Julkinen palvelu sähköistyy vauhdilla

Julkisten palveluiden sähköistäminen on viime aikoina edennyt vauhdikkaasti monissa maissa. Viime vuosien runsas panostus verkkopalveluiden kehittämiseen näkyy muun muassa palveluiden saavutettavuuden ja kattavuuden paranemisena. Näyttää siltä, että palveluiden digitalisointi antaa vauhtia myös julkisen sektorin toimintaperiaatteiden kehittämiseen ja modernisointiin yleisemminkin.

Rinnan palvelujen kehityksen kanssa eri maiden julkisten verkkopalveluiden laadun ja kehitysvaiheiden vertailu ja arviointi ovat yleistyneet. Esimerkiksi viime kesänä ilmestyi YK:n ja ASPA:n (American Society for Public Administration) raportti "Benchmarking E -government: A Global Perspective". Myös EU-komissio julkaisi äskettäin oman eGovernment -selvityksensä.

Kummankin raportin mukaan julkisen sektorin sähköiset palvelut kehittyvät kovaa vauhtia juuri nyt. EU-komission raportin mukaan julkisten palveluiden sähköistämisaste nousi EU-maissa keskimäärin vuoden 2001 lokakuun 45 prosentista 55 prosenttiin huhtikuussa 2002. YK/ASPA:n raportissa arvioitiin, että vuoden 2001 kehitys julkisten palveluiden sähköistämisessä oli merkittävämpää kuin viiden edellisen vuoden kehitys yhteensä. Talouden taantumavaihe ei siis näytä hidastaneen vauhtia verkkopalveluiden kehittämisessä.

Vertailtavia maita on asetettu raporteissa paremmuusjärjestykseen sähköisten palvelujen kehittymisasteen perusteella. Erot teollisuusmaiden kesken ovat vähäisiä. Yksittäisten maiden sijoitukset eri raporteissa näyttävät kuitenkin vaihtelevan ällistyttävän paljon. Esimerkiksi komission raportissa kärkeen sijoittunut Irlanti sijoittuu YK/ASPA-selvityksessä 23. sijalle edellään lähes kaikki muut EU-maat. Saksa ja Alankomaat sijoittuvat kärkimaiden joukkoon YK/ASPA-selvityksessä, mutta komission raportissa puolestaan heikoimpien maiden joukkoon.

Raportit eivät kuvaa myöskään Suomen sijoitusta kovin yksiselitteisesti. YK/ASPA:n raportissa Suomen sijoitus oli kolmastoista. Suomen edellä oli esimerkiksi kuusi EU-maata ja muun muassa Islantia lukuun ottamatta muut Pohjoismaat. Toisaalta komission vastaavassa raportissa Suomi sijoittui EU-maiden joukossa peräti kolmannelle tilalle. Tämäntapaisten vertailujen tuloksiin tuleekin suhtautua samalla tavoin varauksellisesti kuin vaikkapa viime aikoina paljon huomiota osakseen saaneisiin kansainvälisiin kilpailukykyvertailuihin. Vertailujen perusteet on parasta selvittää juurta jaksain ennen johtopäätöksiä. Vertailutiedon lukijan ja käyttäjän kannalta olisi tärkeää, että tällaisille indikaattorityyppisille selvityksille asetettaisiin samantapaisia laatukriteereitä kuin viralliselle tilastotuotannollekin. Myös indikaattoreiden laadintaperusteet tulee olla helposti käyttäjien saatavilla.

Suomessa hallinnon ja aluekehityksen ministerivaliokunta hyväksyi viime helmikuussa julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelman vuosille 2002-2003. Ohjelman toimenpiteet perustuvat ministeri Backmanin johdolla toimineen ryhmän työhön. On selvää, että sähköiset palvelut hyvin järjestettyinä parantavat sekä hallinnon tuottavuutta että näiden palveluiden saavutettavuutta. Palveluiden käyttäjiltä säästyy aikaa ja kustannuksia. Sähköisyys lisää myös julkisen sektorin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi Tilastokeskus voi nyt levittää yhteiskuntatilastoa suoraan sähköisesti kaikille tarvitsijoille.

Suomessa laaditaan nykyisin tilastoja myös sähköisten palvelujen käytön edellytyksistä ja yleistymisestä. Vuoden 2002 elokuussa noin 40 prosentilla suomalaisista kotitalouksista oli käytössään Internet-yhteys. ISDN- tai muu nopea internet-liittymä oli 15 prosentilla kotitalouksista. Vähintään 5 henkilöä työllistävistä yrityksistä peräti 90 prosenttia käytti Internetiä vuonna 2001. Vajaat 60 prosenttia näistä yrityksistä käyttää Internetiä asiointiin viranomaisten kanssa. Nämä tiedot ovat peräisin lähiaikoina ilmestyvästä Tilastokeskuksen julkaisusta "Internet ja sähköinen kauppa yrityksissä".

On ilmeistä, että laitekannan yleistyminen ei automaattisesti johda julkisten verkkopalveluiden käytön lisääntymiseen. Internetin käytön esteiksi kyselyissä mainitaan muun muassa tietoturvariskit sekä teknisen osaamisen puutteet. Lisäksi kotitalouksien laitekannan levinneisyydessä on tuntuvia eroja muun muassa tulojen, koulutusasteen ja kotitaloustyypin mukaan. Perinteisiä palveluja tarvinnevat jatkossakin muun muassa yksin asuvat vanhukset, eläkeläiset, työttömät, heikosti koulutetut ja vähätuloiset kotitaloudet.

Palvelujen käytön yleistymisen kannalta keskeistä lienee kuitenkin se, että palvelut koetaan hyödyllisiksi ja helppokäyttöisiksi. Tässä mielessä on huolestuttavaa, että käytön esteitä selvittäneet kyselyt niin väestön kuin yritystenkin keskuudessa näyttävät edelleenkin tuottavan korkeita vastausmääriä vaihtoehdolle "ei todellista hyötyä".

Heli Jeskanen-Sundström
pääjohtaja

Päivitetty 13.11.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi