Julkaistu: 9.10.2003
Talouskasvu saa virtaa työpaikka- ja työntekijävirroista
Työntekijöiden liikkuvuus parantaa toimialan tuottavuutta. Suomessa kehitystä on edistänyt myös kohtuullisen palkkatason takaava työsopimusjärjestelmä sekä verraten alhaiset irtisanomiskustannukset.
Mika Maliranta
"LUOVAA TUHOA" käsittelevän kirjoitussarjan edellisessä osassa todettiin, että toimipaikkatasolla tapahtunut rakennemuutos on ollut yksi olennainen teollisuuden tuottavuuskasvua siivittänyt tekijä 1980-luvun jälkipuoliskolta alkaen. Mikrotason rakennemuutoksessa on kyse siitä, että eri toimipaikat lisäävät tai vähentävät työvoimaa eri tahtiin. Laman syvimmässäkin kurimuksessa osa toimipaikoista ui vastavirtaan, eli lisäsi työllisyyttä. Toisaalta elpymisjaksokaan ei auttanut kaikkia toimipaikkoja ja yrityksiä. Kaikkein vahvimmillakin kasvualoilla osa yrityksistä yleensä supistaa toimintaansa tai lopettaa sen kokonaan.
Oheinen kuvio osoittaa, että 1980-luvun alkupuolisko oli Suomen teollisuudessa mikrotason rakenteiden osalta jähmeää aikaa. Toimipaikkojen työllisyysmuutosten vaihtelu oli erityisen vähäistä vuosina 1981-83. Toimipaikkojen työllisyydet liikkuivat siis melko paljon samaan suuntaan suhdanteen mukaan. Tehdyt työtunnit vähenivät parin prosentin vuositahtia noina vuosina. Työpanoksen määrän putoamistahti jatkui suurin piirtein samanlaisena 1980-luvun loppuun saakka. Mutta kuten kuviosta havaitaan, kasvuvauhdin erot toimipaikkojen välillä alkoivat lisääntyä. Huipentuma koettiin teollisuuden voimakkaan elpymisen vuosina 1995-97, jolloin toteutui siis markkinaosuuksien iso uudelleen jako.
Toimipaikkojen työllisyysmuutosten keskihajonta teollisuudessa vuosina 1975-2000.
Mikrotason rakennemuutos on ollut toimialojen tuottavuutta vahvistavaa nimenomaan siksi, että toimipaikan työllistävyyden ja tuottavuustason välillä on ollut positiivinen yhteys. Työpaikkavirtoja koskeva analyysi on osoittanut, että työpaikkojen tuhoutumiset ovat keskittyneet erityisesti kaikkein heikoimman tuottavuuden toimipaikkoihin. Vuosittain suuri määrä työntekijöitä jättää joko pakosta tai omasta tahdostaan huonotuottoisen toimipaikan. Moni löytää pian uuden työpaikan toimipaikassa, joka osaa hyödyntää työpanoksen tuottavammin. Tutkimuksissa on käynyt myös ilmi, että useimmiten työntekijän uusi työpaikka sijaitsee suhteellisen nuoressa toimipaikassa.
Heikon tuottavuuden toimipaikoissa työntekijöillä on suuri riski joutua työttömäksi. Työttömiä puolestaan ovat rekrytoineet toimipaikoilleen suhteellisen paljon sellaiset yritykset, jotka harjoittavat intensiivistä tutkimus- ja kehitystyötä. Moni joutuu vaihtamaan toimialaa. Toimialarakenteiden muutos onkin yksi puoli tuottavuutta vahvistavasta toimipaikkatason rakennemuutosta, ja toinen puoli tapahtuu toimipaikkojen välillä toimialojen sisällä.
Myös toimipaikkojen sisällä tapahtuu merkittävässä määrin eräänlaista "mikro-mikrotason" rakennemuutosta. Monessa toimipaikassa työntekijän työsuhde päättyy samaan aikaan kun toimipaikka kuitenkin rekrytoi uusia henkilöitä. Tätä toimipaikan sisäistä vaihtuvuutta kutsutaan toisinaan "kirnuamiseksi". Intensiivinen kirnuaminen on tunnusomaista sekä korkean tuottavuuden että kaikkein heikkotuottoisimpien toimipaikkojen keskuudessa (kun muut asiaan vaikuttava tekijät on otettu myös huomioon tilastollisin välinein). Myös T&K-intensiivisten yritysten toimipaikoilla väki vaihtuu suhteellisen nopeasti. On saatu joitakin todisteita siitä, että työvoiman vaihtuvuus on hyödyllistä toimipaikan tuottavuuskasvun kannalta.
Työpaikkojen ja työntekijöiden liikkuvuudella näyttää siis olevan myönteinen vaikutus toimialan tuottavuuteen. Mikrotason muutoksia on luultavasti edesauttanut työsopimusjärjestelmä, joka asettamalla alarajan palkankorotuksille vaikeuttaa huonotuottoisten ja -palkkaisten toimipaikkojen ja yritysten selviämistä markkinoilla. Toinen mikrorakenteiden uudistumista todennäköisesti edistävä tekijä on alhaiset irtisanomiskustannukset, jotka ovat olleet Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa eurooppalaisittain verrattuna alhaiset.
Irtisanomissuojan tehtävä on vähentää työntekijöiden hyvinvointia heikentävää turbulenssia. Vaihtoehto tähän on turbulenssin estämisen sijaan sen seurausten lievittäminen sosiaalivakuutuksen, tässä tapauksessa hyvän työttömyysturvan avulla. Myös toimiva koulutusjärjestelmä, työnvälitys sekä erilaiset työmarkkinatoimenpiteet ehkäisevät ja lievittävät talouden kasvukipuja.
Tanskan esimerkki osoittaa, että työttömyysprosentti voi olla kohtuullisen alhainen, vaikka työttömyysturva olisi erittäin antelias, tuloerot pienet ja irtisanomissuoja samaan luokkaa kuin Yhdysvalloissa. Belgian ja monen muun Euroopan maan esimerkit puolestaan osoittavat, että korkeat irtisanomiskustannukset eivät takaa hyvää työllisyyttä - Mutta irtisanomista vaikeuttamalla vähennetään varmasti työpaikkojen luontia ja kangistetaan tuottavuutta vahvistavaa mikrotason rakennemuutosta.
Tehokkaita toimia tarvitaan luovan tuhon tueksi, ettei kovin monen ainoaksi tulevaisuudennäkymäksi jäisi talouskasvun kääntöpuoli. Toimenpiteitä suunniteltaessa ja mitoitettaessa tarvitaan tutkimustietoa luovasta tuhosta, kuten Helsingin kauppakorkeakoulun professori Matti Pohjola on peräänkuuluttanut.
Kirjoittaja kiittää Markus Jänttiä hyödyllisistä keskusteluissa ja kommenteista, mutta vastaa tietenkin itse sanoistaan.
Kirjallisuutta:
Ilmakunnas, Pekka & Maliranta, Mika (2003),"Worker inflow, outflow and churning", Keskusteluaiheita No. 861, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Kuhn, Peter, ed. (2002), "Losing Work, Moving On: International Perspectives on Worker Displacement", Kalamazoo, Mich.: W. E. Upjohn Institute for Employment Research.
Maliranta, Mika (1999), 'Tuottavuus ja työpaikat', teoksessa Vartia, P. ja Ylä-Anttila, P. (toim), Teknologia ja työ, Taloustieto Oy, 1999, 61-82.
Nurmi, Satu (2003), "Plant Size, Age and Growth in Finnish Manufacturing", Helsinki School of Economics, Working Papers No. W-336.
Pohjola, Matti (2003), 'Elintaso, tuottavuus ja kilpailukyky uudessa taloudessa', teoksessa Pekkarinen, J. ja Kavonius I.K. (toim), Suomi, EU ja maailma, Työväen sivistysliitto, 2003, 64-74 (saatavilla Matti Pohjolan kotisivulta http://hkkk.fi/~pohjola/ )
Päivitetty 9.10.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi