Julkaistu: 27.10.2004
Vain vihreillä naisenemmistö ehdokkaissa
KUNNALLISVAALEIHIN asetettiin 39 900 ehdokasta, joista naisia oli 15 900 eli 40 prosenttia. Naisten osuus kasvoi edellisistä vaaleista lähes 2 prosenttiyksiköllä. Äänioikeutetuista oli naisia enemmistö eli 51,6 prosenttia.
Vain vihreillä oli ehdokkaissaan naisenemmistö, seuraavaksi lähimpänä tasapainoa olivat kristillisdemokraatit. Eniten naisehdokkaita oli Uudenmaan maakunnassa, 43,5 prosenttia, ja vähiten Lapissa, 37,0 prosenttia.
Äänioikeutettujen keski-ikä oli 48,3 vuotta ja ehdokkaiden 46,7 vuotta. Naisehdokkaat olivat keskimäärin 4,6 vuotta nuorempia kuin naisäänestäjät, miesehdokkaat taas 1,3 vuotta vanhempia kuin miesäänestäjät. Miesehdokkaita oli eniten ikäryhmässä on 50-59-vuotiaat, naisehdokkaita 40-49-vuotiaiden ryhmässä. Ehdokkaiden joukossa suurten ikäluokkien edustajia oli selvästi heidän väestöosuuttaan enemmän, kun taas väestöosuuttaan vähemmän ehdokkaita oli yli 70-vuotiaiden ja alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä.
Puolueittain erot olivat melko pieniä: naisehdokkaiden keski-ikä oli vihreitä lukuun ottamatta 2-3 vuotta alempi kuin miehillä. SDP:llä ja kristillisdemokraateilla ehdokkaiden keski-ikä oli korkein. Nuorimmat ehdokkaat olivat vihreillä: miesten keski-ikä 41,5 ja naisten 41,0. Vihreillä oli suhteellisesti eniten 30-39- ja 20-29-vuotiaita ehdokkaita ja vähiten 60 vuotta täyttäneitä ehdokkaita.
Miesten ja naisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista puolueittain
Ehdokkaiden koulutustaso edelleen noussut
Koulutukseltaan ehdokkaat poikkesivat äänioikeutetuista selvästi. Perusastetta korkeampi koulutus oli 79 prosentilla, kun äänioikeutetuista 62,6 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen koulutus. Akateemisen loppututkinnon suorittaneita oli eniten vihreillä, 28 prosentilla, RKP:llä 23, Kokoomuksella 19 ja kristillisillä 15 prosentilla. SDP poikkeaa näistä siinä, että loppututkinnon suorittaneita oli vähemmän, vain 7,2 prosenttia. Vihreillä heitä oli lähes nelinkertainen määrä.
Kunnallisvaaleissa ehdokkaiden koulutustaso heijastaa alueiden koulutusrakenne-eroja. Uudellamaalla korkeasti koulutettujen osuus on yleensä kaksinkertainen matalimmin koulutettuihin alueisiin verrattuna. Ehdokkaiden koulutustaso on edelleen noussut.
Pekka Myrskylä
Päivitetty 27.10.2004