Suhdanteet

ASUNTO- JA KIINTEISTÖMARKKINOIDEN kehitys on vaikuttanut merkittävästi viime vuosien taloudelliseen kehitykseen niin Suomessa kuin muuallakin.

Asuntojen hintojen nousu on tukenut yksityistä kulutusta, jonka varassa talouden kasvu on viime vuosina lähes yksinomaan ollut. Suomessa kotitalouksien asuntovarallisuuden arvo on likimain kaksinkertaistunut 1990-luvun puolivälin tasolta. Tämän myönteisen varallisuusvaikutuksen turvin kotitaloudet ovat lisänneet velkaantumista ja kuluttamista.

Asuntovarallisuuden nousu on viime vuosina korvannut tehokkaasti pörssikurssien laskun vaikutuksia. Suomessakin asuntovarallisuuden omistus jakautuu kotitalouksissa selvästi laajemmin ja tasaisemmin kuin pörssiosakkeiden omistus. Siksi asuntomarkkinoiden kehitys vaikuttaa merkittävästi kansantalouden kysyntään ja kokonaiskehitykseen.

Suomessa kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat nousseet keskimäärin 80 prosenttia 1990-luvun puolivälin tasolta. Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet. Reaalisesti kerrostaloasuntojen hinnat olivat alkuvuonna noin 30 prosenttia pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Helsingissä asuntojen "yliarvostus" on 40-50 prosentin luokkaa pitkän ajan keskimäärään verrattuna. Myös omakotitalojen ja etenkin omakotitalotonttien hinnat ovat nousseet reippaasti yli pitkän ajan keskimäärän.

Poikkeuksellista on nyt se, että asuntojen hintojen nousu on jatkunut myös talouden taantumavaiheessa. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla kerrostaloasuntojen hinnat olivat kuutisen prosenttia vuotta aikaisempaa korkeammat. Vuonna 2002 hinnat nousivat keskimäärin yli 8 prosentin vuosivauhdilla.

Tuntuvimmin hintojen nousu on nopeutunut omakotitalotonttien markkinoilla; pääkaupunkiseudulla omakotitalotonttien hinnat olivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä 50 prosenttia vuotta aikaisempaa korkeammalla. Tosin kauppojen kohdentuminen keskimäärää enemmän suuriin ja kalliisiin tontteihin selittää osan tästä noususta. Nimellisesti omakotitalotonttien hinnat ovat liki kolminkertaistuneet vuosikymmenen takaiselta tasoltaan.

Suomessa asuntojen hinnat ovat viime vuosina nousseet tasatahtia kotitalouksien asuntoluottojen lisääntymisen kanssa. Vuoden 1995 tasolta kotitalouksien asuntoluottojen kanta on nimellisesti yli kaksinkertaistunut. Samaan aikaan asuntoluottojen keskikorko on likimain puoliintunut, minkä ansiosta luottojen hoitomenot ovat pysyneet kohtuullisina.

Tänä vuonna uusien asuntoluottojen vauhti on kiihtynyt entisestään; tammi-kesäkuussa uusia asuntoluottoja myönnettiin lähes 30 prosenttia enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla.

Kuluttajabarometrin mukaan kotitalouksien lainanottoaikomukset ovat edelleen korkealla tasolla. Elokuussa lähes viidesosa kotitalouksista suunnitteli lainanottoa, ja lähes kymmenesosa suunnitteli omistusasunnon hankintaa seuraavien 12 kuukauden aikana. Nämä ovat historiallisesti korkeita lukuja.

Kansainvälisesti verrattuna kotitalouksien velkaantuminen ei Suomessa vielä ole kovin korkea, vaikka velkaantumisen vauhti saattaa huolestuttaa. Viime vuonna kotitalouksien velka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin oli 70,5 prosenttia. Useissa teollisuusmaissa velkaantumisaste on yli 100 prosenttia ja suunta pitkällä aikavälillä on ollut jatkuvasti nouseva. Vapaiden rahamarkkinoiden oloissa kestävää velkaantumisen tasoa on vaikea arvioida.

Suomen kehitys ei ole ollut poikkeuksellinen. Asuntojen hinnat ja kotitalouksien velkaantuminen ovat viime vuosina nousseet reippaasti lähes kaikissa teollisuusmaissa.

ONKO ASUNTOMARKKINOILLA HINTAKUPLA samaan tapaan kuin osakemarkkinoilla vuosikymmenen vaihteessa? Tästä on monissa maissa kiistelty jo pitempään ilman selkeätä yhteistä näkemystä. Asuntojen kysyntää ovat viime vuosina vauhdittaneet paitsi alhainen korkotaso myös joukko muita tekijöitä, kuten väestön kasvu ja muuttoliike, tulojen ja elintason nousu, kotitalouksien rakenteelliset muutokset sekä asuntojen laatutason nostaminen.

Päivitetty 9.10.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi