Julkaistu: 8.10.2001
Kymmenen vuotta uutta itsenäisyyttä
Kolmen erilaisen talouden Baltia
Kolmelle Baltian maalle on yhteistä pyrkimys uudenaikaistaa nopeasti neuvostokauden taloutensa ja yhteiskuntansa Euroopan unioniin pian kelpaaviksi markkinatalousmaiksi. Kymmenen uuden itsenäisyyden vuotta ovat kuitenkin merkinneet myös eri tyyppisiä ratkaisuja ja erilaista kehitystä taloudessa ja ulkomaankaupassa.
Petri Kettunen
Elokuussa 10 vuotta sitten kovan linjan kommunistit yrittivät tehdä vallankaappausta (putsch). Moskovan tapahtumista seurasi, että pienet Baltian valtiot julistautuivat uudelleen itsenäisiksi; Stalinhan oli miehittänyt maat vuonna 1940. Vallankaappaus oli samalla Neuvostoliiton loppu. Jättiläisvaltio faktisesti kuopattiin Minskissä joulukuussa 1991.
Kansallinen herääminen oli saanut pontta 1980-luvun jälkipuoliskolla Mihail Gorbatšhovin suojasään aikana. Liettua ehätti ensimmäisenä julistautua itsenäiseksi maaliskuussa 1990. Saman vuoden toukokuussa Latvia julistautui itsenäiseksi ja veljeskansamme Viro Moskovan tapahtumien jälkeen 20.8.1991. Venäjän federaatio tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden muutamaa päivää myöhemmin ja syyskuussa 1991 Neuvostoliitto (Kari 1992, SK 33/2001).
Baltian maat ovat pyrkineet nopeasti muuttumaan entisistä komentotalouden maista aidoiksi markkinatalousvaltioiksi. Puoli vuotta sen jälkeen kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, kirjoittivat Viro, Latvia ja Liettua assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa kesäkuussa 1995. Maat pyrkivät EU:n täysjäseniksi, kun EU seuraavan kerran laajenee. Pyrkimystä ohjaavat taloudellisten seikkojen lisäksi turvallisuuspoliittiset tekijät.
EU:n jäsenyyden suosio on alkuinnostuksen jälkeen osoittanut hiipumisen merkkejä. Virossa on viimeisimmän gallup-kyselyn mukaan jäsenyyden vastustajien osuus jo yli 40 prosenttia (Eesti Pank 1995, SK 34/2001).
Viro käynyt edellä
Viro oli Baltian systeeminmuutoksen edelläkävijä. Neuvostoajan ensimmäinen liikepankki perustettiin Tarttoon vuonna 1988, ja kaksi vuotta myöhemmin maahan perustettiin keskuspankki (Eesti Pank).
Keskuspankin toiminta normalisoitui itsenäistymisen myötä, kun Neuvostoliiton keskuspankin Tallinnan osasto lakkasi olemasta. Keskuspankki on täysin itsenäinen maan parlamentista (Riigikogu). Oma valuutta Viron kruunu otettiin käyttöön vuonna 1992 ja sen ulkoinen arvo sidottiin Saksan D-markkaan, sittemmin yhteisvaluutta euroon.
Maa on näistä kolmesta Baltian valtiosta menestynyt parhaiten taloudellisesti menneen vuosikymmenen aikana. Baltian taloustiikeri on noudattanut tiukkaa talouspolitiikkaa.
Valtion omistamaa omaisuutta on yksityistetty mittavissa määrin ja näin luotu pohja houkutella maahan ulkomaisia investointeja. Bruttokansantuote on kasvanut suunnilleen samaan tahtiin kuin Kaakkois-Aasian maiden taloudet ennen vuoden 1997 kriisiä.
Suomi tärkein kumppani
Elokuun 1998 niin sanottu ruplakriisi iski voimalla myös Viroon. Bruttokansantuotteen yli 10 prosentin reaalinen kasvu vuonna 1997 hidastui 4 prosenttiin vuonna 1998. Henkeä kohden mitattuna bruttokansantuote Virossa on selkeästi korkeampi kuin muissa Baltian maissa (Viro 3 635 USD, Latvia 3 013 USD, Liettua 3 061 USD vuonna 2000; Viron, Latvian ja Liettuan tilastovirastot). Kuluttajahintojen vuosittainen nousuvauhti, inflaatio, on saatu onnistuneen rahapolitiikan ansiosta itsenäisyyden alkuvuosien hulppeista luvuista painettua alle 5 prosenttiin (taulukko 1).
Koko itsenäisyyden ajan Suomi on ollut Viron tärkein kauppakumppani. Vuonna 1999 Viron viennistä lähes viidennes suuntautui Suomeen ja tuontitavaroista yli viidennes tuli Suomenlahden tältä puolelta (kuvio 1) . Ulkomaankauppa on kasvanut neljänneksellä vuosittain.
Tärkeimmät vientiartikkelit ovat koneet ja laitteet, puu ja puuvalmisteet sekä tekstiilituotteet. Eniten tuodaan koneita ja laitteita, elintarvikkeita ja metalleja. Kauppatase on ollut vuoden 1992 jälkeen negatiivinen, yli -20 prosenttia bruttokansantuotteesta, (The Economist, Statistical Office of Estonia).
Taulukko 1. Inflaatio Baltian maissa 1992-2000, %
| 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | |
| Viro | 1076 | 89,8 | 47,7 | 29 | 23,1 | 11,2 | 8,2 | 3,3 | 4 |
| Latvia | 951,2 | 109,2 | 35,9 | 25 | 17,6 | 8,4 | 4,7 | 2,4 | 2,6 |
| Liettua | 1020,5 | 410,2 | 72,2 | 39,6 | 24,6 | 8,9 | 5,1 | 0,8 | 1 |
| Lähteet:Estonia, Latvia, Lithuania in Figures 2001. Statistical Office of Estonia 2001; IBS Databank (Statistics Finland) | |||||||||
Latvia suunnannut Saksaan
Latviassa rahapolitiikan uudistukset alkoivat heinäkuussa 1990 Latvian keskuspankin perustamisella. Latvian rupla tuli Venäjän ruplan rinnalle lailliseksi maksuvälineeksi toukokuussa 1992, jolloin Venäjä kieltäytyi toimittamasta valuuttaa Baltiaan. Tämä oli väliaikaisratkaisu käteispulaan. Heinäkuussa 1992 kaksoisvaluutan aika päättyi, ja seuraavan vuoden keväällä Latvian valuutan nimeksi muutettiin lati.
Rahapolitiikassaan Latvia on noudattanut eri linjaa kuin pohjoinen naapurinsa. Latin annettiin ensin kellua ja vahvistua kohti ostovoimapariteettiarvoaan, mutta sidottiin sitten kansainväliseen valuuttakoriin SDR.ään. Tällä tavoin kotimainen hintataso voi lähestyä maailman hintoja, ilman että inflaatio lähtee laukkaamaan. Tämä strategia osoittautui onnistuneeksi (Eesti Pank 1995).
Työttömyysongelma oli Latviassa 1990-luvun puolivälissä vakavampi kuin muissa Baltian maissa. Viime vuosina työttömyys on siellä kuitenkin vähentynyt. Vuonna 2000 Latvian työttömyysprosentti oli 13, Viron 14 ja Liettuan 16 (taulukko 2).
Ulkomaankaupan rakenne Latviassa on erilainen kuin Virossa. Tärkeimmät vientiartikkelit ovat puu ja puutuotteet, tekstiilituotteet ja metallit. Tuonnissa suurimmat osuudet ovat koneilla ja laitteilla, elintarvikkeilla sekä kemian tuotteilla. Tärkein kauppakumppani on Saksa.
Taulukko 2. Työmarkkinat Baltian maissa 1992-2000
| Työttömyysaste, % | |||||||||
| 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | |
| Viro | 3,7 | 6,5 | 7,6 | 9,7 | 10 | 9,7 | 9,9 | 12,3 | 13,7 |
| Latvia | 3,9 | 8,7 | 16,7 | 18,1 | 19,4 | 14,8 | 14 | 13,5 | 13,2 |
| Liettua | .. | .. | 17,4 | 17,1 | 16,4 | 14,1 | 13,3 | 14,1 | 16 |
| Bruttokuukausipalkka, Suomen markkaa | |||||||||
| 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | |
| Viro | 200 | 460 | 700 | 900 | 1 140 | 1 340 | 1 570 | 1 690 | 1 860 |
| Latvia | .. | 400 | 670 | 740 | 820 | 1 070 | 1 210 | 1 340 | 1 590 |
| Liettua | .. | 220 | 430 | 520 | 710 | 1 010 | 1 240 | 1 380 | 1 620 |
| Lähteet: The Baltic States Statistical Offices: Monthly bulletins; IBS Databank (Statistics Finland) | |||||||||
Liettua tuo paljon Venäjältä
Liettuassa keskuspankki perustettiin helmikuussa 1990, mutta vasta syksyllä 1992 se sai valtuudet alkaa harjoittaa itsenäistä korkopolitiikkaa. Muista Baltian maista poiketen keskuspankki voi edelleen lainata rahaa hallitukselle parlamentin suostumuksella. Liettuassa koettiin keväällä samanlainen käteisrahan puute kuin Latviassa. Kriisiä helpottamaan luotiin maalle oma valuutta, talona, toukokuussa 1992 Venäjän ruplan rinnalle lailliseksi maksuvälineeksi. Kaksoisvaluutan aika päättyi saman vuoden syksyllä. Kesällä 1993 maan valuutan nimeksi vaihdettiin liti (liettuaksi litas).
Liettuan ulkomaankaupassa, poikkeuksena muihin Baltian maihin, Venäjän osuus on edelleen suuri. Vuoden 2000 alkupuoliskolla suurien öljy- ja kaasutoimituksien vuoksi Venäjän osuus kokonaistuonnista nousi lähes 27 prosenttiin. Pohjoismaista tärkein kauppakumppani on Tanska. Suomen käymä kauppa Liettuan kanssa on vähäistä. Liettuan päävientiartikkelit ovat tekstiilituotteet, mineraalit ja elintarvikkeet. Tuonti koostuu enimmäkseen koneista ja laitteista sekä mineraaleista.
Pohjoismaiden rooli Liettuan taloudessa on merkittävä. Yli 40 prosenttia maahan kohdistuneista suorista sijoituksista tuli Pohjoismaista vuonna 1999. Suomi on kolmanneksi suurin Liettuaan investoija 11 prosentin osuudellaan (Lehtonen - Vares 2000, Statistical Office of Estonia 2000).
Alkutuotanto suhteellisen suuri
Itsenäistymisen jälkeen maan talous romahti. Vuonna 1992 bruttokansantuote putosi 21 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Neljässä vuodessa maan tuotannon arvosta hävisi lähes puolet (44 %). Kasvu käynnistyi vuonna 1994 ja jatkui aina ruplakriisiin vuoteen 1998 asti. Seuraavan vuoden lama vei bkt:n kasvusta 4 prosenttiyksikköä. (Niemi 2000).
Liettuan talouden rakenne on vanhanaikaisin Baltian maista. Maa- ja metsätalouden osuus bkt:stä on 8 prosenttia, kun muissa Baltian maissa kyseisten toimialat kattavat 5-6 % bkt:stä (taulukko 3).
Baltian maissa toivotaan, että EU:n itälaajenemisen yhteydessä (arviolta 2004-2005) myös niistä tulee jäseniä. Viro on tällä hetkellä näistä pikkumaista kaikkein valmein EU-jäsenyyteen. Entisten komentotalouksien maista Viroa pidetään vähiten korruptoituneena (The Economist 2001). Suurin työ jäsenkriteereiden täyttämiseksi on Liettualla, missä talouden rakenteita joudutaan sopeuttamaan mahdollista EU-jäsenyyttä varten vielä paljon.
Taulukko 3. Bruttokansantuotteen muutokset Baltian maissa 1992-2000; %
| Kiintein hinnoin | |||||||||
| 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | |
| Viro | -14,2 | -9,0 | -2,0 | 4,3 | 4 | 10,4 | 5 | -0,7 | 6,9 |
| Latvia | -34,9 | -14,9 | 0,6 | -0,8 | 3,3 | 8,6 | 3,9 | 1,1 | 6,6 |
| Liettua | -21,3 | -16,2 | -9,8 | 3,3 | 4,7 | 7,3 | 5,1 | -3,9 | 3,3 |
| Bruttokansantuotten jakautuminen v. 1999 | |
| Viro | %-osuus |
| Teollisuus | 20 |
| Tukku- ja vähittäiskauppa | 16 |
| Liikenne ja telekommunikaatio | 15 |
| Maa- ja metsätalous, kalastus | 6 |
| Rakentaminen | 5 |
| Muut alat | 38 |
| Latvia | %-osuus |
| Teollisuus | 20 |
| Tukku- ja vähittäiskauppa | 18 |
| Liikenne ja telekommunikaatio | 15 |
| Rakentaminen | 7 |
| Maa- ja metsätalous, kalastus | 5 |
| Muut alat | 35 |
| Liettua | %-osuus |
| Teollisuus | 23 |
| Tukku- ja vähittäiskauppa | 15 |
| Liikenne ja telekommunikaatio | 11 |
| Rakentaminen | 8 |
| Maa- ja metsätalous, kalastus | 8 |
| Muut alat | 35 |
Lähteet:
Eesti Pank: Estonias´s Progress on the Road to European Monetary Integration: An Assessment and Comparison (EPB No. 7, 1995)
Eesti Pank: Estonia's Economic Development in 1998
Kari, Risto: Maailman valtiot (Tammi, 1992)
Lehtonen, Aleksi - Varis, Kristiina: Liettuan talous jälleen nousussa? (3/2000 Liettua-raportti. IBS, Tilastokeskus)
Lindstedt, Risto: Virolainen eurosuvi (Suomen Kuvalehti 34/2001)
Niemi, Erkki: Liettuan alueelliset erot pienet - kehitys erilaistavaa (3/2000 Liettua-raportti. IBS, Tilastokeskus)
Statistical Office of Estonia: Estonia, Latvia and Lithania in Figures 2000
The Economist: Mart Laar, Estonia's Punchy Prime Minister ( The Economist February 24th 2001)
Tiilikainen, Teppo: Hyvästi C.C.C.P. (Suomen Kuvalehti 33/2001)
Tiusanen, Tauno: Suorat ulkomaiset sijoitukset Liettuassa (3/2000 Liettua-raportti. IBS, Tilastokeskus)
Kirjoittaja toimii tilastonlaatijana Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikössä.
Päivitetty 8.10.2001
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi