Aina ei voi onnistua

Puolilogaritmisella kuviolla tarkoitetaan esitystä, jossa toisen akselin asteikko on logaritminen ja toisen tavanomainen lineaarinen asteikko. Useimmiten logaritminen asteikko on pystyakselilla. Kokologaritmisessa kuviossa puolestaan molempien akselien asteikko on logaritminen, mutta kuviot ovat erittäin harvinaisia ja siksi puhuttaessa logaritmisesta kuviosta tarkoitetaan lähes aina puolilogaritmista kuviota. Niin myös tässä yhteydessä. Myös puolilogaritmiset kuviot ovat melko harvinaisia ja ilmeisesti heikosti tunnettuja. Useimmiten niitä käytetään vain erikoistilanteissa.

Yhtenä tärkeimmistä logaritmikuvion eduista pidetään sitä, että siinä voidaan esittää hyvin eri suuruusluokkaa olevia lukuja samassa kuviossa. Lisäksi logaritmisella kuviolla nostetaan esiin suhteelliset muutokset ja suhteellinen trendi.

Helsingin Sanomissa oli joitakin aikoja sitten kuvio 1. Siinä on esitetty kuuden eri rikostyypin määrän muutokset Suomessa vuodesta 1982 vuoteen 2001. Rikostyyppien määrät ovat hyvin eri suuruisia: tappoja ja murhia on ollut vähän yli sadan, mutta varkauksia ja liikennerikkomuksia sadoissa tuhansissa. Tämän vuoksi eri paneeleissa on hyvin erilaiset määräasteikot.

Kuvio 1.

Esitys on varsin selkeä, mutta siitä huolimatta ajattelin, että logaritminen kuvio voisi olla parempi ratkaisu, koska siinä kaikki rikostyypit saataisiin mahtumaan samaan kuvioon. Näin myös muutosten samanaikaisuus tai eriaikaisuus tulisi paremmin esille ja lisäksi suhteelliset muutokset näkyisivät. Niinpä ryhdyin kokeilemaan ja tuloksena lopulta syntyi kuvio 2.

Kuvio 2.

Yllätyksekseni huomasin, että kyllä logaritmisessa kuviossakin on esitysteknisiä ongelmia. Kuviossa 2 on esillä vain neljä kuudesta rikostyypistä.

Varkaudet ja liikennerikokset piti jättää pois, koska niiden määrä suhteessa muihin rikostyyppeihin oli aivan liian suuri. Jos ne olisi pantu samaan kuvioon, tappoja ja murhia esittävästä viivasta olisi hävinnyt vaihtelu lähes kokonaan ja myös ryöstöjä esittävä viiva olisi ollut melko tasainen. Jättämällä kaksi suurinta pois säilyi muita rikostyyppejä esittävien viivojen vaihtelu. Tosin myös tässä ratkaisussa tappojen ja murhien määrän vaihtelu on heikosti esillä.

Toinen vaihtoehto olisi ollut jättää pois tapot ja murhat sekä ryöstöt, mutta tulos ei olisi ollut sen parempi kuin kuvio 2. Loppujen lopuksi minun oli myönnettävä, että Helsingin Sanomien esitys oli parempi kuin minun yritelmäni.

Kokeilun opetus (ainakin minulle) oli, että jos esitettävien asioiden suuruusluokat vaihtelevat erittäin paljon, ei edes logaritmisella kuviolla saa toivottua esitystä aikaan. Elämää suurempana opetuksena on se, että vaikka erilaisten vaihtoehtojen kokeileminen on tärkeää aina sen tuloksena ei ole onnistunut esitys, vaikka siihen olisi käyttänyt runsaasti aikaa. Siitä huolimatta kokeileminen on vaivan väärtti. Myöhemmin tuloksesta ja tietämyksestä voi olla paljon hyötyä

Päivitetty 14.11.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi