Julkaistu: 24.9.2004
Luova tuho, osa 8
Työpanos pienenee - lisää tuottavuutta teknologiasta
Väestön ikääntyminen aiheuttaa kaksoishaasteen hyvinvointivaltiolle. Kansantulon ja verotulojen kasvun säilyttämiseksi tarvittaisiin nykyistä nopeampaa tuottavuuden kasvua korvaamaan työpanoksen supistumista. Tuottavuuskiihdytys pitäisi vielä kyetä tekemään ikääntyvän työvoiman aikana. Tehokkaita keinoja tarvittaisiin kipeästi, mutta ne eivät löydy menneisyyden kasvulukuja ja niiden komponentteja laskeskelemalla.
Mika Maliranta
Kansantalouden tuottavuuden paraneminen on työllisyysasteen kohoamista tärkeämpi kasvutekijä ja hyvinvointivaltion perusta. Työelämän ulkopuolella olevassa työikäisessä väestössä on luultavasti muutaman prosentin bkt-potentiaali. Tieto- ja viestintäteknologian potentiaali on ihan toista mittaluokkaa. Tuottavuus paranee ja tuotanto lisääntyy, kun työntekijät saavat käyttöönsä työtä tehostavaa uutta teknologiaa. Teknologiaa kehitetään jatkuvasti ja intensiivisesti ympäri maailmaa, joten teknologisen tiedon määrästä ei ole eikä tule pulaa.
On arvioitu, että uusien teknologioiden käyttöönotosta aiheutuu moninkertainen määrä kustannuksia esimerkiksi tutkimus- ja kehittämismenoihin (T&K) verrattuna. Näin ollen haastavin ja ratkaisevin kohta on se, kuinka tuottavasti ja laajamittaisesti yrityksissä otetaan käyttöön parhaita teknologioita.
Yritysten oma T&K-panostus on yksi tärkeä väline, jolla yritykset soveltavat yleisiä teknologioita yritysten vaihtelevien tilanteiden vaihteleviin tarpeisiin. Korkeatasoisella ja oikea-alaisella pohjakoulutuksella on suuri merkitys juuri tässä kohdassa. Tuotantotoiminnan vakiinnuttua yrityksessä tai toimipaikassa muodollisen koulutuksen merkitys alkaa vähetä ja muunlainen osaaminen korostuu enemmän kuin teknologian kehittämis- tai käyttöönottovaiheessa. Ajantasaisin näkemys näistä osaamistarpeista on yrityksissä.
Tieto- ja viestintäteknologian kehitys jatkaa kulkuaan omia lakejaan noudattaen. Mutta se, kuinka tämä kehitys valjastetaan maamme tuottavuuden kasvuksi, on kuitenkin riippuvainen monista maamme sisäisistä tekijöistä. Onnistuvatko Suomessa toimivat suomalaiset ja ulkomaiset yritykset löytämään keinoja, joilla tieto- ja viestintäteknologiaa käyttämällä parannetaan nuorien, ikääntyneiden, osaavien ja osaamattomien työntekijöiden tehokkuutta työssään?
Parhaat mahdollisuudet nuorissa toimipaikoissa
Yritysten välinen valikoituminen on olennainen osa mekanismia, jonka kautta tieto- ja viestintäteknologiat kohottavat kansantalouden tuottavuutta. Suomalaisia yritys- ja henkilötason aineistoja hyödyntävissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että "luova tuho" eli tuottavuutta vahvistava yritysrakenteiden muutos on ollut erityisen voimakasta sellaisten yritysten välillä, jotka käyttävät laajamittaisesti ja intensiivisesti tieto- ja viestintäteknologiaa.
Tieto- ja viestintäteknologian tuottavuusvaikutukset vaihtelevat paljon. Oheisessa kuviossa esitetään, kuinka paljon laskelmien mukaan erilaiset tieto- ja viestintäteknologiavälineet parantavat työntekijöiden tuottavuutta eri sektoreilla ja eri-ikäisissä yrityksissä
Yksittäisten havaintojen sijasta on parasta kiinnittää huomiota eräisiin säännönmukaisuuksiin. Tulokset kertovat, että tieto- ja viestintäteknologia parantaa tehokkaimmin työntekijöiden tuottavuutta sellaisissa yrityksissä, joilla on paljon nuoria toimipaikkoja. Tähän ryhmään kuuluu paljon uusia ja nuoria yrityksiä, mutta myös sellaisia vanhempia yrityksiä, jotka ovat uusiutuneet uusia toimipaikkoja perustamalla ja vanhoja sulkemalla (tästä syystä kuviossa käytetään lainausmerkkejä luonnehdittaessa yrityksen ikää).
Luontevalta tuntuu selitys, että näissä "nuorissa" yrityksissä ovat monet täydentävät tekijät kunnossa. Työvoima on nuorta ja sen koulutus ajanmukaista, mikä tarjoaa hyvät edellytykset omaksua uusia tekniikoita. Nuorten yritysten organisaatiot ja liiketoimintamallit ovat uudenaikaisia, mikä tukee uusimpien teknologioiden tehokasta käyttöä. Nämä tutkimustulokset koskevat vuosia 1998-2000, mutta koska teknologinen kehitys on jatkunut edelleen ripeänä, samat säännönmukaisuudet ovat varmasti edelleen voimassa.
Kuviosta nähdään, että tieto- ja viestintätekniikalla on merkittäviä tuottavuusvaikutuksia palvelualoilla. Esimerkiksi Internetin käyttö parantaa tuottavuutta huomattavasti sekä "nuorissa" että "keski-ikäisissä" palveluyrityksissä. Tämä on hyvin linjassa sen havainnon kanssa, että tieto- ja viestintäteknologiaa laajasti hyödyntävillä palvelualoilla Suomen työn tuottavuuden kehitys on ollut kansainvälisesti vertaillen erinomaista 1990-luvun jälkipuoliskolla.
Tieto- ja viestintävälineiden tuottavuusvaikutukset eri sektoreilla ja eri-ikäisissä yrityksissä
Lähde: Maliranta and Rouvinen, 2004a
Suomella lupaavat näkymät
Edellä esitetyt tulokset kertovat, että Suomella on lupaavat tuottavuusnäkymät. Tuottavuuden kasvun voi odottaa jatkuvan nopeana, kun tietotekniikkaa tehokkaasti hyödyntävät "nuoret" yritykset ajan myötä luovat kansantalouteemme tuottavuutta ja samalla tuhoavat tehottomien yritysten työpaikkoja. Tällaisissa oloissa työmarkkinoilta vaaditaan erityistä joustavuutta ja sopeutumiskykyä. Koulutus on toinen tärkeä tekijä.
Suomessa on jo tutkimuksellista tietoa ikääntymisen, nuorisoasteenkoulutuksen, tieto- ja viestintäteknologian ja varsinkin tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottavuusvaikutuksista. Tutkimustietoa puuttuu lähinnä erilaisten täydentävien tekijöiden merkityksestä. Esimerkiksi yritysten järjestämän henkilöstökoulutuksen tuottavuusvaikutuksista emme valitettavasti tiedä mitään. Nopean teknologisen kehityksen ja vanhenevan väestön aikana se ehdottomasti ansaitsee lisää huomiota. Tarvetta saattaisi olla jopa julkisen tuen lisäämiselle. Ensin on kuitenkin syytä tutkia asiaa. Suomalaiset yritysaineistot tarjoavat tälle ainakin harvinaisen hyvät lähtökohdat.nn
Kirjallisuutta
Acemoglu, Daron (2003). "Cross-Country Inequality Trends." Economic Journal 113(485): 49.
Ilmakunnas, Pekka, Mika Maliranta & Jari Vainiomäki (2004). "The Roles of Employer and Employee Characteristics for Plant Productivity." Journal of Productivity Analysis 21: 249-276.
Maliranta, Mika & Petri Rouvinen (2004a). ICT and Business Productivity: Finnish Micro-Level Evidence. The Economic Impact of ICT; Measurement, Evidence and Implications. Paris, OECD: 213-240.
Maliranta, Mika and Petri Rouvinen (2004b). Informational mobility and productivity - Finnish Evidence, The Research Institute of the Finnish Economy, Discussion Papers No. 919.
van Ark, Bart, Robert Inklaar & Robert McGuckin (2002). "Changing Gear". Productivity, ICT and Services: Europe and the United States, University of Groningen, Research Memorandum GD-60 (available at http://www.ggdc.net/pub/online/gd60(online).pdf) .
Päivitetty 24.9.2004