määrää 21 suuressa kaupungissa. Hoitoon hakevien määrä oli kasvanut selvästi Helsingissä ja Espoossa ja jonkin verran Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Vaasassa ja Vantaalla. Lisäksi lähes kaikissa kartoituksessa mukana olleissa yksiköissä oli havaittu muutoksia asiakkaiden fyysisessä kunnossa ja asiakasryhmien koostumuksissa. Ongelmakäyttäjät tulivat hoitoon aiempaa huonommassa kunnossa, ja toisaalta nuorten, "ensikertalaisten" ja naisten suhteellinen määrä oli kasvanut.

Ravintolassa juominen vähenee

Vaikka suomalaiset kuluttavat alkoholia entistä enemmän, se ei kuitenkaan näytä lisäävän kilinää ravintoloiden kassoilla. Kun anniskelukulutus oli viime vuonna 1,4 litraa sataprosenttista alkoholia henkeä kohden, arvioi Tuotevalvontakeskus sen putoavan tänä vuonna 1,3 litraan. Samaan aikaan kokonaiskulutuksen ennakoidaan kasvavan 9,4 litrasta 10,3 litraan.

- Anniskelukulutus on pysynyt melko tasaisena, mutta kokonaiskulutus on kasvanut. Kuitenkin myös anniskelukulutuksen volyymi on laskenut, sanoo tietohallintopäällikkö Lennart Wahlfors Tuotevalvontakeskuksesta.

Alkuvuosi antoi jo suuntaa kehitykselle, sillä tammi-kesäkuussa anniskelumyynti laski 3,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, vaikka samaan aikaan tilastoitu kokonaiskulutus nousi 7,6 prosenttia ja vähittäismyynti kasvoi 10,2 prosenttia.

Koko vuoden vähittäiskulutuksen ennakoidaan nousevan viime vuoden 6,3 litrasta 7 litraan. Oluesta on tullut elintarvikeliikkeiden sisäänvetotuote, ja asiakkaita houkutellaan aina vain hurjemmilla tarjouksilla. Toisaalta suomalaiset suosivat entistä enemmän väkeviä juomia: tammi-kesäkuussa viinojen kulutus kasvoi peräti 21,4 prosenttia.

Virallisen kulutustilaston ulkopuolelle jäävä tilastoimaton alkoholinkulutus - eli matkustajien tuoma alkoholi, laillinen ja laiton kotivalmistus, salakuljetus, korvikealkoholit sekä suomalaisten ulkomailla kuluttama alkoholi - on pysynyt viime vuodet suunnilleen samalla tasolla, mutta nyt senkin arvioidaan kasvavan 1,7 litrasta kahteen litraan. Tällöin tilastoimattoman kulutuksen osuus pysyisi kuitenkin ennallaan eli se olisi vajaa viidennes alkoholin kokonaiskulutuksesta.

Alkoholijuomien kulutus, 100-prosenttista alkoholilitraa/asukas

Kulutuksen nousukaudet

Ensimmäinen suuri hyppäys suomalaisten alkoholinkulutuksessa koettiin vuonna 1969, jolloin keskioluen myynti vapautui. Seuraava selkeä nousu tapahtui 1980-luvun lopun nopean talouskasvun vuosina, mutta 1990-luvun alun laman aikana kulutus väheni. Uusi nousu alkoholin kulutuksessakin alkoi vuosikymmenen puolivälissä.

- Vuonna 1995 tuli uusi alkoholilaki, ja Alko menetti monopoliasemansa muussa kuin vähittäismyynnissä. Tuolloin esimerkiksi tuli mahdolliseksi myydä keskiolutta kioskeissa ja huoltoasemilla, Lennart Wahlfors kertoo.

Viimeisin kulutuksen nousukausi alkoi maaliskuussa halvan viinan myötä.

- On aivan selvää, että kun kulutus kasvaa, myös haitat lisääntyvät. Haitoilla on voimakas korrelaatio kulutuksen kanssa, Wahlfors sanoo.

Päivitetty 24.9.2004