Kasvaako kansantuote tänä vuonna?

Olli Savela

Tuotannon tämän vuoden kasvuennusteet ovat alentuneet jyrkästi vuoden mittaan. Alhaisinta kasvua ennustavat tätä kirjoitettaessa Sampo-pankki (0,4 prosenttia), Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (0,5 prosenttia) ja Palkansaajien tutkimuslaitos (0,5 prosenttia). Mitä jo tiedämme bruttokansantuotteen muutoksesta tänä vuonna tätä kirjoitettaessa ?

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon mukaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuotteen kasvu oli 3,6 prosenttia, kun verrataan viime vuoden vastaavaan neljännekseen. Toisella neljänneksellä vastaava kasvu oli 0,3 prosenttia. Yhteensä vuoden alkupuolella kansantuote kasvoi 1,9 prosenttia viime vuoden alkupuoliskosta.

Näin Tilastokeskus yleensä alkaa kertoa talouden muutoksista. Mutta mielenkiintoista on myös tietää, miten tuotanto muuttui ensimmäisestä vuosineljänneksestä toiseen. Tällöin ei suoraan voi verrata perättäisten neljännesten tuotantolukuja, koska talouden eri alueilla ilmenee kausivaihtelua. Esimerkiksi maatalouden sato korjataan syksyllä, heinäkuussa pidetään paljon lomia ja kaupan myynti on joulukuussa vilkkaimmillaan.

Kausitasoitettu sarja ja trendi

Perättäisten vuosineljännesten (tai kuukausien) vertailu edellyttää vuodesta toiseen samankaltaisena ilmenevän kausivaihtelun puhdistamista sarjoista. Taloudelliset aikasarjat voidaan yleensä jakaa neljään komponenttiin: trendi, suhdannevaihtelu, kausivaihtelu ja satunnaisvaihtelu.

Kun kausivaihtelun vaikutus puhdistetaan pois, saadaan kausitasoitettu aikasarja. Kun myös satunnaisvaihtelu puhdistetaan pois, saadaan trendisuhdannekomponentti, jota tässä kutsutaan yksinkertaisuuden vuoksi vain trendiksi.

Huomattakoon, että vertailu vuoden takaiseen on myös eräänlainen kadunmiehen kausitasoitus, koska siinä verrataan keskenään samankaltaisia ajanjaksoja.

Kausitasoitettu bruttokansantuote aleni ennakkotietojen mukaan ensimmäisellä neljänneksellä 0,1 prosenttia vuoden 2000 viimeisestä neljänneksestä ja laski edelleen toisella neljänneksellä 1,7 prosenttia ensimmäisestä neljänneksestä. Tämä antaa oikeamman kuvan talouden aktiviteetissa tapahtuneesta käänteestä kuin vertailu vuoden takaiseen tilanteeseen.

Aikasarjan häntä

Käytännössä kausitasoitetun sarjan (ja trendin) viimeiset havainnot ovat epävarmoja. Koko sarja muuttuu, kun lisätään uusi havainto ja vanhojakin samalla korjataan. Usein talouden käänteet paljastuvat kausitasoitetustakin sarjasta vasta muutaman kuukauden kuluttua.

Monet kansalliset tilastovirastot suosivat tiedotteissaan kausitasoitettujen lukujen vertailua edelliseen vuosineljännekseen eikä vertailua edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Niin tekevät myös EU:n tilastovirasto Eurostat ja USA:n kansantuotteen laskeva Bureau of Economic Analysis (BEA).

BEA:lla on jopa tapana ilmoittaa, että bruttokansantuotteen kasvun vuosivauhti viimeisellä tiedossa olevalla neljänneksellä oli x prosenttia. Luku saadaan kertomalla neljällä kausitasoitettu muutos edellisestä neljänneksestä.

Tällainen esitystapa on sikäli ongelmallinen, että aikasarjan loppuhäntä heiluu herkästi ja antaa tilanteesta helposti liian dramaattisen kuvan. Tavallaan siinä oletetaan, että viimeisen neljänneksen kehitys jatkuu samanlaisena seuraavat yhdeksän kuukautta. Suomessa tätä esitystapaa ei onneksi ole juuri näkynyt.

Kasvuperintö

Kansantuotteen aikasarjoista voidaan laskea myös niin sanottu kasvuperintö. Sillä tarkoitetaan kasvua, joka syntyy, jos oletetaan tuotannon säilyvän viimeisen havainnon tasolla. Sama pätee muihinkin taloudellisiin aikasarjoihin.

Palkkaneuvotteluissa on jo pitkään puhuttu palkkaperinnöstä. Jos palkat ovat joulukuussa korkeammat kuin vuoden aikana keskimäärin, on seuraavan vuoden keskimääräinen palkkataso korkeampi kuin edellisenä vuonna, vaikka palkkoja ei korotettaisi lainkaan. Riittää kun ne pysyvät joulukuun tasolla.

Esimerkiksi neljännesvuositilinpidon viime vuoden viimeisen neljänneksen kausitasoitettujen bkt-lukujen perusteella saattoi jo helmikuun lopussa laskea, että viime vuodelta seurasi tälle vuodelle 1,7 prosentin kasvuperintö. Jos tuotanto olisi tänä vuonna säilynyt viime vuoden loka-joulukuun tasolla, olisi se kasvanut 1,7 prosenttia viime vuodesta.

Tällainen laskelma oli kyseessä, kun Helsingin Sanomat julkaisi 28.9.2001 uutisen Tilastokeskuksen "arviosta" tämän vuoden kasvuksi: 0,1 prosenttia. Lehti oli vain otsikoinut turhan räväkästi, kyseessä ei ollut ennuste eikä edes arvio.

Oletuslaskelma

Taustalla oli puhdas teoreettinen oletus, että tuotannon trendi pysyy loppuvuonna samalla tasolla kuin heinäkuussa. Luvut oli laskettu kokonaistuotannon kuukausikuvaajasta eli kuukausittaisesta bkt-indikaattorista.

Laskelma oli tehty sijoittamalla trendisarjaan elo-joulukuun kohdalle heinäkuun pisteluku ja sitten laskemalla vuoden 2001 pistelukujen muutos vuodesta 2000 (kuvio 1). Sattumalta sama tulos saadaan, jos lasketaan kausitasoitetuista neljännesvuosiluvuista ja oletetaan loppuvuoden olevan toisen neljänneksen tasolla.

Bruttokansantuotteen trendi 1/2000-7/2001 ja vuositasot 2000 ja 2001 (1995 = 100)

BKT:n trendin muuttuminen 12/2000-7/2001

Jos tuotannon trendi loppuvuonna kääntyy kasvuun, tulee vuoden kasvuksi tietysti enemmän kuin 0,1 prosenttia. Jos taas käy niin, että trendi laskee, jää koko vuoden tuotanto helposti pienemmäksi kuin edellisenä vuonna.

Tällainen laskelma ei siis ole mikään ennuste, mutta taloutta seuraavien on hyvä tietää missä mennään, ja laskelma kasvuperinnöstä auttaa sen ymmärtämisessä. Käytännössä laskelman voi tehdä kuka tahansa julkaistuista trendiluvuista. Laskelma on myös herkkä muuttumaan, koska trendin häntä heiluu (kuvio 2).

Tätä luettaessa tiedetään jo hieman enemmän tämän vuoden tuotannon kehityksestä: ennakkotiedot kokonaistuotannon kehityksestä elokuussa ovat käytettävissä, samoin muun muassa ennakkotiedot teollisuustuotannon kehityksestä syyskuussa.

Tilastokeskus julkaisee ensimmäiset ennakkotiedot meneillään olevan vuoden kansantuotteen kasvusta 28. helmikuuta 2002.

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksiköstä.

Päivitetty 8.11.2001

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi