Julkaistu: 14.11.2003
Spin-off -yritykset ovat menestyksekkäämpiä kuin muut uudet yritykset
Suomi ja Ruotsi ovat omassa sarjassaan, Tanska ja Norja omassaan, kun tarkastellaan toisista organisaatiosta pulpahtavien yritysten kasvua ja hengissä pysymistä.
Olavi Lehtoranta
SPIN-OFF -yrityksillä on totuttu tarkoittamaan uusia tutkimuslähtöisiä yrityksiä eli korkeakouluista tai tutkimuslaitoksista alkunsa saaneita yrityksiä. Tällaisia yrityksiä tutkimussektori on kirjannut vaihtelevia määriä vuosittain. Euroopassa yliopistolähtöisten nuorten teknologiayritysten lukumäärä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä alkaen.
Paitsi tutkimussektorista alkunsa saaneita pk-yrityksiä spin-off -yrityksillä voidaan tarkoittaa yrityksiä, jotka ovat singahtaneet mistä tahansa niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin organisaatiosta. Esimerkkejä voivat olla julkisesta terveydenhuoltojärjestelmästä alkunsa saanut yksityinen lääkäriasema tai olemassa olevasta pizzaravintolasta alkunsa saanut uusi pizzaravintola.
Olennaista näille uusille yrityksille on, että jokin olemassa olevan organisaation työntekijä taikka työntekijäryhmä on päättänyt perustaa oman yrityksen entisessä organisaatiossa saamansa liike-idean pohjalle. Tällainen uusi yritys voi ainakin aluksi tehdä yhteistyötä lähtöorganisaationsa kanssa joko asiakkaana, alihankkijana, tutkimuspartnerina tai jopa yhteisyrityksenä. Lähtöyritys toimii tällöin ikään kuin yrityshautomona uudelle yritykselle. Usein spin-off -yritykset kuitenkin pyrkivät itsenäisiksi ja jopa kilpailevat lähtöyrityksen kanssa. Tällaisia uusia yrityksiä voidaan kutsua yrittäjävetoisiksi spin-off -yrityksiksi erotukseksi niistä, jotka on perustettu lähtöyrityksen toimesta joko ulkoistamalla tai organisoimalla uudelleen toimintoja.
Uutta tietoa saatiin työntekijävirtoja jäljittämällä.
Päättyneessä pohjoismaisessa, Norjan STEP-tutkimuslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa tavoitteena oli tutkia kaikkien edellä mainittujen spin-off -yritysryhmien kasvua ja hengissä säilymistä. Tutkimus perustui pelkästään yritys- ja työntekijärekisterien käyttöön, koska kattavia ja vertailukelpoisia suoria tietoja spin-off -yrityksistä ei ole. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena olikin kehittää sellainen rekisteriaineistoja hyödyntävä menetelmä, jolla aidot yritysaloitukset ja spin-off -yritykset niiden osana voidaan tunnistaa - jos ei aukottomasti niin ainakin mahdollisimman vertailukelpoisella tavalla. Suomea hankkeessa edusti Tilastokeskus.
Aidolla yritysaloituksella tarkoitetaan uutta yritystä, joka ei ole seurausta olemassa olevien yritysten uudelleen organisoinnista kuten fuusiosta tai jakautumisesta. Spin-off -yritysten tunnistaminen osana aitoja yritysaloituksia perustuu menetelmässä työntekijävirtojen jäljittämiseen. Uusi aloittava yritys määriteltiin spin-off -yritykseksi, jos vähintään kaksi henkilöä siirtyi siihen edellisestä yhteisestä työpaikastaan ja mainitut henkilöt muodostivat 30 prosenttia tai enemmän uuden yrityksen koko henkilöstöstä. Lisäksi vaadittiin, että edellinen työpaikka jatkoi olemassaoloaan ja että uudessa työpaikassa oli työntekijöitä alle puolet edellisen työpaikan henkilömäärästä. Yhden hengen yritykset suljettiin kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Kahden henkilön vähimmäismäärää sekä muutamia muita tarkistuksia tarvittiin virheellisten tunnistamisten poissulkemiseksi. Rekisteriaineistojen rajoituksista johtuen virheellisiä identifiointeja aina kuitenkin jonkin verran tuloksiin jää. Osa näistä voidaan havaita tilastollisin menetelmin.
Tutkimuslähtöiset spin-off -yritykset jäljitettiin seuraamalla tutkimussektorissa työskennelleiden tutkijoiden siirtymisiä aloittaviin yrityksiin. Tässä tapauksessa riitti, että yksikin tutkija siirtyi tutkimussektorista aitoon yritysaloitukseen. Menetelmä ei ole aukoton tässäkään. Ei nimittäin ole tietoa siitä, että juuri mainittu tutkija olisi kyseisen yrityksen perustaja. Rajoituksistaan huolimatta menetelmä antoi yllättävänkin johdonmukaisen kuvan pohjoismaiden spin-off -yritysten suhteellisista osuuksista ja kehityksestä.
Vuonna 2001 aloittaneita tutkimuslähtöisiä spin-off -yrityksiä löytyi Norjasta, Ruotsista ja Suomesta oheisen taulukon osoittama määrä. Karkealla toimialajaolla kuvattuna akateemisia spin-offeja oli selvästi eniten osaamisintensiivisissä palveluissa, erityisesti liike-elämän muissa palveluissa. Taulukossa on esitetty myös näihin siirtyneiden tutkijoiden määrä.
Vuonna 2001 aloittaneet akateemiset spin-off yritykset Pohjoismaissa
| Norja | tutkimus- sektorista siirtyneitä tutkijoita |
Ruotsi | tutkimus- sektorista siirtyneitä tutkijoita |
Suomi (2000) | tutkimus- sektorista siirtyneitä tutkijoita |
|
| toimi- paikkoja |
toimi- paikkoja |
toimi- paikkoja |
||||
| Korkean teknologian teollisuus | 4 | 7 | 9 | 55 | 4 | 9 |
| Muu teollisuus | 3 | 3 | 15 | 29 | 5 | 5 |
| Osaamisintensiiviset palvelut | 73 | 96 | 312 | 355 | 84 | 110 |
| Muut palvelut | 6 | 6 | 92 | 95 | 16 | 18 |
| Muut sektorit | 1 | 1 | 5 | 5 | 2 | 3 |
| Yhteensä | 87 | 113 | 433 | 539 | 111 | 145 |
| Toimiala tuntematon | 95 | 98 | ||||
Kun verrataan akateemisten spin-offien suhteellista osuutta kaikista yritysaloituksista vuonna 2001, havaitaan, että tämä osuus oli suurin Suomessa - sekä teollisuudessa että osaamisintensiivisissä palveluissa. Suomen korkean teknologian teollisuudessa lähes 7 prosenttia yritysaloituksista oli spin-off -yrityksiä. Tämä osuus heijastaa kuitenkin lähinnä uusien aloitusten suhteellisesti vähäisempää määrää Suomessa Norjaan ja Ruotsiin verrattuna. Kaiken kaikkiaan ero korkean teknologian toimialojen ja osaamisintensiivisten palvelujen sekä muiden sektorien välillä on varsin selkeä kussakin maassa.
Akateemisten spin-off yritysten osuus yritysaloituksista vuonna 2001
Joka neljäs uusien yritysten luoma työpaikka syntyi spin-off -yrityksessä.
Vuonna 2001 aloittaneita yrityslähtöisiä spin-off -yrityksiä tunnistettiin Norjassa 895, Ruotsissa 1 666, Suomessa 618 ja Tanskassa 949. Suomen suhteellisesti vähäisempi määrä johtuu osin aineisto-ongelmista. Hieman paremman kuvan maiden välisistä eroista saa kun vertaa spin-off -yritysten osuutta kaikista yritysaloituksista. Tämä osuus vaihteli Suomen vähän yli 10 prosentista lähelle Tanskan 18 prosenttia.
Suomessa yrityslähtöisten spin-offien osuus kaikista uusista yrityksistä oli pienin pohjoismaissa yritysaloitusten lukumäärällä mitattuna. Uusien yritysten työllistävyys sen sijaan oli Suomessa muiden Pohjoismaiden tasolla. Aloitusvuonna noin joka neljäs uusien yritysten luomista työpaikoista oli spin-off -yrityksen aikaansaama, kun yhden hengen yrityksiä ei oteta huomioon. Lukumääräisesti spin-off -yrityksiä oli eniten kaupan ja ravitsemistoiminnan toimialoilla. Aikaisempi työkokemus toisen yrityksen palveluksessa ja työtoverien kanssa uuden yrityksen aloittaminen lienevät siten varsin merkittäviä tekijöitä yrityksen perustamispäätöstä tehtäessä.
Yrityslähtöisten spin-off yritysten osuus yritysaloituksista
Spin-off -yritykset ovat yleisiä high-tech -aloilla.
Jos tarkastellaan pelkästään korkean teknologian uusia yrityslähtöisiä spin-off -yrityksiä, löytyi näitä Norjassa 135, Ruotsissa 311, Suomessa 115 ja Tanskassa 166 vuonna 2001. Näiden osuus kaikista uusista yrityksistä vaihteli 1990-luvun lopussa 2-4 prosentin välillä, työllisyydellä mitattuna 6-8 prosentin välillä. Suomessa näiden yritysten työllistävyys oli suhteellisesti tarkasteltuna korkein.
Korkean teknologian toimialoilla lähes joka toinen uusi työpaikka syntyi yritykseen, joka oli jonkin suuremman yrityksen spin-off. Mainituilla toimialoilla spin-off -yritysten määrä ja osuus yritysaloituksista kasvoi kaikissa pohjoismaissa tarkasteluperiodilla 1997-2001. Nopeinta kasvu oli Tanskassa ja Suomessa.
Spin-off -yritykset pysyvät hengissä pidempään kuin muut aloittajat.
Kaikkien uusien yritysten hengissä säilymistä tarkasteltaessa havaitaan, että vertailtavat maat jakautuvat kahteen ryhmään. Suomessa ja Ruotsissa uudet yritykset säilyivät hengissä pidempään kuin Tanskassa ja Norjassa.
Suomi ja Ruotsi erottuivat Tanskasta ja Norjasta myös korkean teknologian toimialoilla. Neljän ensimmäisen elinvuotensa aikana kasvaneiden yritysten osuus yritysaloituksista oli high-tech -aloilla suurin Suomessa, noin 40 prosentin luokkaa. Ruotsissa vastaava osuus oli noin 30 prosenttia, Norjassa noin 20 prosenttia ja Tanskassa spin-off -yritysten osalta myös 20 prosenttia.
Kaikissa maissa spin-off -yritykset säilyivät hengissä pidempään ja myös kasvoivat useammin kuin muut uudet yritykset.
Varsin pitkälle edellä kuvatut tulokset heijastelevat 1990-luvun lopun nopeaa IT-buumia, joka sitten myös nopeasti katosi. Kaikissa pohjoismaissa uusien yritysten osuus toimialan yrityksistä oli 1990-luvun lopulla korkein tietotekniikan, telekommunikaation ja tutkimustoiminnan toimialoilla vaihdellen esimerkiksi IT-alalla Ruotsin ja Norjan noin 13 prosentista Suomen ja Tanskan noin 17-18 prosenttiin.
Lisätietoja tutkimuksesta saa tulossa olevasta julkaisusta:
Nås, et al., High-Tech Spin-Offs in the Nordic Countries (STEP Report)
Kirjoittaja työskentelee vierailevana tutkijana VTT:n Teknologian tutkimus -yksikössä ja oli mukana pohjoismaisessa spin-off -tutkimuksessa. Hän on aikaisemmin tutkinut mm. innovatiivisia pienyrityksiä teollisuuden uudistajina.
Päivitetty 14.11.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi