Julkaistu: 15.10.2003
Uusi talous Suomessa 1975-2001:
Tieto- ja viestintätekniikka kasvanut lähes 30-kertaiseksi
Tieto- ja viestintätekniikan (tvt) tuotanto on vaikuttanut merkittävästi Suomen talous- ja tuottavuuskasvuun 90-luvun jälkipuoliskolla. Tvt-tuottajien työn tuottavuuden kasvu kiihtyi, kun taas kaikilla toimialoilla yhteensä se hidastui. Työn tuottavuuden rakenne muuttui myös aiempaan verrattuna 1995-2001, ja suurin muutos oli kokonaistuottavuuden kasvun nopeutuminen.
Jukka Jalava
Matti Pohjola on määritellyt uuden talouden liiketoiminnan globalisoitumisena ja tieto- ja viestintätekniikan vallankumouksena. Hänen mukaansa uusien markkinoiden syntyminen, kaupan ja pääoman liikkeiden vapautuminen yhdistettynä tvt-tuotteiden ripeään tekniseen kehitykseen ja näiden tuotteiden nopeasti laskeviin hintoihin todella ilmentävät jotakin uutta taloudessa (Pohjola, 2002). Suomenkin taloudessa on vastikään koettu huomattavia rakenteellisia muutoksia.
Vielä vuonna 1945 peräti yli 40 prosenttia bkt:stamme tuli alkutuotannosta. Ripeän sodan jälkeisen tuottavuuskasvun ja rakennemuutoksen siivittämänä tehdasteollisuutemme saavutti 90-luvulla Yhdysvaltojen työn tuottavuuden tason, ja Suomi muuttui korkean tekniikan maaksi. Niinpä alkutuotannon bkt-osuus oli vuonna 2001 enää hieman yli 3 prosenttia. Tässä muutosprosessissa tvt-tuotannolla (erityisesti Nokialla ja tvt-klusterilla) on ollut merkittävä osa.
Moninkertainen menestystarina
Suomen viimeaikaisen taloushistorian menestystarina on siis ollut tieto- ja viestintätekniikan tuotanto. Kun markkinatuotannon (pl. asuntojen omistus ja vuokraus) bruttoarvonlisäys kasvoi vuodesta 1975 vuoteen 2001 lähes 7-kertaiseksi, tvt-tuotannossa kasvu oli 28-kertainen. Tvt-tuotannon osuus markkinatuotannon arvonlisäyksestä on jo 15 prosenttia (taulukko 1).
Taulukko 1. Tieto- ja viestintätekniikkaa tuottavien toimialojen osuus markkinatuotannon (pl. asuntojen omistus ja vuokraus) bruttoarvonlisäyksestä 1975-2001, %
| 1975 | 1980 | 1985 | 1990 | 1995 | 2001* | ||
| Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus: | 2,1 | 2 | 2,6 | 2,9 | 4,8 | 9,3 | |
| Konttori- ja tietokoneiden valmistus | 0,1 | 0,1 | 0,3 | 0,4 | 0,3 | 0 | |
| Muu sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus | 1,2 | 1,2 | 1,1 | 1 | 1,2 | 1,1 | |
| Radio-, tv- ja tietoliikennevälineiden valmistus | 0,5 | 0,4 | 0,8 | 1 | 2,7 | 7,4 | |
| Lääkintä- ja hienomekaanisten tuotteiden valmistus | 0,3 | 0,3 | 0,4 | 0,5 | 0,7 | 0,8 | |
| Teleliikenne | 1,2 | 1,6 | 1,8 | 1,7 | 1,9 | 3,5 | |
| Tietojenkäsittelypalvelu | 0,4 | 0,6 | 0,9 | 1,2 | 1,3 | 2,4 | |
| Yhteensä | 3,7 | 4,2 | 5,3 | 5,8 | 8 | 15,3 | |
| Lähde: Kansantalouden tilinpito | |||||||
Koska hinnat ovat tvt-tuotannossa nousseet keskimäärin hitaammin kuin markkinatuotannossa yleensä (3 ja 4,5 prosenttia 1975-2001), nimellinen osuus ei ole vielä suurempi tvt-tuotannon määrän varsin vaikuttavasta kasvusta huolimatta. Tvt-tuotannon määrä kasvoi keskimäärin 9,9 prosenttia 1975-2001 ja markkinatuotannon 2,9 prosenttia. Ajanjaksolla 1995-2001 tieto- ja viestintätekniikan tuotannon määrä ylsi häkellyttävään 20,3 prosentin keskimääräiseen kasvuun, kun markkinatuotanto keskimäärin kasvoi 5,5 prosentin vauhdilla. Tämän vuoksi tvt-tuotannon vaikutus markkinatuotannon määrän kasvuun nousi merkittävästi 90-luvun lopulla (taulukko 2).
Taulukko 2. Tieto- ja viestintätekniikkaa tuottavien toimialojen vaikutus markkinatuotannon (pl. asuntojen omistus ja vuokraus) kasvuun 1975-2001
| 1975-1990 | 1990-1995 | 1995-2001* | |
| Bruttoarvonlisäyksen määrä, % | 3,2 | -0,7 | 5,5 |
| Tvt-tuottajien vaikutus, %-yks. | 0,3 | 0,5 | 2 |
| Lähde: Jalava (2002) |
Tuottajat ohittaneet käyttäjät
Tvt-tuottajien työn tuottavuus on kasvanut erittäin nopeasti 90-luvun lopulla. Näiden toimialojen työn tuottavuuden taso on kaksinkertainen markkinatuotantoon verrattuna (taulukot 3 ja 4). Vuonna 1975 tvt-käyttäjien työn tuottavuus oli tasoltaan korkein, mutta tämä johtoasema hälveni ja tvt-tuottajat ohittivat tvt-käyttäjät. Tvt-käyttäjiin kuuluvat massan, paperin ja paperituotteiden valmistus; kustantaminen ja painaminen; kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus; tukkukauppa ja agentuuritoiminta; posti- ja kuriiritoiminta; rahoitus- ja vakuutus; kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden vuokraus; tutkimus- ja kehittäminen sekä muu liike-elämää palveleva toiminta.
Taulukko 3. Työn tuottavuuden keskikasvu markkinatuotannossa (pl. asuntojen omistus ja vuokraus) 1975-2001, %
| 1975-90 | 1990-1995 | 1995-2001* | |
| Tvt-tuottajat | 4,6 | 7,2 | 10,3 |
| Tvt-käyttäjät | 3,3 | 1,7 | 1,8 |
| Muut | 3,4 | 4,2 | 2 |
| Yhteensä | 3,7 | 4 | 3,4 |
| Lähde: Jalava (2002) | |||
Taulukko 4. Työn tuottavuuden tasot markkinatuotannossa (pl. asuntojen omistus ja vuokraus) 1975-2001
| 1975 | 1980 | 1985 | 1990 | 1995 | 2001* | |
| Tvt-tuottajat | 135 | 133 | 141 | 146 | 146 | 195 |
| Tvt-käyttäjät | 143 | 149 | 148 | 139 | 144 | 137 |
| Muut | 91 | 89 | 87 | 87 | 84 | 79 |
| Yhteensä | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
| Lähde: Jalava (2002) | ||||||
Tieto- ja viestintätekniikkaa käyttävien toimialojen tuottavuusprofiili eroaa tvt-tuottajista ja muista toimialoista, sillä 90-luvun laman aikana työn tuottavuuden kasvu hidastui huomattavasti. Kasvu oli keskimäärin 1,7 prosenttia vuodessa. Tvt-tuottajien ja muiden toimialojen kasvu puolestaan kiihtyi laman aikana 7,2 ja 4,2 prosenttiin.
Vuosina 1995-2001 työn tuottavuus nopeutui huomattavasti ainoastaan tieto- ja viestintätekniikkaa tuottavilla toimialoilla. Tieto- ja viestintätekniikkaa käyttävien toimialojen tuottavuus saavutti ainoastaan 0,1 prosenttiyksikköä lamaa edeltävää vauhtia, kun taas muiden toimialojen kasvu tyrehtyi koko tarkastelujakson hitaimpaan kasvuvauhtiin.
Sisäinen tuottavuus kasvanut eniten
Jotta näkisimme rakennemuutoksen vaikutuksen työn tuottavuuden kasvuun, esitetään kuviossa 1 osuussiirtymä-analyysin (shift-share) tulokset. 90-luvun alun laman aikana työpanos väheni radikaalisti 3335,2 miljoonasta tehdystä työtunnista vuonna 1990 peräti 2574,3 miljoonaan tehtyyn työtuntiin vuonna 1994 eli 77 prosenttiin lamaa edeltävästä tasosta. Sisäisen tuottavuuskasvun vaikutus on aivan odotetusti kaikkein merkittävin. Sisäisen tuottavuusvaikutuksen merkitys on 90-luvun jälkipuoliskolla vähentynyt staattisen ja dynaamisen siirtymän hyväksi. Dynaamisen siirtymän vaikutus oli lähes nollassa, kunnes se 1995-2001 nousi 2 prosenttiin. Staattisen siirtymän vaikutus kasvoi merkittävästi 90-luvun lopulla yli 12 prosenttiin. Mielenkiintoista kyllä, sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus vastasi jopa 30,8 prosenttiyksikköä sisäisestä vaikutuksesta sekä 9,3 prosenttiyksikköä staattisesta ja 1,3 yksikköä dynaamisesta vaikutuksesta.
Kuvio 1. Rakennemuutoksen vaikutus tuottavuuden muutokseen 1975-2001, %
Kokonaistuottavuus lähes 4 %
Koska sisäinen tuottavuusvaikutus oli merkittävin työn tuottavuuden kasvun selittäjä, käyttämällä kasvutilinpitoa pystymme jakamaan talous- ja tuottavuuskasvun sen osatekijöihin. Taulukossa 5a näkyy työn tuottavuuden muutoksen osatekijät ja taulukossa 6a talouskasvun osatekijät.
Taulukko 5a. Työn tuottavuuden osatekijät markkinatuotannossa (pl. asuntojen omistus ja vuokraus) 1975-2001
| 1975-1990 | 1990-1995 | 1995-2001* | |||
| Työn tuottavuuden keskikasvu,% | 3,7 | 3,9 | 3,4 | ||
| Vaikutukset, %-yks. | |||||
| Tvt-pääoma | 0,3 | 0,6 | 0,6 | ||
| Tietokoneet | 0,1 | 0,3 | 0,4 | ||
| Ohjelmistot | 0,1 | 0,2 | 0,1 | ||
| Viestintätekniikka | 0 | 0,1 | 0,1 | ||
| Muu pääoma | 1 | 0,7 | -0,9 | ||
| Työpanoksen laatu | 0,2 | 0,2 | 0,2 | ||
| Kokonaistuottavuus | 2,2 | 2,3 | 3,7 | ||
| Luvut eivät välttämättä summaudu keskiarvojen ja pyöristysten takia. | |||||
| Lähde: Jalava (2002) | |||||
Taulukko 5b. Työn tuottavuuden osatekijät Yhdysvaltojen markkinatuotannossa 1973-2000
| 1973-1995 | 1995-2000 | ||
| Työn tuottavuuden keskikasvu, % | 1,4 | 2,4 | |
| Vaikutukset, %-yks. | |||
| Tvt-pääoma | 0,3 | 0,8 | |
| Muu pääoma | 0,6 | 0,6 | |
| Työpanoksen laatu | 0,2 | 0,2 | |
| Kokonaistuottavuus | 0,3 | 0,8 | |
| Luvut eivät välttämättä summaudu keskiarvojen ja pyöristysten takia. | |||
| Lähde: Jorgenson, Ho & Stiroh (2002) | |||
Toisin kuin Yhdysvalloissa (Jorgenson, Ho & Stiroh, 2002), niin kuin taulukosta 5b näkyy, Suomessa ei ole 90-luvun lopulla havaittavissa työn tuottavuuden nopeutumista. Itse asiassa tuottavuus hidastui. Työn tuottavuus kasvoi nimittäin vielä vuonna 2001 vahvasti 6,4 prosenttia, mutta romahti -0,2 prosenttiin vuonna 2001. Tvt-pääomavaltaistumisen absoluuttinen vaikutus pysyy 0,6 prosenttiyksikössä sekä 1990-1995 että 1995-2001. Suhteellinen vaikutus kuitenkin nousee 15 prosenttiyksiköstä 18 prosenttiyksikköön. Työpanoksen laadun vaikutus pysyy samana, ja muun pääomavaltaistumisen vaikutus muuttuu vahvasti negatiiviseksi.
Yhdysvalloissa työn tuottavuus nojaa pääomavaltaistumiseen kun taas Suomessa kokonaistuottavuuteen. Suomen kokonaistuottavuus kiihtyi 90-luvun lopulla 3,7 prosenttiin keskimäärin.
Tuottavuuden kasvulla useita syitä
Mikä sitten selittää tämän nopean kokonaistuottavuuskasvun? Vaikuttaisi siltä - ainakin kun katsoo Bart van Arkin ja Marcel Timmerin (van Ark & Timmer, 2001) tuloksia - että Suomen tehdasteollisuuden työn tuottavuus kuroi kiinni Yhdysvaltojen etumatkaa 1990-luvulle saakka. Tämä muuttui, kun Suomen tvt-tuotanto 90-luvulla siirtyi maailman teknologian eturintamaan. Ja erittäin suotuisat kokonaistuottavuusluvut voitaneenkin nähdä johtamisjärjestelyjen, organisaatiomuutosten ja logistiikkaparannusten (katso tästä aiheesta Nokiaan liittyen Häikiö, 2002) sekä teknisen kehityksen yhteisvaikutuksena.
Patentti- ja rekisterihallituksen tunnustamat voimassa olevat patentit lisääntyivät vuoden 1975 hieman alle 8 000:sta yli 19 000:een vuonna 2000. Lisäksi tutkimus- ja kehitysmenojen bkt-osuus oli vuonna 2000 Suomessa peräti 3,3 prosenttia (yritysten osuus siitä oli 71 prosenttia). Ainoastaan Ruotsissa oli Suomea korkeampi T&K-aste (3,8 prosenttia vuonna 1999).
Suomi ja USA saman- ja erilaisia
Taulukossa 6a on talouskasvu ositettuna osatekijöihinsä sekä tulo-osuudet ja kasvuasteet. Tvt-pääoman vaikutus kasvaa 0,3 prosenttiyksiköstä vuosina 1990-1995 0,8 prosenttiyksikköön vuosina 1995-2001. Niin kuin kävi työn tuottavuuden kasvussa, myös markkina-alan bruttoarvonlisäys romahti 8,6 prosentista vuonna 2000 ainoastaan 0,2 prosenttiin vuonna 2001, kun kansainvälinen taantuma saapui Suomeen. Muun pääoman vaikutus ei enää ole yhtä negatiivinen kuin laman aikana, ja työpanoksen määrän vaikutus on ensimmäistä kertaa positiivinen koko tarkastelujaksona. Huomionarvoinen on myös siirtymä funktionaalisessa tulonjaossa (nimellisen arvonlisäyksen jako työn ja pääoman osuuksiin) pääoman hyväksi. Seikka joka on saanut paljon huomiota Suomessa.
Taulukko 6a. Kasvun osatekijät markkinatuotannossa (pl. asuntojen omistus ja vuokraus) 1975-2001
| 1975-1990 | 1990-1995 | 1995-2001* | ||
| Bruttoarvonlisäyksen määrä, | 3,2 | -0,7 | 5,5 | |
| Vaikutukset, %-yks. | Tvt-pääoma | 0,2 | 0,3 | 0,8 |
| Tietokoneet | 0,1 | 0,2 | 0,5 | |
| Ohjelmistot | 0,1 | 0,1 | 0,2 | |
| Viestintätekniikka | 0 | 0,1 | 0,1 | |
| Muu pääoma | 0,8 | -0,7 | -0,1 | |
| Tehdyt työtunnit | -0,4 | -2,9 | 1,1 | |
| Työpanoksen laatu | 0,2 | 0,2 | 0,2 | |
| Kokonaistuottavuus | 2,2 | 2,3 | 3,7 | |
| Tulo-osuudet | Tvt-pääoma | 1,7 | 5 | 6,3 |
| Tietokoneet | 0,5 | 1,5 | 2,1 | |
| Ohjelmistot | 0,6 | 2,4 | 2,5 | |
| Viestintätekniikka | 0,5 | 1,1 | 1,7 | |
| Muu pääoma | 33,9 | 33,8 | 38,7 | |
| Työ | 64,4 | 61,3 | 55,1 | |
| Kasvuasteet | Tvt-pääoma | 16,5 | 7,2 | 12,9 |
| Tietokoneet | 29,7 | 15,1 | 25,9 | |
| Ohjelmistot | 12,9 | 2,7 | 6,7 | |
| Viestintätekniikka | 9,9 | 9,1 | 9,3 | |
| Muu pääoma | 2,8 | -2,1 | -0,4 | |
| Tehdyt työtunnit | -0,7 | -4,5 | 2,1 | |
| Luvut eivät välttämättä summaudu keskiarvojen ja pyöristysten takia. | ||||
| Lähde: Jalava (2002) | ||||
Taulukko 6b. Kasvun osatekijät Yhdysvaltain markkinatuotannossa 1973-2000
| 1973-1995 | 1995-2000 | ||
| Bruttoarvonlisäyksen määrä, % | 3,0 | 4,6 | |
| Vaikutukset, %-yks. | Tvt-pääoma | 0,4 | 0,9 |
| Tietokoneet | 0,2 | 0,5 | |
| Ohjelmistot | 0,1 | 0,3 | |
| Viestintätekniikka | 0,1 | 0,1 | |
| Muu pääoma | 1,2 | 1,5 | |
| Tehdyt työtunnit | 0,9 | 1,3 | |
| Työpanoksen laatu | 0,2 | 0,2 | |
| Kokonaistuottavuus | 0,3 | 0,8 | |
| Luvut eivät välttämättä summaudu keskiarvojen ja pyöristysten takia. | |||
| Lähde: Jorgenson, Ho & Stiroh (2002) | |||
Kun Suomen kasvuprofiilia vertaa Yhdysvaltain vastaavaan (taulukko 6b), on havaittavissa monta yhtäläisyyttä. Talouskasvu nopeutui myös Yhdysvalloissa 90-luvun lopulla. Tvt-pääoman ja työpanoksen kasvuvaikutukset ovat lisääntyneet molemmissa maissa. Mutta kuten työn tuottavuuden osalta, myös muun pääoman ja kokonaistuottavuuden vaikutukset eroavat merkittävästi. Suomessa muun pääoman vaikutus on lähes olematon, kun taas Yhdysvalloissa se on tärkeä. Ja vaikka kummankin maan kokonaistuottavuus nopeutui, sen merkitys kasvun selittäjänä ei ole läheskään yhtä tärkeä Yhdysvalloissa kuin Suomessa.
Lähteet:
van Ark, B. & Timmer, M. (2001): "PPPs and International Productivity Comparisons: Bottlenecks and New Directions", paperi esitetty "Joint World Bank - OECD Seminar on Purchasing Power Parities: Recent Advances in Methods and Applications", 30/1-2/2,2001, Washington, D.C.
Häikiö, M. (2002): Nokia: The Inside Story, Helsinki: Edita.
Jalava, J. (2002): "The Production and Use of ICT in Finland, 1975-2001", Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA), Keskusteluaiheita (tulossa).
Jorgenson, D. W., Ho, M. S. & Stiroh, K.J. (2002): "Projecting Productivity Growth: Lessons from the US Growth Resurgence", paperi esitetty "WIDER Conference on The New Economy in Development", 10-11/5, 2002, Helsinki.
Pohjola, M. (2002): "The New Economy: Facts, Impacts and Policies", Information Economics and Policy, vol. 14, s. 133-144.
Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksiköstä.
Päivitetty 15.10.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi