Enemmän ja nopeammin

"Mikään ei ole rahaliitolle tärkeämpää kuin hyvät tilastot". Näin alkoi Euroopan rahapoliittisen instituutin heinäkuussa 1996 julkistaman rahaliiton tilastovaatimuksia koskevan asiakirjan esipuhe. Tuolloin julkistettiin yksityiskohtaiset vaatimukset EU:n suhdannetilastojen kehittämiseksi ja nopeuttamiseksi. Silti edelleenkin Euroopassa julkaistaan suhdannetilastotietoja vähemmän ja useimmiten myös hitaammin kuin USA:ssa. Kuluvan vuoden syyskuussa EU:n jäsenmaiden tilastovirastot ja Eurostat käsittelivät tuoretta selvitystä näiden kahden merkittävän talousalueen tilastoinnin eroista sekä toisaalta tilastoinnin eroista EU:n jäsenmaiden välillä.

USA:n talouspoliittisessa keskustelussa tilastoilla on perinteisesti ollut vahva rooli. Tietojen julkistamista seurataan tarkasti ja tilastotietoja ja niiden perusteella tehtäviä johtopäätöksiä kommentoidaan myös talouspolitiikan huipulla käytävässä keskustelussa. Keskeisillä taloustilastojen alueilla USA on EU:ta nopeampi. Tilastojärjestelmien erot tiivistyvät neljännesvuosittaista BKT:n kehitystä kuvaavissa tilastoissa. EU on asettanut tavoitteekseen neljännesvuosittaisen kansantalouden tilinpidon tuottamisen 45 päivän viipeellä. USA:n BKT-estimaatit valmistuvat 25-30 päivää neljänneksen päätyttyä.

Jo tavoiteasettelultaan ja sisällöltään tilastot eroavat suuresti. USA:ssa painotukset ovat nopeus - jopa ennen tietosisällön laajuutta - estimoinnin käyttö ja tietojen tarkentuvuus ajan kuluessa. Suhdannetilastoissa on paljon mallipohjaisen ennustamisen piirteitä. Eurooppalaista neljännesvuosittaista kansantalouden tilinpitojärjestelmää voi kuvata yksityiskohtaiseksi, kattavaksi, perustietoihin pohjautuvaksi - ja hitaaksi. Siinä missä EU:n tasolla kuvataan vuosineljänneksittäin kaikkien kysynnän ja tarjonnan komponenttien kehitys, arvioidaan USA:ssa BKT:n kehitystä vain kysyntäkomponenttien avulla. USA:n suhdannetilastojärjestelmä asettaa yleensäkin nopeustavoitteen selkeästi yksityiskohtaisuuden edelle.

Euroopassa painopiste on perinteisesti ollut vuosittaisten ja neljännesvuosittaisten tietojen tuotannossa. USA:ssa sen sijaan tuotetaan lähes kaikista taloudellisista ilmiöistä tietoja kuukausittain ja nämä tilastot ovat yleensä huomattavasti eurooppalaisia vastaavia tilastoja nopeammat. Merkittävä nopeuttava tekijä on vuodelta 1969 peräisin oleva USA:n presidentin päätös, jonka mukaisesti kuukausi- ja neljännesvuosittaiset taloustilastot on tuotettava 22 työpäivän kuluessa tilaston viiteajankohdasta. Tätä päätöstä noudattavat kaikki USA:n tilastovirastot.

USA:ssa tilastovirastojen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyö suhdannetilastointiin liittyvien ekonometristen ja tilastollisten menetelmien kehittämisessä on tiiviimpää kuin Euroopassa. Puuttuvat tiedot arvioidaan erityyppisten estimointimenetelmien avulla. Kausitasoitusmenetelmien systemaattisempi käyttö USA:ssa on myös taannut monipuolisten ja talousanalyysia paremmin palvelevien vertailutietojen tuotannon. Vertailu edellisen kuukauden tietoihin on USA:ssa vallitseva käytäntö siinä, missä Euroopassa vertailut on perinteisesti tehty edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

EU:n jäsenmaiden keskuudessa tilastojen valmistumisnopeudet vaihtelevat huomattavasti. Suomella ei ole tässä vertailussa hävettävää. Hyvinä eurooppalaisina esimerkkeinä selvityksessä mainitaan Saksan neljännesvuositilinpito, Britannian kaupan myyntitilasto, Ruotsin ja Suomen työvoimatutkimukset ja Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi. Suomi on myös ainoa maa Euroopassa, joka julkaisee BKT:n kuukausikuvaajaa.

Kehitystyö EU:n alueella jatkuu. Syyskuussa koolla olleet EU:n tilastopäälliköt tekivät merkittävän strategisen linjauksen tulevaisuutta ajatellen. Jäsenmaat ja komissio sitoutuivat siihen, että seuraavan viiden vuoden aikana Euroopan suhdannetilastojen tuotanto saatetaan sille tasolle, jolla tänä päivänä ovat parhaimmat maat Euroopassa, USA:ssa tai muualla maailmassa. Tavoite on kunnianhimoinen. Sitä voidaan pitää myös realistisena, mikäli EU:n piirissäkin asetetaan suhdannetilastojen nopeustavoite selkeästi yksityiskohtaisuuden vaatimusten edelle.

Heli Jeskanen-Sundström
pääjohtaja

Päivitetty 5.11.2001

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi