Julkaistu: 7.10.2001
Kuviokollaasilla laajempi tarina
Minä en ole tällä palstalla liiemmin esitellyt onnistuneita kuvioita, Syynä ei kuitenkaan ole se, että saisin tyydytystä muiden virheitä tai epäonnistumisia retostellessani, vaan se, että keskittymällä vain onnistuneisiin esityksiin palstan aiheet loppuisivat suhteellisen nopeasti. Useimmiten onnistunut tilastokuvio on 'läpinäkyvä' eli sitä katsoessaan ei huomaa itse kuviota ollenkaan, vaan omaksuu siinä kerrottavan määrällisen viestin Tällaisista kuvioista ei paljon juttuja revitä, siksi tällekään kirjoitukselle ei ole odotettavissa jatko-osaa.
Tosi asiassa kuitenkin Suomessa julkaistujen tilastokuvioiden laatu on parantunut ratkaisevasti kymmenen viime vuoden aikana. Tämä koskee erityisesti sanomalehtiä, mutta myös muun tyyppisissä julkaisuissa onnistuneet esitykset ovat nykyisin yleisempiä kuin epäonnistuneet. Tosin joissakin lehdissä (esimerkiksi ilmaislehdet ja atk-alan lehdet!) tilanne edelleen melko surkea.
Olen oheen valinnut esimerkiksi yhden päivän Helsingin Sanomista (8.9.) siinä julkaistuja tilastokuvioita. HS valitsin siksi, että siinä julkaistaan enemmän kuvioita kuin muissa lehdissä - ja myös siksi, että luen sitä useimmin ja siksi tunnen sen paremmin kuin muut. HS:n kuviot ovat pääsääntöisesti (hyväksi) esimerkiksi kelpaavia. Niin myös valitsemani esimerkit - paitsi yhdessä kuviossa oleva kolmiulotteisuus. Joitain vähäisiä, lähinnä stilistisiä, yksityiskohtia tekisin toisin. Esimerkiksi aikasarjojen oikeassa reunassa oleva määräasteikko helpottaa kuvion lukemista. Tällaiset yksityiskohdat eivät kuitenkaan ole ratkaisevia kumpaankaan suuntaan.
Minun silmäni lepäävät lisäksi HS:n omaksumassa tavassa tehdä kuviokollaaseja. Esimerkiksi oheisesta kolmen kuvion kokonaisuudesta pystyy nopeasti näkemään, että Japanin talousluisu todella jyrkkenee: kolmen keskeisen talousindikaattorin esittäminen kuviona ja niissä harkittu otsikointi kertovat tarinan pääkohdat hyvin selkeästi ja vastaansanomattomasti. Tällaiset kuviokollaasit ovat minusta erittäin havainnollinen tapa tuoda asia laajasti esiin.
Se mitä olen lehdistä jäänyt kaipaamaan, on sanomalehtiin soveltuva innovatiivisuus. Lehdistössä näkee käytettävän vain kaikkein perinteisimpiä kuviota. Syynä lienee pelko siitä, että lukijat eivät kuvioita ymmärtäisi. Osa kuviotyypeistä on ilman muuta tarkoitettu vain asiantuntijoille, mutta näiden ja perinteisten kuviotyyppien väliin jää joitain kuviotyyppejä, joita minusta voisi käyttää varsin laajasti.
Päivitetty 7.10.2001
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi