Suhdannehuippu ohitettu?

TALOUDEN suhdannekäänteet usein yllättävät, ja niin saattaa käydä tälläkin kertaa. Tuoreimpien tilastojen valossa kansainvälisen talouden kasvuhuippu ajoittui - ainakin toistaiseksi - kuluvan vuoden alkupuoliskolle. Kolmannella vuosineljänneksellä bruttokansantuotteen kasvu on suurimmissa teollisuusmaissa jäänyt odotettua heikommaksi.

Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa bkt:n kasvu on viime kuukausina pysähtynyt lähes kokonaan. Koko euroalueen kasvu hidastui heinä-syyskuussa 0,3 prosenttiin edellisen vuosineljänneksen tasolta. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvu oli vielä yltänyt 0,7 prosenttiin ja toisella 0,5 prosenttiin. Yhdysvalloissa ja Japanissa kasvun hidastuminen ajoittui jo kevätkuukausiin.

Toinen muutos talouden toimintaympäristössä on inflaation hienoinen nopeutuminen. Euroalueella kuluttajahintojen vuosinousu vauhdittui alkuvuoden vajaasta kahdesta prosentista 2,5 prosenttiin lokakuussa. Inflaation nopeutuminen näkyy jossain määrin myös tuottaja- ja tukkuportaan hinnoissa.

Heikkojen tilastolukujen myötä myös suhdanne-ennustajat ovat alkaneet korjata talouden kasvuarvioitaan alaspäin. Käsitykset suhdannekäänteen pysyvyydestä kuitenkin vaihtelevat; esimerkiksi Yhdysvalloissa keskuspankkijohtaja Alan Greenspan on toistaiseksi suostunut puhumaan vain kasvun tilapäisestä hidastumisesta.

Kasvun hidastumisen taustalla on useita tekijöitä. Niistä keskeisin on raakaöljyn hinta, joka on pysytellyt odotettua korkeampana odotettua pitempään. Lokakuun lopulla raakaöljyn tynnyrihinta kohosi muutamaksi päiväksi yli 50 dollarin tason, mikä on kaikkien aikojen huippu.

Talouden kasvun viimeaikainen hidastuminen ja inflaation nopeutuminen heijastavat pitkälti juuri öljyn hintojen nousun välittömiä vaikutuksia. Euroopassa huolta toki aiheuttaa myös vahva euro.

Euroopan keskuspankki arvioi raakaöljyn hintojen nousun vaikutuksia viimeisimmässä kuukausibulletiinissaan. Mallitulostukset osoittavat, että öljyn hinnan 50 prosentin pysyvä nousu hidastaa bkt-kasvua pahimmillaan 0,8 prosenttiyksikköä ensimmäisenä vuonna ja vielä 0,4 prosenttiyksikköä parina seuraavana vuonna yhteensä. Yleistä hintatasoa tämänsuuruinen öljyn kallistuminen nostaa 0,3-0,6 prosenttia vuoden sisällä ja tämänkin jälkeen hieman vielä parina seuraavana vuonna.

Vaikutusten vaihteluhaarukka on kuitenkin suuri, ja lievimmillään vaikutukset näyttävät mallitulostusten mukaan jäävän varsin vähäisiksi. Vaikutukset riippuvat monista tekijöistä, kuten siitä miten öljyn hintojen nousu heijastuu palkkakehitykseen, talousyksiköiden inflaatio- ja suhdanneodotuksiin, talouspolitiikkaan jne.

Euroopan keskuspankin arvioissa tähdennetään sitä, että tilanne on monilta osin toinen kuin 1970-luvun öljykriisien yhteydessä. Öljyn reaalihinnat ovat alempana kuin tuolloin. Talouden öljyriippuvuus on teollisuusmaissa yleisesti vähentynyt. Tällä kertaa öljyn hintojen nousun taustalla on ennen kaikkea vahva kysyntä ja eräitä tilapäisiksi luonnehdittuja tarjontatekijöitä. Raakaöljyn hintojen arvioidaankin yleisesti alenevan ensi vuoden kuluessa.

Myös Suomessa tuoreimmista tilastoista voidaan nähdä merkkejä sekä talouden kasvun hienoisesta hidastumisesta että inflaation nopeutumisesta. Hyvän lähtötason ansiosta talouden tilanne on Suomessa kuitenkin edelleen selvästi myönteisempi kuin euromaissa keskimäärin.

Suomessa kokonaistuotanto ylitti syyskuussa liki 4 prosentilla vuotta aikaisemman määrätasonsa. Kausitasoitetun sarjan mukaan voimakkain kasvu on Suomessakin ajoittunut touko-kesäkuuhun.

Erityisen myönteisiä tilastotietoja on viime kuukausina tullut teollisuudesta, jossa kapasiteetin käyttöasteet ovat nousseet tuotannon ja viennin reippaan kasvun ansiosta. Teollisuuden luottamusindikaattori on syyskaudella kuitenkin lievästi alentunut, mikä osoittaa, että kansainvälisen kasvun hiipuminen näkyy nopeasti myös Suomen luvuissa.

Päivitetty 25.11.2004