Julkaistu: 9.10.2003

Tietoliikennemenot ovat kasvaneet läpi laman ja nousukauden

Kulutusmenot kasvoivat 1980-luvun lopulla voimakkaasti, mutta1990-luvun alussa kotitaloudet tinkivät lähes kaikesta kulutuksesta.

Vielä 1990-luvun puolivälissä kulutusmenot olivat reaalisesti 8 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Ainoastaan tietoliikennemenot lisääntyivät syvimpinä lamavuosinakin yli 40 prosenttia. 1990-luvun puolivälin jälkeen lähes kaikki kulutusmenot kääntyivät kasvuun, ja lamaa edeltävä taso saavutettiin vuoden 1998 tienoilla. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tutkimuksesta Kotitalouksien kulutusmenojen muutossuunnat.

Vuosituhannen vaihteessa eniten kasvoivat tietoliikennemenot, hotelli-, ravintola- ja kahvilamenot sekä kodin kalusteisiin, koneisiin ja tarvikkeisiin käytetyt menot. Kaikkiaan kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat vuosina 1985-2002 reaalisesti 35 prosenttia kotitalouden kulutusyksikköä kohden.

Tieto- ja viestintämenot (vuoden 2001 hinnoin, euroa/kulutusyksikkö)

kuva

Asuminen edelleen suurin menoerä

Asumiseen, ruokaan ja liikenteeseen kuluu yli puolet kulutusmenoista. Asumista pidetään välttämättömyysmenona, jonka osuuden tulisi alentua tulotason kohotessa. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, sillä asumismenoihin ovat vaikuttaneet muun muassa asumismuodon muutokset.

Sekä asumis- että ruokamenojen osuus oli 1980-luvun puolessa välissä noin 20 prosenttia. Vuosina 1985-2002 asumisen osuus kulutusmenoista kasvoi 28 prosenttiin ja ruoan osuus pienentyi 13 prosenttiin. Myös liikennemenojen osuus on kasvanut ruokamenojen osuutta suuremmaksi ja on jo 15 prosenttia.

Tietoliikennemenot ovat edelleen pieni, 4 prosentin menoerä, mutta niiden osuus on kasvanut voimakkaasti ja on jo yhtä suuri kuin terveydenhoitomenojen osuus. Kotitalouksien tieto- ja viestintäkulutuksen menot ovat kasvaneet vuoden 1985 vajaasta 800 eurosta lähes 1 200 euroon kulutusyksikköä kohden vuonna 2001-2002. Tietoliikenteen osuus tieto- ja viestintämenoista on kasvanut 22 prosentista 47 prosenttiin. Vastaavasti lehdistön ja sähköisen median (laitteet ja palvelumaksut) osuus on supistunut 59 prosentista 38 prosenttiin ja kirjojen osuus 10 prosentista 4 prosenttiin.

Opiskelijoiden asema on heikentynyt

Kotitalouksien vuosikulutusmenot olivat vuonna 2001-2002 keskimäärin 15 000 euroa kulutusyksikköä kohden. Menot olivat suurimmat ylempien toimihenkilöiden talouksissa, noin 20 000 euroa. Keskimääräistä enemmän kuluttivat myös yrittäjistä muut kuin maatalousyrittäjät, 17 700 euroa, sekä alemmat toimihenkilötaloudet, 16 000 euroa vuodessa. Vastaavasti työttömien kotitalouksissa kulutettiin noin 11 000 euroa.

Kotitalouksien kulutusasema suhteessa keskimääräiseen kulutukseen kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan (%)

  1985 1990 1994-96 1998 2001-02
Kaikki kotitaloudet 100 100 100 100 100
Maatalousyrittäjät 79 90 89 93 87
Muut yrittäjät 110 114 119 117 117
Ylemmät toimihenkilöt 138 130 127 127 131
Alemmat toimihenkilöt 112 109 105 107 106
Työntekijät 96 93 96 94 93
Opiskelijat 90 91 83 79 73
Eläkeläiset 78 80 89 87 83
Työttömät .. 87 81 74 72
Muut .. 79 89 78 71

Eniten kuluttavien sosiaaliryhmien kulutus on pysynyt muihin ryhmiin nähden suhteellisesti samalla tasolla koko tarkastelujakson eli vuosien 1985-2002 ajan. Sen sijaan opiskelijoiden suhteellinen kulutusasema heikentyi 2000-luvun alussa 1980-luvun loppuun ja 1990-luvun alkuun verrattuna.

Lähde: Kotitalouksien kulutusmenojen muutossuunnat. Tilastokeskus

Päivitetty 9.10.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi