Suhdanteet

KANSAINVÄLISEN talouden elpyminen näyttää varmistuvan. Tähän viittaavat etenkin ennakkotiedot Yhdysvaltain kansantuloluvuista, joiden mukaan bkt-kasvu nopeutui runsaan 7 prosentin vuosivauhtiin heinä-syyskuussa. Vuoden alkuneljänneksellä kasvu oli jäänyt 1,4 prosenttiin ja toisella neljänneksellä 3,3 prosenttiin. Tammi-syyskuun bkt ylitti 2,6 prosentilla viime vuoden vastaavan ajan tason.

Myös kasvun rakenne on monipuolistunut. Kun vielä kevätkaudella talouden kasvu perustui ratkaisevasti julkisiin kysyntäeriin, kolmannella vuosineljänneksellä bkt-kasvua vauhdittivat paitsi kotimainen kysyntä laajalla rintamalla myös vienti. Etenkin yritysten investointien elpyminen on herättänyt toiveita suhdanteiden paranemisesta.

Talouden kasvun voimistuminen on saatu aikaan korostuneen politiikkavetoisesti. Alhainen korkotaso, kotitalouksien verohelpotukset ja puolustusmenot ovat vauhdittaneet talouden kasvua tänä vuonna.

Elvytyspolitiikan mittasuhteita kuvaa se, että julkisen sektorin rahoitusasema suhteessa kansantuotteeseen on heikentynyt lähes 7 prosenttiyksiköllä vuodesta 2000 vuoteen 2003. Noin 80 prosenttia tästä heikkenemisestä arvioidaan rakenteelliseksi ja loput suhdanteiden tuottamaksi.

Suhdannenousun kestoa vielä epäillään. Yhdysvalloissa ongelmat ovat nyt enemmän talouden kysyntä- kuin tarjontapuolella. Väistymässä oleva taantuma jättää jälkeensä paitsi ylivelkaantuneita kotitalouksia myös muita vaikeita tasapaino-ongelmia. Ekonomistien näkemykset ovatkin nyt yleisesti markkinoiden odotuksia varauksellisempia elpymisen voimakkuuden suhteen. Kriittinen vaihe tulee viimeistään siinä vaiheessa, kun korkosykli kääntyy nousevaksi ja finanssipolitiikkaa kiristetään.

Näyttää siltä, että Yhdysvallat, tasapainottomuuksistaan huolimatta, toimii tälläkin kertaa maailmantalouden veturina. Tosin myös Japanin ja Kiinan talouskasvu on viime aikoina ollut ennakoitua ripeämpää. Euroopassa sen sijaan kasvu polkee edelleen paikallaan. Euroalueen bkt-kasvu on ollut pysähdyksissä vuoden 2002 loppuneljännekseltä alkaen, ja esimerkiksi teollisuustuotanto on viime kuukausina edelleen supistunut useimmissa euromaissa.

Varovaisia merkkejä suhdannekäänteestä on kuitenkin Euroopassakin nähtävissä eräissä ennakoivissa indikaattoreissa. Teollisuuden ja kaupan luottamusindikaattorit ovat EU-alueella parantuneet viime kuukausina, joskin hyvin marginaalisesti. Myös kuluttajien odotukset ovat hieman parantuneet.

Komission tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan euroalueen bkt-kasvu jää tänä vuonna 0,4 prosenttiin. Työllisyys supistuu, ja työttömyysaste nousee puolisen prosenttiyksikköä viimevuotista korkeammaksi. Julkisen sektorin rahoitustasapaino suhteessa kansantuotteeseen nousee 2,8 prosenttiin. Sekä Saksassa että Ranskassa bkt-kasvun arvioidaan tänä vuonna jäävän likimain olemattomaksi.

Ensi vuonna suhdanteiden uskotaan kuitenkin paranevan; vuodelle 2004 komissio ennustaa 1,8 prosentin ja seuraavalle vuodelle 2,3 prosentin bkt-kasvua euroalueelle. Saksassa ja Ranskassa talouden kasvu jatkuu EU-keskimäärää hitaampana, ja myös julkisen sektorin alijäämät suhteessa kansantuotteeseen pysyvät selvästi 3 prosentin tavoiterajan yläpuolella.

Suomelle komissio ennustaa 1,5 prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 2,5-2,7 prosentin kasvua kahdelle seuraavalle vuodelle. Kasvun uskotaan Suomessakin olevan jatkossa vientivetoista. Työttömyysaste pysyy Suomessa edelleen hieman euroalueen keskimäärää korkeampana.

Myös tuoreimmat suhdannetilastot antavat tukea Suomen talouden elpymiselle. Kokonaistuotannon kuukausikuvaajan mukaan kesäkuukausina käynnistynyt kasvu on syyskuukausina edelleen jatkunut. Myös teollisuudessa tuotannon määräkasvu on viime kuukausina vauhdittunut. Työttömyyden nousulta on toistaiseksi vältytty muun muassa työvoiman tarjonnan supistumisen seurauksena. Inflaatio on Suomessa edelleen alhaisempi kuin EU-maissa keskimäärin.

Päivitetty 14.11.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi