Talous kasvanut monipuolisesti

Olli Savela

Suomen talous on kasvanut monipuolisesti viime vuosina. Kasvu ei siten ole ollut kovin suuressa määrin sähköteknisen teollisuuden varassa, vaikka se onkin kasvanut muita aloja nopeammin. Sähköteknisen teollisuuden osuus Suomen viime vuosien nimellisestä talouskasvusta on ollut reilu kymmenesosa.

Julkisuudessa näkee usein tietoja sähköteknisen teollisuuden aikaansaamasta talouskasvusta. "Viime vuonna Suomen bruttokansantuote eli bkt kasvoi 5,7 prosenttia. Kasvusta kolmannes tuli yksinomaan Nokiasta", kerrottiin esimerkiksi Helsingin Sanomissa 7.9. Artikkelissa tarkoitettiin volyymikasvua. Totta onkin, että pelkästään volyymilukuja tarkastelemalla sähköteknisen teollisuuden osuus eli kontribuutio bruttokansantuotteen kasvuun oli viime vuonna 2,1 prosenttiyksikköä eli hyvinkin kolmannes.

Volyymi ei kerro kaikkea

Mutta pelkkä volyymin tarkastelu ei kerro kaikkea sähköteknisen teollisuuden merkityksestä. Se ei ota huomioon sitä, että eri toimialojen tuottamien tuotteiden ja arvonlisäysten hinnat muuttuvat eri lailla. Sähköteknisen teollisuuden tapauksessa tuotteiden hinnat ovat laskeneet viime vuosina. Näin tuotannosta saadut markat eivät ole lisääntyneet yhtä paljon kuin tuotannon määrä.

Paremman kokonaiskuvan eri alojen merkityksestä talouden kasvulle saa, kun tarkastelee nimellisen markkamääräisen arvonlisäyksen kasvua. Tällainen tarkastelu ottaa huomioon sekä tuotannon volyymin että suhteellisten hintojen muutokset. Näin laskettuna sähköteknisen teollisuuden osuus Suomen viime vuoden talouskasvusta oli runsas kymmenesosa eikä suinkaan kolmannes.

Tämäkin tarkastelu kertoo vain eri toimialojen suoran osuuden bruttokansantuotteen kasvuun. Kaikilla aloilla on välillisiä vaikutuksia toisiinsa, mutta niitä ei ole tässä otettu huomioon.

Seitsemän lihavaa vuotta

Suomen taloudella oli laman jälkeen seitsemän lihavan kasvun vuotta. Suomen bruttokansantuote kasvoi vuodesta 1993 vuoteen 2000 nimellisesti keskimäärin 6,9 prosenttia vuodessa ja reaalisesti keskimäärin 4,7 prosenttia vuodessa. Nyt tuo kasvun aika on toistaiseksi ohi.

Oheiseen taulukkoon on koottu joidenkin toimialojen osuudet eli kontribuutiot kansantuotteen nimelliseen ja reaaliseen kasvuun seitsemän kasvun vuoden aikana sekä lisäksi erikseen viime vuonna. Taulukko on laskettu vertaamalla kunkin toimialan bruttoarvonlisäyksen vuosittaista kasvua edellisen vuoden bruttokansantuotteeseen.

Osuudet volyymikasvuun on laskettu käyttäen vuoden 1995 hintaisia lukuja. Oikeampi menettely olisi käyttää ns. ketjuindeksejä, mutta tulokset eivät luultavasti eroaisi paljon nyt saaduista.

Teollisuudella parin prosentin vuosikasvu

Taulukon ensimmäinen sarake kertoo, että Suomen talous on kasvanut varsin monipuolisesti seitsemän kasvun vuoden aikana. Sähkötekninen teollisuus on kasvattanut Suomen nimellistä kansantuotetta keskimäärin 0,8 prosenttia vuodessa, mikä on runsas kymmenesosa koko kasvusta. Näin oli myös viime vuonna. Sähköteknisen teollisuuden osuus koko bruttokansantuotteesta onkin kasvanut runsaasta kahdesta prosentista vuonna 1993 viime vuoden vajaaseen seitsemään prosenttiin.

Myös muu teollisuus on kasvanut. Puu- ja paperiteollisuudella on ollut merkittävä rooli kokonaistuotannon kasvussa, samoin metalliteollisuudella ylipäänsä. Myös rakentaminen on noussut lamanaikaisesta kuopasta. Rakentamisen osuus nimellishintaiseen kasvuun on ollut selvästi suurempi kuin sen osuus volyymin kasvuun. Tämä seuraa siitä, että rakentamisen hinnat ovat kohonneet selvästi muiden alojen hintoja nopeammin.

Myös muuhun tuotantoon kiinteästi sidoksissa olevat liikenne, kauppa ja liike-elämän palvelut ovat kasvattaneet kansantuotetta tuntuvasti, yhteensä lähes kaksi prosenttia keskimäärin vuodessa.

Ongelmia tässäkin tarkastelussa

Aivan ongelmaton ei tämäkään tarkastelu ole. Julkinen toiminta on lisännyt nimellistä kansantuotetta keskimäärin 0,6 prosenttia vuodessa. Julkisen toiminnan arvonlisäys muodostuu pääasiassa palkoista. Kun palkkoja on korotettu, on nimellinen arvonlisäyskin kasvanut.

Samoin asuminen on lisännyt nimellistä kansantuotetta tuntuvasti, keskimäärin puoli prosenttia vuodessa. Se on lähinnä seurausta vuokrien kohoamisesta.

Edellä kerrotulla en halua vähätellä volyymitarkastelun merkitystä. Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna reaalisesti 5,7 prosenttia. Mutta eri alojen merkityksestä kasvussa saa monipuolisemman kuvan, kun ottaa huomioon myös suhteellisten hintojen muutokset. Tällöin pitää tarkastella nimellisen arvonlisäyksen muutoksia.

Eräiden toimialojen osuus bruttokansantuotteen kasvusta 1993-2000 ja 2000, %

	Osuus bkt:n nimellisestä kasvusta, %		Osuus bkt:n volyymikasvusta, %
	1993-2000 keskimäärin vuodessa	vuonna 2000	1993-2000 keskimäärin vuodessa	vuonna 2000
Teollisuus	1,9	3,2	2	3
- sähkötekninen teollisuus	0,8	1,2	1	2,1
- muu metalliteollisuus	0,4	0,8	0,4	0,4
- puu- ja paperiteollisuus	0,4	1,1	0,3	0,2
- muu teollisuus	0,3	0,1	0,3	0,3
Rakentaminen	0,5	0,8	0,1	0,1
Kauppa	0,6	0,5	0,5	0,3
Liikenne	0,7	0,9	0,5	0,6
Liike-elämän palvelut	0,5	0,5	0,4	0,3
Asuminen	0,5	0,5	0,2	0,2
Julkinen toiminta	0,6	0,7	0,2	0,1
Muut toimialat	0,7	1,7	0,4	0,9
Tuoteverot miinus tuotetuet	0,9	0,5	0,4	0,2
Bkt:n kasvu yhteensä	6,9	9,3	4,7	5,7

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksiköstä.

Päivitetty 8.10.2001

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi