Julkaistu: 8.11.2001
Väestöennuste:
"Kainuhun kansa, ah, arpasi lyö..."
Ossi Honkanen
"Tällainen tulevaisuudenkuva ei ole keskustapuolueen propagandaa, vaan kyseessä on Oulun yliopiston maantieteen laitoksella ilmeisen tieteellisin perustein laadittu väestöennuste", kirjoitti Ilta-Sanomat pääkirjoituksessaan 18.10. todettuaan sitä ennen muun muassa, että "Erityisen pahasti väestökadosta kärsii Kainuu, joka uhkaa menettää lähes neljäsosan nykyisestä asukasmäärästään".
Aivan oikein, joskin pienenä reunahuomautuksena todettakoon, että kyseessä ei ollut Oulun yliopiston vaan Tilastokeskuksen laatima ja 1.10. julkistettu kunnittainen väestöennuste vuosille 2001-2030. Oulun yliopiston maantieteen laitoksella ennusteesta oli tehty kaunis kartta, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 16.10.
Tilastokeskuksessa on laadittu kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Kuten aina, osa mediasta oli jälleen kaivanut esiin vanhat vitsit ennustetta arvioidessaan - tosin suhtautumisessa ilmeni "kahellaesta ilimoa" kainuuksi sanottuna. "Onneksi on olemassa vale, emävale ja tilasto", kirjoitti Lapin Kansa 3.10. "Tilastokeskuksen ennusteet vaikuttavat harkituilta ja yllättävänkin tarkoilta. Vanha vitsi tilaston vertailumuodoista (vale, emävale ja tilasto) ei pidä paikkansa", totesi puolestaan Hämeen Sanomat 6.10.
Helsingin seudulle neljännesmiljoona lisää väkeä
Mahtuuko? Helsingin seudulla on nyt noin 1,2 miljoonaa asukasta. Jos muuttoliike jatkuu viime vuosien suuruisena, seudun väkimäärä kasvaa tulevien 30 vuoden aikana runsaat 20 prosenttia. Yleensäkin väki pakkautuu ennusteen mukaan niille alueille, joita viime vuosina on totuttu kutsumaan kasvukeskuksiksi.
Kuten taulukosta 1 voidaan havaita, väestön määrällinen ja suhteellinen lisäys on suurin samoissa seutukunnissa, joiden järjestys tosin vaihtelee. Oheisissa kartoissa on kuvattu väkiluvun muutos seutukunnittain viimeksi kuluneiden ja tulevien 30 vuoden aikana. Kasvualueet käyvät entistä harvemmiksi. 1990-luvun puolivälin jälkeen muuttotappiokuntien määrä on vakiintunut puolitoistakertaiseksi 1980-lukuun verrattuna.
Taulukko 1. Väkiluvun muutos seutukunnittain 2000-2030
| Suurimmat määrälliset muutokset | ||||
| Helsinki | 259 586 | Ylä-Savo | -14 041 | |
| Tampere | 41 318 | Pielisen Karjala | -11 725 | |
| Oulu | 34 620 | Kehys-Kainuu | -10 750 | |
| Turku | 30 109 | Kajaani | -10 406 | |
| Porvoo | 14 949 | Kemi-Tornio | -8 658 | |
| Lohja | 11 827 | Savonlinna | -8 252 | |
| Jyväskylä | 10 721 | Kouvola | -8 019 | |
| Salo | 5 278 | Pori | -7 920 | |
| Pohjoiset seinänaapurit | 3 308 | Mikkeli | -7 470 | |
| Mariehamn | 1 350 | Itä-Lappi | -7 287 | |
| Suurimmat suhteelliset muutokset, % | ||||
| Helsinki | 21,9 | Kehys-Kainuu | -36,4 | |
| Porvoo | 21,1 | Pielisen Karjala | -33,9 | |
| Oulu | 18,3 | Torniolaakso | -31,8 | |
| Lohja | 15,5 | Itä-Lappi | -31,8 | |
| Tampere | 13,9 | Ilomantsi | -31,6 | |
| Mariehamn | 12,9 | Outokumpu | -28,1 | |
| Turku | 10,6 | Sydösterbottens kustregion | -27,9 | |
| Salo | 8,5 | Sisä-Savo | -25,0 | |
| Jyväskylä | 7,7 | Koillis-Savo | -24,5 | |
| Pohjoiset seinänaapurit | 5,6 | Juva | -23,6 | |
Väki vähenee ja vanhenee
Ennusteen mukaan Suomen väkiluku kasvaa nykymenolla vielä parinkymmenen vuoden ajan, mutta kääntyy sen jälkeen pysyvään laskuun. Vuotuinen kuolevien määrä ylittää syntyvien määrän jo 15 vuoden kuluttua, mutta nettomaahanmuuton on oletettu pitävän väestönkasvua yllä jonkin aikaa vielä sen jälkeen. Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on oletettu 5 000 henkeä.
Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee nykyisestä 15 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Alle 15-vuotiaiden lasten osuus väestöstä puolestaan pienenee nykyisestä 18 prosentista 15 prosenttiin. Työikäisten osuus pienenee ennustekaudella nykyisestä 67 prosentista 59 prosenttiin. Työikäisten määrä alkaa vähentyä vuonna 2010, jolloin sotien jälkeiset suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään.
Taulukosta 2 nähdään, että vanhusten osuus väestöstä tulee suurimmaksi etupäässä niissä seutukunnissa, joiden koko väestömäärä pienenee suhteellisesti eniten. Lasten osuus on suurin korkean syntyvyyden alueilla, ja työikäisiä on eniten ns. kasvukeskuksissa.
Taulukko 2. Väestön ikärakenne seutukunnittain 2030
| Suurimmat osuudet väestöstä, % | Pienimmät osuudet väestöstä, % | |||
| Alle 15-vuotiaita, lapsia | ||||
| Ylivieska | 18,9 | Kehys-Kainuu | 10,6 | |
| Oulu | 18,6 | Pielisen Karjala | 11,0 | |
| Jakobstadsregionen | 18,6 | Itä-Lappi | 11,2 | |
| Raahe | 17,6 | Sydösterbottens kustregion | 11,3 | |
| Porvoo | 17,2 | Ilomantsi | 11,4 | |
| Siikalatva | 17,2 | Torniolaakso | 11,5 | |
| Nivala-Haapajärvi | 17,1 | Kärkikunnat | 11,8 | |
| Kyrönmaa | 16,6 | Kaakkoinen Keski-Suomi | 12,0 | |
| Lohja | 16,6 | Koillis-Savo | 12,0 | |
| Kokkola | 16,5 | Tunturi-Lappi | 12,2 | |
| 15-64-vuotiaita, työikäisiä | ||||
| Helsinki | 63,8 | Pielisen Karjala | 45,9 | |
| Tampere | 61,6 | Ilomantsi | 46,0 | |
| Oulu | 61,2 | Kehys-Kainuu | 47,0 | |
| Jyväskylä | 61,1 | Torniolaakso | 47,6 | |
| Turku | 60,3 | Juva | 48,7 | |
| Vaasa | 59,5 | Sisä-Savo | 48,7 | |
| Lappeenranta | 59,1 | Kärkikunnat | 48,9 | |
| Mariehamn | 59,0 | Keski-Karjala | 49,2 | |
| Rovaniemi | 58,6 | Kaakkoinen Keski-Suomi | 49,4 | |
| Porvoo | 58,4 | Itä-Lappi | 49,4 | |
| Yli 65-vuotiaita, vanhuksia | ||||
| Pielisen Karjala | 43,1 | Oulu | 20,2 | |
| Ilomantsi | 42,6 | Helsinki | 20,7 | |
| Kehys-Kainuu | 42,3 | Jyväskylä | 22,9 | |
| Torniolaakso | 41,0 | Tampere | 23,1 | |
| Itä-Lappi | 39,4 | Porvoo | 24,4 | |
| Kärkikunnat | 39,3 | Turku | 24,9 | |
| Juva | 38,9 | Vaasa | 24,9 | |
| Sisä-Savo | 38,9 | Rovaniemi | 25,3 | |
| Sydösterbottens kustregion | 38,7 | Jakobstadsregionen | 26,0 | |
| Kaakkoinen Keski-Suomi | 38,6 | Lohja | 26,1 | |
Ei korteista eikä kahvinporoista
Tilastokeskuksen väestöennusteiden on määrä olla demografisia trendilaskelmia, jotka ilmaisevat päätöksentekijöille lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos yhteiskuntapolitiikka pysyy entisellään. Päättäjien tehtävänä on päättää, onko kehitys suotavaa vai tarttisko kenties tehrä jotain.
Väestöennusteiden laadinta ei ole mitään salatiedettä. Ennusteet perustuvat edeltävien vuosien tilastotietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Syntyvien määriä laskettaessa käytetyt hedelmällisyysluvut on pidetty tässä ennusteessa nykytasolla koko ennustekauden. Kuolleisuuden on oletettu alenevan 1980-luvun alkuvuosista 1990-luvun lopulle lasketun keskimääräisen vuotuisen muutoksen mukaisesti. Muuttokertoimet on laskettu viideltä viime vuodelta ja ne on pidetty vakiona koko ennustekauden.
Ennuste Internetissä
Uuden väestöennusteen tietoja on saatavana uudesta maksullisesta Väestöennuste-tilastopalvelusta Internetistä. Palvelu sisältää muun muassa ennusteväkiluvut iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, seutukunnittain, maakunnittain ja lääneittäin. Lisäksi palvelu sisältää teemakarttoja ja väestöpyramidikuvioita. Palvelun käyttösopimusasioita hoitaa tietopalvelusuunnittelija Hanna Truelsen, puhelin (09) 1734 2628.
Jo edellisestä ennusteesta tietoja oli saatavana Internetistä maksuttomasta StatFin-palvelusta. Uudesta ennusteesta maksutta on saatavana paperijulkaisuun sisältyviä tietoja, mm. kuntien kokonaisväkiluvut.
Taulukko: Väestö 2000 ja väestöennuste 2030 seutukunnittain (Excel-muodossa)
Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen henkilötilastot -yksiköstä.
Päivitetty 8.11.2001
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi