Julkaistu: 15.10.2003
Suhdannetiedot tukevat Pohjois-Savon aluekehitysohjelmia
Pohjois-Savon liitto ja työvoima- ja elinkeinokeskus ovat runsaan kahden vuoden ajan seuranneet Pohjois-Savon yritystoiminnan kehitystä Tilastokeskuksen Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun avulla. Pohjois-Savon uusin suhdannetietopaketti ilmestyi elokuussa. Tulokset osoittavat muun muassa, että vaikka metsäteollisuuden vienti kangertelee, palvelualojen kehitysnäkymät ovat valoisat.
Talouden suhdanteita seurataan Pohjois-Savossa systemaattisesti. Alueella on käynnissä useita aluekehitysohjelmia, joihin suhdannetiedot tuovat nopeudellaan oman vahvan lisänsä. Pohjois-Savon liitto ja TE-keskus julkaisevat puolivuosittain ilmestyvää aluetalouskatsausta, jonka keskeisimpänä lähteenä ovat Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamat liikevaihto-, palkkasumma- ja vientitiedot.
- Katsauksen avulla seuraamme mm. Pohjois-Savon Tavoite 1 -ohjelman tavoitteiden toteutumista. Parhaillaan tarkistamme tavoitteitamme suhdannetietojen avulla ja kirjaamme ne syksyn aikana valmistuvaan uuteen maakuntaohjelmaan, kehittämisjohtaja Henrik Rissanen Pohjois-Savon liitosta kertoo.
Vienti vetää edelleen mutta hidastuen
Pohjois-Savon talouden kasvuvauhti on viime vuosien aikana ollut ripeää usealla toimialalla. Kasvu on pohjautunut etenkin palvelualoihin, rakentamiseen , metalliteollisuuteen ja kauppaan. Viennin osuus teollisuustuotannosta on noin neljännes. Kuluva vuosi näyttää kuitenkin monella alalla haasteelliselta kansainvälisten suhdanteiden jarruttaessa etenkin viennin kehitystä.
Liikevaihdon kehitys kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa sekä liike-elämän palveluissa 1/1995-4/2002 (Toimialaluokituksen luokka K) Trendit
Palkkasumman kehitys puutavaran ja puutuotteiden, huonekalujen ja soitinten valmistuksessa 1/1995-5/2002 (TOL DD, 361, 363)
- Viennin ongelmat alkoivat tuntua Pohjois-Savossa jo viime vuonna metsäteollisuuden viennin supistumisena. Metalli- ja koneteollisuuden vienti kasvoi vielä viime vuonna nopeasti. Tänä vuonna kaikilla aloilla näyttää olevan viennissä vaikeuksia, erikoistutkija Jari Jääskeläinen Pohjois-Savon TE-keskuksesta sanoo.
Pohjois-Savossa odotetaan jännityksellä myös muun muassa informaatiosektorin kehittymistä. ICT-ala on maakunnassa vielä nuorta ja sen kasvu on vasta alussa. Alan kehittämiseen panostetaan, ja käynnissä on useita alan kehittämishankkeita. Vaikka ICT-alan globaalit vaikeudet tuntuvat vääjäämättä myös Pohjois-Savossa, Jääskeläisen mukaan tulevaisuuden näkymät ovat perusteollisuuteen liittyvässä tietoteollisuudessa myönteiset.
- Pidemmällä aikavälillä ICT-alan palkkasumman ja siten myös työllisyyden kasvu on ollut merkittävää ja nopeimpia koko maakunnassa. Tässä mielessä tavoiteltu rakennemuutos ja tuotantorakenteen monipuolistuminen on käynnissä, Jääskeläinen sanoo.
Informaatiosektorin lisäksi odotukset kohdistuvat myös muihin palvelualoihin. Tänä vuonna liikevaihtoaan ovat tuntuvasti kasvattaneet muun muassa posti- ja teleliikenne, tutkimustoiminta, kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta.
Tavoitteena myös tarkemman aluetason seuranta
Henrik Rissasen mukaan yritystoiminnan suhdanteiden seuranta on tärkeää myös maakuntaa tarkemmilla aluetasoilla.
- Tällä hetkellä seuraamme suhdannekehitystä maakunnan lisäksi tarkemmin myös Varkauden seudulla ja Kuopiossa, jotka ovat pitkään olleet maakunnan talouskasvun vetureita. On toivottavaa, että jatkossa suhdanteita aletaan seurata myös Pohjois-Savon muiden seutukuntien osalta, Rissanen sanoo.
Varkauden seudun osaamisalueet ovat perinteisesti olleet metsäteollisuus, energiatuotanto ja graafinen teollisuus. Alueen osuus maakunnan viennistä on noin puolet. Elokuussa valmistuneet suhdannetiedot kertovat, ettei edes teollistunut Varkauden seutu ole kokonaan säästynyt suhdanteiden hiipumisesta, mikä jarruttaa etenkin viennin kehitystä. Kuitenkin esimerkiksi viime vuonna alkanut taantuma tehdasteollisuuden liikevaihdon kehityksessä on tasoittumassa. Myös sähkötekniikan ja atk-sektorin aloilla liikevaihto on ponnistamassa uuteen kasvuun.
Kuopiossa perinteisten alojen rinnalle ovat kasvaneet monipuolistuvat liike-elämän palvelut, erityisesti ohjelmistopalvelut ja hyvinvointiteknologia. Metalli- ja puuteollisuus ovat uudistumassa, ja kaupan kehitys on ollut myönteistä.
Tilastolähteiden erilaisuutta ei aina tunnisteta
Pohjois-Savo aikoo seurata yritystoimintansa kehitystä suhdannetietojen avulla myös jatkossa. Henrik Rissasen mukaan suhdannetiedot ovat tällä hetkellä paras tapa kuvata toimialojen kehitystä, koska esimerkiksi uusimmat liikevaihtotiedot ovat vain kolme kuukautta reaaliajasta jäljessä.
- Aluetilinpidon tulokset laahaavat noin puolitoista vuotta reaaliajasta jäljessä. Aluekehityksen tämän hetkisestä tilasta saattaa tulla jopa virheellisiä käsityksiä kansalaisten keskuudessa, kun samaan aikaan uutisoidaan muutaman vuoden takaista tilannetta ja nykytilannetta, Rissanen painottaa.
- Yleisö ei aina tunnista lähteiden erilaisuutta eivätkä tiedotusvälineet sitä välttämättä painota. Näin kävi Pohjois-Savossa tämän vuoden keväällä jolloin samaan aikaan julkistettiin vuoden 2001 suhdannetiedot ja aluetilinpito vuodelta 2000.
Myös Jari Jääskeläinen on tyytyväinen suhdannetietojen nopeuteen.
- Vaikka suhdannetiedot täydentyvät aineiston kertyessä aivan viimeisimpien kuukausien osalta ne antavat suhdannetilanteen kokonaiskuvasta ja useimpien toimialojen suunnasta riittävän luotettavan kuvan. Aikaisemmin jouduimme pahimmillaan päättelemään alueen tilaa aikaisemman suhdannesyklin aikaisilla tilastotiedoilla. Nyt saamamme tilastot kuvaavat pääsääntöisesti vallitsevaa suhdannevaihetta, Jääskeläinen kertoo.
Suhdannetietojen nopeuteen ollaan Pohjois-Savossa tyytyväisiä, mutta toiveet kohdistuvat budjettirahoitteisesti tuotettavien toimialoittaisten suhdannetietojen yksityiskohtaisuuteen ja määrään.
- Toivon, että tulevaisuudessa koko maan toimialoittaisia suhdannetietoja tuotettaisiin nykyistä kaksinumerotasoa tarkemmalla kolminumerotasolla, Rissanen ehdottaa.
Lisätiedot: palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi
Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritysten suhdanteet -yksiköstä.
Päivitetty 15.10.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi