Verkko ei vedä kaikkia

Ne, joilla Internet-yhteys on, käyttävät sitä yhä enemmän ja monipuolisemmin. Ne, joilla ei ole, eivät vain ole kiinnostuneita. Internetiä käytetään eniten sähköpostiin, tuote- ja palvelutietojen hakemiseen sekä pankkiasioiden hoitoon.

Juha Nurmela - Lea Parjo

Kolme neljästä 15-74-vuotiaasta suomalaisesta oli käyttänyt tietokonetta keväällä 2003 tutkimusajankohtaa edeltäneen kolmen kuukauden aikana, ja 66 prosentilla oli tietokone kotonaan.

Kotitalouksista laskettuna tietokone oli 57 prosentilla, ja 47 prosentilla talouksista oli Internet-yhteys. Vuoden kuluessa kotitietokoneiden ja Internet-yhteyden omaavien talouksien osuus oli kumpikin kasvanut enää 2-3 prosenttiyksikköä.

Mitä useampi jäsen taloudessa on, sitä useammin sillä on kotitietokone ja Internet-yhteys. Viisihenkisissä ja sitä suuremmissa talouksissa jo 92 prosentilla on kotitietokone. Vuonna 1996 yksinasuvien joukossa oli hieman runsaammin varhaisia Internetin kotikäytön omaksujia, mutta jo vuodesta 1999 lähtien talouden koolla on suoraviivainen yhteys koti-Internetiin. Kun yhden hengen talouksista 30 prosentilla oli Internet-yhteys, yli viiden hengen talouksista se oli 81 prosentilla.

Tietokone oli kotona noin 2,6 miljoonalla 15-74-vuotiaista. Vuoden kuluessa määrä oli kasvanut noin 130 000 hengellä. Päivittäin konetta käytti 55 prosenttia miehistä ja 36 prosenttia naisista. Neljä viidestä käytti kotitietokonettaan vähintään viikoittain, mutta sekä miehissä että naisissa löytyy sellaisia, jotka eivät koskekaan kotitietokoneeseen. Ilmeisesti se on hankittu talouden muiden jäsenten käyttöön.

Internet-yhteys kotona oli yli puolella 15-74-vuotiaista. Miehistä 60 prosenttia ja naisista 53 prosenttia pystyi käyttämään Internetiä kotoaan. Kotona olevaa Internet-yhteyttä käytetään edellisvuotta useammin. Kun vuonna 2002 joka viides, nyt 40 prosenttia yhteyden omaavista käytti sitä päivittäin, miehistä lähes puolet. Vähintään viikoittain kotiyhteyttä käytti miehistä 75 ja naisista 63 prosenttia. Kotikäyttömahdollisuudesta huolimatta joka viides ei sitä käyttänyt.

Internetin kaikista - henkilökohtaisista, työhön ja opiskeluun liittyvistä - käyttötarkoituksista yleisin oli sähköpostin käyttö. Muut viestintään käytettävät kuten chattaily, puhelut ja videoneuvottelut olivat jo paljon harvinaisempia. Tuotetietojen selailua ilman varsinaista ostamista harrasti kaksi miljoonaa 15-74-vuotiasta, neljä viidestä Internetin käyttäjästä.

Pankkipalveluita verkossa käytti 1,7 miljoonaa 15-74-vuotiasta, 66 prosenttia Internetin käyttäjistä. Yli puolet vastaajista oli asioinut julkisten viranomaisten kanssa tai ainakin selaillut näiden tuottamia palveluita. Tuotteiden ja palveluiden ostamiseen tai tilaamiseen Internetiä ilmoitti käyttäneensä noin joka neljäs, ja noin 8 prosenttia ilmoitti itse myyneensä jotakin kirpputoreilla tai huutokauppasivuilla.

Miksei verkkoyhteyden hankkiminen kiinnosta?

Useimmin mainittu syy Internet-yhteyden puuttumiseen oli se, ettei Internet kiinnosta tai sen sisältö koetaan hyödyttömäksi. Tämän syyn ilmoitti alle 30-vuotiaistakin lähes joka viides ja 60-74-vuotiaista yli puolet.

Laitteiden ja käytön kalleutta ei läheskään yhtä suuri osuus pitänyt suurena esteenä. Alle 50-vuotiailla Internetin käyttömahdollisuus muualla vaikutti paljon tai jonkin verran kotiyhteyden hankkimattomuuteen. Raha ei niinkään estä yhteyden hankintaa, vaan paremminkin Internet ei yksinkertaisesti kiinnosta.

Internetin käyttötarkoitukset ikäryhmittäin keväällä 2003, %

	15-19 v.	20-29 v.	30-39 v.	40-49 v.	50-59 v.	60-74 v.	Kaikki
sähköposti	85	83	83	84	82	78	83
tuotetiedon selailu	73	85	86	82	74	66	81
pankkiasioiden hoito	22	68	78	72	67	79	66
valtion tai kunnan sivujen selailu	35	57	66	63	61	61	58
matkailuun liittyvät palvelut	38	53	60	61	66	61	57
verkkolehtien lukeminen	37	58	53	48	41	39	49
tiedonhakuun sairaudesta, ravitsemuksesta tms.	43	54	54	49	40	34	49
opiskelu	80	46	20	13	7	6	29
pelien pelaaminen	61	32	22	16	13	17	26
tavaroiden ja palvelujen hankinta	24	28	28	23	17	12	24
chattaily	54	31	17	12	13	6	22
Internet-puhelut	4	4	4	4	2	1	3
Videoneuvottelu	3	3	4	1	3	0	3

Niiltä Internetin käyttäjiltä, jotka eivät koskaan olleet tilanneet verkkokaupoista mitään, kysyttiin syitä. Selvästikin suomalaiset haluavat vielä nähdä mitä ostavat, vaikkakin sen merkitys Internetistä ostamattomuuden syynä oli hieman vähentynyt. Neljä viidestä ei tunne tarvetta ostaa Internetistä, koska muitakin kauppapaikkoja on tarjolla. Verkkokaupasta hankkimattomuuteen ei näytä vaikuttavan se, että tuotteet olisivat liian kalliita, toimitusajat pitkiä tai etteikö tuotteita ja palveluja olisi tarjolla.

Melkein kolmea neljästä epäilyttää antaa luottokorttitietonsa, mutta toisaalta joka viides verkkokaupasta ostamaton ei näkisi sen vaikuttavan ostamiseensa. Tutkimuksessa kysytyistä erityisistä syistä luottokorttitietojen antamisen arveluttavuus oli ainoa, jossa oli lievää kasvua. Toisaalta kuitenkin verkkokaupoista ostaneista 46 prosenttia oli maksanut ostoksensa luottokortilla, vuotta aiemmin heidän osuutensa oli 36 prosenttia. Luottokorttitietojen antaminen verkkokauppaan on Suomessa ollut perinteisesti vähäisempää kuin muissa maissa. Esimerkiksi Australiassa kaksi kolmasosaa verkkohankinnoista maksetaan luottokortilla tilauksen yhteydessä.

Dosentti Juha Nurmela on Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelujen tutkimus-päällikkö, joka on selvittänyt suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttöä usean vuoden ajan.

Lea Parjo toimii erikoistutkijana Tilastokeskuksen yritysten rakenteet yksikössä ja vastaa tietoyhteiskuntaa kuvaavien tilastojen kehittämisestä.

Päivitetty 9.10.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi