Julkaistu: 25.11.2004
Kiinan talous suurempi kuin miltä näyttää
KUINKA suuri on Kiinan rajusti kasvanut talous? Vastaus riippuu siitä, miten Kiinan valuutta yuan arvostetaan suhteessa dollariin. Normaalien vaihtokurssien käyttäminen voi johtaa harhaan, koska ne heilahtelevat ja valuutat voivat olla reippaastikin ali- tai yliarvostettuja. Todempi kuva saadaan niin sanotuilla ostovoimapariteeteilla, jotka ottavat huomioon tuotteiden ja palvelujen hinnat eli sen mitä missäkin maassa rahalla saa.
The Economist-lehden laskelmien mukaan normaaleilla valuuttakursseilla mitattuna Kiinan osuus on vain 4 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta, mutta ostovoimapariteettien mukaan laskettuna Kiinan osuus onkin jo 13 prosenttia.
Kansainvälisten kauppatavaroiden pitäisi ainakin teoriassa maksaa suurin piirtein saman verran eri puolilla maailmaa, mutta kotimaiset hyödykkeet, kuten asuminen ja työvaltaiset palvelut, ovat Kiinan kaltaisissa nousevissa talouksissa yleensä selvästi halvempia kuin kehittyneissä teollisuusmaissa. Esimerkiksi hiustenleikkuun saa Pekingissä huomattavasti halvemmalla kuin New Yorkissa. Dollarilla saa siis Kiinassa huomattavasti enemmän kuin Amerikassa. Tavanomaisten valuuttakurssien käyttö antaa näin maan talouden koosta ja elintasosta liian heikon kuvan.
Toiseksi suurin maailmassa
Ostovoimapariteetteja käyttäen The Economist laskee Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja USA:n kansantuloviraston (Bureau of Economic Analysis) lukujen perusteella Kiinan bruttokansantuotteeksi yli kuusi tuhatta miljardia USA:n dollaria vuonna 2003. Näin laskettuna Kiinan kansantalous olisi jo maailman toiseksi suurin, kun se perinteisiä valuuttakursseja käyttäen on seitsemänneksi suurin. USA:n talous on edelleen kooltaan lähes kaksinkertainen Kiinaan verrattuna, mutta Japanin talous vastaavasti lähes puolet Kiinan taloudesta.
Maailman neljänneksi suurin talous ostovoimapariteeteilla laskien olisi Intia, lähes kolmen tuhannen miljardin dollarin bruttokansantuotteella. Saksa jäisi viidenneksi noin tuhannen miljardin dollarin kansantuotteella vuonna 2003.
Kun lasketaan bruttokansantuotetta henkeä kohti Kiinalla on toki edelleen pitkä matka kiinni kurottavana. Ostovoimapariteetteja käyttäen Kiinan bruttokansantuote asukasta kohti on 4 900 dollaria, kun se USA:ssa on 37 800 dollaria ja Japanissa sekä Saksassa noin 27 500 dollaria. Intian vastaava luku jää 2 700 dollariin.
Osuus kasvusta jopa kolmannes
Jos tarkastellaan viimeisten kolmen vuoden kasvua maailmantaloudessa, Kiinan osuus valuuttakursseilla mitattuna on ollut 17 prosenttia koko kasvusta, mutta ostovoimapariteeteilla mitattuna osuus on lähes kolmannes eli paljon suurempi kuin esimerkiksi USA:n osuus, joka on ollut 13 prosenttia.
Vaikka ostovoimapariteetit antavat talouksien suhteellisesta koosta todemman kuvan kuin perinteiset valuuttakurssit, niiden käytöllä on rajoituksensa. Ostovoimapariteetit kertovat rahan todellisesta arvosta kotimarkkinoilla, mutta kansainvälisestä kauppaa käydään valuuttakursseilla. Niinpä kiinalaisten ostovoima tuontitavaroihin nähden on tietenkin selvästi länsimaita vähäisempää.
Maan vaurastuessa ero ostovoimapariteeteilla ja valuuttakursseilla mitatun elintason välillä kapenee.
Lähde: The Economist 30. 9. 2004
Päivitetty 25.11.2004