Julkaistu: 5.10.2001
Tilastojen Internet-paradokseja
Vaikka kuvitelmat paperisen tilastojulkaisun kuolemasta ovat huomattavasti liioiteltuja ja ennenaikaisia, tilastojen sähköinen jakelu laajenee nopeasti. Kyse ei ole vain tiedon tarjonnan siirtymisestä verkkoon, vaan myös tiedon käyttäjät ovat heränneet.
Kysyttäessä työikäisiltä suomalaisilta, mistä he hakisivat tilastoja niitä tarvitessaan, reilu kolmannes sanoi viime keväänä että Internetistähän niitä haettaisiin. Kirjastoon marssisi viidennes ja viidennes tarttuisi puhelimeen soittaakseen Tilastokeskukseen. Internetiin luottavien osuus oli kasvanut parissa vuodessa 1,6-kertaiseksi. Tilastokeskuksen asiakastutkimuksessa ovat vastaajat jo usean vuoden ajan ilmaisseet halunsa sähköisen palvelun käyttöön.
Yleinen Internet-optimismi on tietenkin heijastunut myös tilastojen käyttäjien vastauksiin. Ihan siten Internetin ja muiden uusien päätelaitteiden käyttö ei ole kehittynyt kuin tiedon käyttäjät ovat uskoneet, vaikka eteenpäinmeno onkin ollut nopeaa. Viime syksynä tehty Tilastokeskuksen internet-palvelun käyttäjätutkimus osoitti, että suurin käyttäjäryhmä löytyy oppilaitossektorilta (noin 70 % vastaajista joko oli töissä oppilaitoksissa tai oli opiskelija).
Internet on erityisen sopiva väline tilastojen jakeluun, sillä se pohjautuu rakenteisiin dokumentteihin. Tilastohan on rakenteinen dokumentti: suppeimmillaan vakiomuotoinen taulukko, laajempana taulukkojen, tilastografiikan ja tekstin muodostama kokonaisuus. Tämä soveltuvuus on tosin samalla myös ongelma. Historiallisista syistä tilastoja tuotetaan esimerkiksi Tilastokeskuksessa aika monenlaisten tuotantoputkien kautta. Standardin rakenteisuuden aikaansaaminen tilastotuotannossa vaatii mittavan määrän teknistä ja sisällöllistä kehittämistä.
Internet tuo tilastoille uusia asiakkaita ja antaa tiedonkäyttäjälle lisää mahdollisuuksia tilastojen hyväksikäyttöön. Tämäkin mahdollisuus sisältää ongelman. Miten varmistetaan, että tilastoja käytetään oikein? Kun tilastojen käsitteet ovat jatkuvasti kehittymässä monimutkaisemmiksi, on tiedon käyttäjän tukeminen noussut sivuuttamattomaksi osaksi tiedon jakelua. Käytännössä tämä merkitsee tilastojen laatukuvausten ja muun ns. metatiedon parantamista ja tuomista käyttäjälle - joskus jopa puoliväkisin.
Internet on perusluonteeltaan maksuttoman jakelun kanava. Maksullisen palvelun toteuttaminen verkkovälitteisesti ei tietenkään ole mahdotonta, mutta edellyttää varsin syvällistä paneutumista asiakkaiden tarpeisiin. Maksullista jokamiehen tietokioskia ei näytä olevan mahdollista perustaa, vaan perustiedot on annettava käyttöön ilmaiseksi.
Internetin käyttö on rajoitettu tilanteisiin, joissa voi istua työpöydän ja mikron ääressä. Paperille painetun julkaisun voi kaapaista vaikka taskuun. Myös Internetin käyttöliittymä on paperiin verrattuna hankala. Tietokoneen ruutu on ahdas näkökulma laajoihin kokonaisuuksiin. Toisaalta vain Internetin ja tietokoneen avulla tilasto voi olla ajantasainen ja aidosti käyttäjän käytössä.
Internet kaipaa usein rinnalleen näppärää paperijulkaisua ja päinvastoin. Tätä tarkoitusta varten avaamme nyt lokakuussa lukijoiden käyttöön Tietoajan verkkopalvelun.
Jussi Melkas
Päivitetty 5.10.2001
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi