Tietotekniikkapalvelu taas kasvamassa?

Yleistä talouskehitystä koskevien odotusten vastaisesti tietotekniikkapalvelualan myynnin kehitys on ollut kuluvana suotuisaa ja yritysten lähiajan odotukset ovat varsin myönteisiä. Kannattavuus on kuitenkin hieman heikentynyt ja yritykset ovat olleet varovaisia uuden henkilöstön palkkaamisessa, mutta henkilöstöön koulutukseen aiotaan panostaa edelleen vahvasti.

Pekka Lith

Tilastokeskuksen liiketoiminnan suhdannekuvaajien mukaan tietotekniikkapalvelun (toimialaluokituksen luokka 72) liikevaihto kasvoi kymmenen prosenttia vuonna 2000. Liikevaihto kasvoi varsin hitaasti vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla, mutta kasvu kiihtyi vuoden lopulla ja vuoden 2001 alussa. Kesäkuussa 2001 alan liikevaihto lisääntyi 22 prosenttia edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna (kuvio 1).

Kuvio 1. Liikevaihdon kasvu edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta tietotekniikkapalvelussa (toimialaluokitus 72) ja liike-elämän palvelualoilla yhteensä 1/2000-6/2001, %

Kauppa- ja teollisuusministeriö KTM:n teettämien suhdannekyselyjen mukaan 79 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä (100 yritystä) katsoi keväällä, että liikevaihto kasvaa vuosina 2001-2002. Liikevaihto pysyy ennallaan 16 prosentissa vastanneita. Alan tilapäisestä taantumavaiheesta huolimatta vain viisi prosenttia vastanneista uskoo liikevaihdon pienenemiseen (taulukko 1).

Alan nopeasta kasvusta viime vuosina kertoo, että kansantalouden tilinpidon mukaan tietotekniikkapalvelun tuotanto (perushintainen arvonlisäys) muodosti vuonna 2000 jo vajaat kaksi prosenttia kansantalouden kokonaistuotannosta, eli enemmän kuin mm. majoitus ja ravitsemis-alan tuotanto. Kansantalouden työllisyydestä toimiala muodostaa 1,5 prosenttia (Taulukko 2).

Taulukko1. Tietotekniikkapalvelun (toimialaluokitus 72) yritysten näkemys liikevaihdon, henkilöstön, investointien, kannattavuuden ja vakavaraisuuden kehityksestä 2001-02, % yrityksistä

	Kasvaa	Ennallaan	Pienenee
Liikevaihto	79	16	5
Henkilöstö	61	35	4
Investoinnit	44	44	12
Kannattavuus	62	33	5
Vakavaraisuus	59	36	5

Lähde: Kauppa- ja teollisuusministeriön suhdannekysely 1/2001

Taulukko 2. Tietotekniikkapalvelu (toimialaluokitus 72) kansantaloudessa 2000, %

Osuus kansantalouden palkkasummasta	1,8
Osuus kokonaistuotannosta	1,7
Osuus yrityksistä (1999)	1,6
Osuus tehdyistä työtunneista	1,6
Osuus työllisyydestä	1,5
Osuus tavara- ja palveluviennistä	0,3

Lähde: Kansantalouden tilinpito ja yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tilastokeskus.

Kannattavuuden heikkeneminen tilapäistä?

Alan yritysten kannattavuus heikkeni vuonna 2000, jos kannattavuutta mitataan käyttökatteen, rahoitustuloksen ja kokonaistuloksen osuudella liikevaihdosta. Velkaantuminen paheni ja omavaraisuusaste heikkeni. KTM:n suhdannekyselyjen mukaan noin 60 prosenttia vastanneista yrityksistä odottaa kannattavuuden ja vakavaraisuuden kuitenkin paranevan vuosina 2001-2002.

Tietotekniikkapalvelun paljon puhutut vaikeudet eivät jää pitkäaikaisiksi ainakaan suhdannekyselyjen mukaan. Konkurssit eivät ole myöskään sanottavasti lisääntyneet. Vuonna 2000 toimialan konkurssiin haettuja yrityksiä oli 38 eli prosentti yrityskannasta. Tammi-heinäkuussa 2001 konkurssiin haettuja yrityksiä oli vain 15, ja niissä menetettyjä työpaikkoja sata kappaletta.

Yritysten määrä kaksinkertaistunut vuosikymmenessä

Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin (YTR) mukaan Suomessa toimi vuonna 1999 yhteensä 3 460 tietotekniikkayritystä, joiden kokonaisliikevaihto oli 17,5 miljardia markkaa. Vuonna 2000 yritysten määrän on lisääntynyt arviolta 3 800 yritykseen. 1990-luvun alkuun verrattuna alan yritysten määrä on maassamme kaksinkertaistunut.

Ala on pienyritysvaltaista, sillä yrityksistä 83 prosenttia työllistää alle viisi ihmistä. Suuria yli 250 työntekijän yrityksiä oli vain 12 vuonna 1999, mutta suurten yritysten osuus liikevaihdosta oli 36 prosenttia. Ulkomaalaisomisteisten yritysten määrä on lisääntynyt toimialalla koko ajan. Vuonna 1999 ulkomaalaisten yritysten (74 kpl) osuus alan liikevaihdosta oli yli neljännes.

Myynti painottunut asiantuntijapalveluihin

Tietotekniikan Palveluliitto Tipalin mukaan pääosa (46 %) tietotekniikkayritysten liikevaihdosta koostuu asiantuntijapalvelujen (konsultointi, tuki- ja helpdesk-palvelut yms.) myynnistä vuonna 2000. Liikevaihdosta valmisohjelmistojen osuus oli 19 prosenttia ja käyttöpalvelujen 18 prosenttia. 16 prosenttia liikevaihdosta tuli järjestelmäkaupasta (laitteet, palvelut, järjestelmät).

Alueellisesti tietotekniikkapalvelun liiketoiminta on keskittynyt vahvasti Uudellemaalle. Uudellamaalla sijaitsee lähes puolet alan toimipaikoista. Uudellamaalla työskentelee melkein 70 prosenttia alan työntekijöistä, ja siellä kertyy yli 70 prosenttia alan liikevaihdosta. Uudenmaan lisäksi toimipaikkakeskittymiä löytyy Varsinais-Suomesta, Pirkanmaalta ja Pohjois-Pohjanmaalta.

Kansainvälistyminen etenee vauhdilla

Tilastokeskuksen mukaan tietotekniikkayritysten viennin arvo oli vajaat miljardi markkaa vuonna 2000. Summa on samaa suuruusluokkaa kuin Tipalin tekemä arvio omien jäsenyritystensä viennistä. Tilastokeskuksen ja tullihallituksen tietojen pohjalta päätellen alan viennistä noin 85 prosenttia koostuisi palveluista ja 15 prosenttia tavaroista.

KTM:n suhdannekyselyjen mukaan viennin merkitys kasvaa tietotekniikkapalvelualalla edelleen. Kolmannes kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti keväällä 2001, että vienti on suurempaa kuin vuotta aiemmin. Yli 40 prosenttia arvioi, että vienti tulee lisääntymään myös seuraavan vuoden aikana. Viennin vähenemistä ennusti vain pari prosenttia vastanneista.

Emu-maihin viennistä suuntautui Tilastokeskuksen mukaan 29 prosenttia, muihin EU-maihin (Britannia, Kreikka, Ruotsi ja Tanska) 22 prosenttia ja EU:n ulkopuolelle 49 prosenttia. KTM:n suhdannekyselyjen mukaan EU-maista tärkein kohdemaa on Ruotsi. EU:n ulkopuolista maista tärkeitä kohdealueita ovat Yhdysvallat, Baltia, Venäjä ja Kauko-itä (Kiina ym.).

Viennin kasvumahdollisuudet löytynevät maamme lähialueilta ja Keski-Euroopan uusista EU:n jäsenmaaehdokkaista. Perinteinen projektivienti voi olla kuitenkin hankalaa, joten läsnäolo paikallisilla markkinoilla on tärkeää. Tietotekniikkapalvelun kansainvälisen toiminnan arvosta ulkomailla toimivien tytäryhtiöiden liikevaihto onkin suurempi kuin suoran viennin arvo.

Työllisyyden kasvu hidastunut

Tietotekniikkapalvelun yritysten menestyksen edellytyksenä on osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Henkilöstökulujen osuus alan yritysten liikevaihdosta onkin 30-40 prosenttia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan yksityisen tietotekniikkapalvelun työllisyys oli keskimäärin 38 700 työntekijää tammi-heinäkuussa 2001, joista palkansaajia oli 92 prosenttia ja yrittäjiä kahdeksan prosenttia.

Alan työllisyys lisääntyi nopeasti vuosina 1996-2000. Lukumääräisesti työllinen työvoima lähes kaksinkertaistui. Vuonna 2001 työllisyyden kasvu on alkuvuoden tietojen mukaan hidastunut muutamaan prosenttiin. KTM:n keväällä tekemän suhdannekyselyjen mukaan 60 prosenttia yrityksistä olisi palkkaamassa lisää työvoimaa.

Työvoima nuorta ja koulutettua

Alan työvoima on varsin nuorta ja miesvaltaista. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan alle 35-vuotiaiden osuus työllisestä työvoimasta on 45 prosenttia. 55 vuotta täyttäneitä on vain kolme prosenttia työllisistä. Naisten osuus työllisyydestä on alle 30 prosenttia. Vuoteen 1991 verrattuna naisten osuus työllisyydestä edelleen supistunut viisi prosenttiyksikköä.

Tietotekniikkapalvelun työntekijöistä kolmanneksella on keskiasteen koulutus (perusammattitutkinto), alin korkea-asteen ja alemman korkeakouluasteen tutkinto (datanomi ja muu ammattikorkeakoulututkinto) on niin ikään kolmanneksella työntekijöistä. Yliopistotasoinen koulutus on vajaalla viidenneksellä. Runsaalla kahdeksalla prosentilla ei ole mitään ammatillista koulutusta.

Keskeistä henkilöstön kehittäminen

KTM:n tuoreimpien suhdannekyselyjen tietotekniikkapalvelun keskeisimmät kehittämistarpeet liittyvät henkilöstöön ja sen koulutukseen. Palvelutyönantajat ry:n keväällä 2001 tekemän koulutustarvekyselyn mukaan tietotekniikkapalvelun yritykset panostavat koulutukseen muita toimialoja enemmän. Alan henkilöstökoulutuksen osuus palkkasummasta oli tuolloin yli kuusi prosenttia (kuvio 2).

Kuvio 2. Henkilöstökoulutuksen kustannukset Palvelutyönantajat ry:n jäsenyrityksissä 2000, % palkkasummasta

Suhdannekyselyjen mukaan keskeisiä toiminnan kehittämiskohteita ovat tietotekniikkapalvelualalla lisäksi markkinointi ja myyntiosaaminen. Seuraavaksi tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat tuotekehitys yms. ja yritysten välisen yhteistyön ja verkottumisen lisääminen. Noin kymmenen prosenttia alan yrityksistä panostaisi enemmän kansainvälistymiseen.

Lähteet: European Information Technology EITO: Yearbook 2001, Frankfurt am Main 2001.
Kauppa- ja teollisuusministeriön suhdannekysely 1/2001.
Tietotekniikan Palveluliitto Tipal: Kehitystutkimus 2000, Helsinki 2001.
Tilastokeskus: kansantalouden tilinpito, konkurssitilasto, liiketoiminnan suhdannekuvaajat, tilinpäätöstilasto, työssäkäyntitilasto, työvoimatutkimus sekä yritys- ja toimipaikkarekisteri.

Tietoalan luokat

Päivitetty 7.11.2001

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi