Kuluttaja jaksaa kuluttaa

Velkaantuminen vielä kohtuullista

TALOUDEN KASVU nojaa Suomessa edelleen vahvasti kotitalouksien kulutukseen. Heinäkuussa vähittäiskaupan myynti lisääntyi arvoltaan liki kuuden prosentin vuosivauhdilla. Tammi-heinäkuun myynti ylitti viidellä prosentilla viimevuotisen tasonsa. Kun inflaatio on ollut likimain olematonta, kasvu on ollut reaalista.

Kuluttajille talouden näkymät avautuvat edelleen kohtuullisen vakaina ja turvallisina. Bkt:n kasvu on tänä vuonna viimein vauhdittunut lukemiin, jotka ennen pitkää mahdollistavat myös työllisyyden elpymisen. Palkkasumman reipas nousu ja alhainen inflaatio tukevat kuluttajien ostovoimaa tänä vuonna.

Kuluttajille kuuluu myös ansio siitä, että viime vuosien taantumavaiheesta selvittiin Suomessa lievemmin menetyksin kuin useimmissa muissa teollisuusmaissa. Yksityisen kulutuksen reipas kasvu läpi taantumavaiheen kompensoi onnistuneesti viennin ja kotimaisten investointien heikkoa kehitystä viime vuosina.

Kuluttajien odotukset oman taloutensa kehityksestä ovat säilyneet hämmästyttävän vakaina jo useamman vuoden ajan. Kulutusmenojen kasvu hidastui vain hieman vuosina 2001 ja 2002. Viime vuonna yksityiset kulutusmenot lisääntyivät jo yli 4 prosenttia, ja kasvu jatkui reippaana myös tämän vuoden alkupuoliskolla.

Viime vuosien vakaan kehityksen taustalla on ollut kotitalouksien pitkään jatkunut velkasaneeraus 1990-luvulla. Alhainen korkotaso on viime vuosina mahdollistanut kotitalouksien maltillisen velkaantumisen uudelleen.

Myös pitkään jatkunut asuntojen hintojen nousu on vauhdittanut kotitalouksien velkaantumista. Asuntovarallisuuden arvo on likimain kaksinkertaistunut 1990-luvun puolivälin tasolta. Tämän turvin kotitaloudet ovat voineet lisätä velkaantumista ja kuluttamista. Poikkeuksellista on ollut se, että asuntojen hintojen nousu jatkui myös talouden taantumavuosina.

Kotitalouksien velkaantumista on nyt jatkunut jo useamman vuoden ajan. Tasoltaan kotitalouksien velkaantumisaste - 75 prosenttia vuonna 2003 - on kuitenkin Suomessa edelleen EU-maiden alhaisimpia. Useissa suurissa teollisuusmaissa kotitalouksien velkaantumisaste on jo pitkään ylittänyt 100 prosentin rajan.

Kieltämättä myös onnistunut suhdannepolitiikka edesauttoi Suomen talouden selviytymistä taantumavaiheesta. Tuloverotuksen aleneminen ja mm. autoveroratkaisu tukivat onnistuneesti kotimaista kulutuskysyntää taantumavaiheessa.

Kuluttajien aktivoituminen näkyy myös talouden rakenteellisessa kehityksessä. Yksityisten kulutusmenojen osuus bkt:sta on noussut usealla prosenttiyksiköllä vuoden 2000 tasolta. Viennin ja investointien osuudet ovat vastaavasti alentuneet.

Kulutusvetoinen kasvu on vauhdittanut talouden palveluvaltaistumista, mikä on pitänyt yllä työllisyyttä. Palvelualan työpaikat ovat lisääntyneet tuntuvasti viime vuosina samaan aikaan, kun teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet.

Yksityisen kulutuksen ja palveluiden korostuminen on ollut suotavaa siihen nähden, että näiden roolit ovat Suomessa kovin vaatimattomia kansainvälisesti verrattuna. Talouden ulkoinen tasapaino on tämänsuuntaisen rakennemuutoksen hyvin kestänyt. Vaihtotaseen ylijäämä on Suomessa edelleen turhankin korkea talouden työllisyys- ja kasvuongelmiin nähden.

Korkosyklin kääntyminen todennäköisesti hillitsee kotitalouksien velkaantumista ja kuluttamista jatkossa. Suomessa tämän 'rekyylin' odotetaan kuitenkin olevan lievemmän kuin eräissä muissa maissa, joissa kotitalouksien velkaantuminen on huomattavan korkea.

Päivitetty 24.9.2004