Pörssi pidättelee talouden elpymistä

Vuoden 2000 alun huipputasolta pörssikurssit ovat alentuneet (syyskuun loppuun mennessä) useimmissa teollisuusmaissa noin 40-60 prosenttia. Jo jonkin aikaa on käyty vilkasta keskustelua siitä, miten ja missä määrin tämä kurssilasku vaikuttaa reaalitaloudelliseen kehitykseen. Tätä aihetta on äskettäin käsitelty muun muassa Euroopan keskuspankin syyskuun kuukausikatsauksessa sekä Kansainvälisen valuuttarahaston puolivuosittaisessa talouskatsauksessa.

Pörssitaantuma vaikuttaa reaalitalouteen useiden eri kanavien kautta. Kotitalouksien kulutuskysyntää pörssikurssien lasku heikentää niin sanotun varallisuusvaikutuksen kautta. Yritysten pääomakulut nousevat kurssilaskun myötä, mikä heikentää investointeja. Kulutukseen ja investointeihin kohdistuu myös negatiivisia tase- ja luottamusvaikutuksia, joita on erittäin vaikea arvioida. Pitkään jatkuessaan pörssikurssien lasku heikentää myös muun muassa valtion budjettitasapainoa ja todennäköisesti myös pankki- ja rahoitusalan vakavaraisuutta.

Kurssilaskun taloudelliset vaikutukset vaihtelevat maittain riippuen muun muassa osakemarkkinoiden roolista, pörssivarallisuuden jakautumisesta tai rahoitusjärjestelmän luonteesta. Myös pörssitaantuman kestolla on merkitystä; lyhytaikaiset kurssinotkahdukset eivät hevin muuta talousyksiköiden käyttäytymistä. Sen sijaan pitkään jatkuessaan kurssien lasku saa kotitaloudet tuntemaan itsensä vähemmän varakkaiksi, mikä voi johtaa kulutuksen vähenemiseen.

Pörssisijoittamisen suosio kasvoi nopeasti 1990-luvun loppuvuosina likimain kaikissa teollisuusmaissa, kun etenkin kotitaloudet lisäsivät suoria ja epäsuoria osakesijoituksiaan. Myös osakemarkkinoiden rooli yritysten rahoituslähteenä vahvistui 1990-luvulla. Näin ollen voi olettaa, että tietyn suuruinen osakkeiden hintojen lasku johtaa nyt suurempiin pääomatappioihin ja tuntuvampiin talousyksiköiden käyttäytymisen muutoksiin kuin aikaisemmin.

Yhdysvalloissa kolmatta vuotta jatkuneen kurssien alamäen arvioidaan 'hävittäneen' pörssivarallisuutta noin 7 triljoonan dollarin edestä. Asuntojen hintojen noususta huolimatta kotitalouksien nettovarallisuus on merkittävästi alentunut. Kansantuotteeseen suhteutettuna negatiivinen varallisuusvaikutus on nyt jopa suurempi kuin 1930-luvun laman yhteydessä.

Pohjois-Amerikassa osakeomistus on laajemmalla pohjalla kuin Euroopassa. Vuoden 2000 lopussa suoria osakesijoituksia oli Yhdysvalloissa 19 prosentilla kotitalouksista. Vastaava osuus esimerkiksi Saksassa ja Italiassa jäi 10 prosenttiin, Ranskassa 13 prosenttiin ja niin edelleen.

Suomessa vajaalla viidenneksellä kotitalouksista on suoria osakesijoituksia eli pörssiosakkeita.

Kotitalouksien sijoituskohteet Suomessa, % kotitalouksista
	1998	7/2001	7/2002
Pörssiosakkeet	24	17	18
Sijoitusrahastot	3	15	18
Joukkovelkakirjat	3	4	3
Määräaikaistilit	14	26	27
Vakuutussäästöt	15	14	16
Lähde: Tilastokeskus (Kuluttajabarometri, varallisuustutkimus)

Yhdysvalloissa kotitalouksien pörssivarallisuuden arvo oli vuoden 2000 lopussa 122 prosenttia kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista. Euroalueella vastaava osuus jäi 66 prosenttiin.

Myös pörssivarallisuuden muutosten ja kulutuskysynnän välinen yhteys on Yhdysvalloissa kiinteämpi kuin Euroopassa. Yhdysvalloissa 3-5 prosenttia pörssivarallisuuden kasvusta suuntautuu kulutukseen. Euroopassa vastaava osuus on arvioitu 1-3 prosentiksi. Niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin kotitalouksien pörssivarallisuus keskittyy varakkaimpiin ja suurituloisimpiin kotitalouksiin, joiden kulutusalttius on keskimääräistä alhaisempi.

Tuoreimmat laskelmat viittaavat siihen, että pörssivarallisuuden muutosten suorat vaikutukset talouteen jäävät varsin vähäisiksi. Euroopan keskuspankin äskettäisen arvion mukaan pörssikurssien lasku 10 prosentilla alentaa kotitalouksien kulutusmenoja 0,06 prosenttia. Kansainvälisen valuuttarahaston laskelmien mukaan pörssikurssien tähän mennessä toteutuneen laskun vaikutukset yksityiseen kulutuskysyntään ovat Yhdysvalloissa ja Englannissa 1 prosentin suuruusluokkaa bruttokansantuotteesta. Euroalueella ja Japanissa vaikutukset jäävät prosentin neljäsosaan.

Tällaisten laskelmien tarkoitus on enemmänkin herättää mielikuvaa siitä, miten vaikutukset ikään kuin tunnettaisiin prosentin sadasosien tarkkuudella. Laskelmien taustalla on kuitenkin hyvin rajallisia oletuksia, ja ne ovat väistämättä aina kovin epätarkkoja osittaistarkasteluja.

Käytännössä tämäntyyppisellä globaalilla osakkeiden hintojen alenemisella on myös merkittäviä epäsuoria vaikutuksia talouteen. Pörssikehitys määrittää yhä ratkaisevammin myös talouden yleisen mielialan, jonka puitteissa kuluttajat ja yritykset päätöksiään tekevät.

Päivitetty 15.10.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi