Käänne yrittäjyydessä

Aika ajoin on tapana päivitellä yrittäjyyden ja yritysten vähäisyyttä Suomessa. Pitää paikkansa, että yrityksiä ja yrittäjiä on Suomessa edelleen vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Näin ollen voidaan puhua myös eräänlaisesta yrittäjyys- tai yritysvajeesta. Tämä vaje on pitkän historiallisen kehityksen tulosta.

Tuoreimmat tilasto- ja kyselytiedot viittaavat kuitenkin vahvasti siihen, että yrittäjyydessä ja yrittäjyysilmastossa olisi tapahtunut Suomessa selvä käänne parempaan 1990-luvun jälkipuoliskolla. Tätä käännettä ei julkisuudessa ole ainakaan laajemmin tiedostettu.

Selvin merkki käänteestä on uusien yritysten perustamisen vilkastuminen 1990-luvun jälkipuoliskolla. Esimerkiksi EU-komission äskettäin keräämän vertailuaineiston mukaan yritysten perustamisaste (uudet yritykset suhteessa yrityskantaan) nousi Suomessa vuosina 1996-2000 keskimäärin 11-12 prosenttiin, mikä nosti Suomen aloitusaktiivisuuden jo EU-keskimäärän yläpuolelle. Myös nettomääräisesti aloitusaktiivisuus on pysynyt selvästi plussan puolella, vaikka yritysrakenteen uusiutuminen on ollut vilkasta myös lopettamisten kautta.

Jos uusien yritysten aloitukset pysyvät jatkossakin kansainvälistä keskimäärää korkeampana, myös yrityskannan 'vaje' korjaantuu ennen pitkää. Toki puolen vuosikymmenen positiivinen jakso, etenkin kun se seuraa vaikeaa lamavaihetta, on kovin lyhyt pitkälle menevien johtopäästön tekemiseen.

Toinen merkki käänteestä näkyy äskettäin julkaistussa kansainvälisessä GEM-tutkimuksessa (Global Entrepreneurship Monitor). Siinä laajalla kyselytutkimuksella selvitettiin työikäisen väestön haluja ja aktiivisuutta oman yrityksen perustamiseen. Suomi nousi vuoden 2001 tutkimuksessa EU-maiden kärkijoukkoon Irlannin ja Italian ohella. Tutkittujen maiden kärjessä olivat Meksiko, Uusi-Seelanti ja Australia. Heikointa yrittäjyys on tutkimuksen mukaan Belgiassa ja Japanissa.

Yrittäjyyden laajuuden ja taloudellisen menestyksen välillä on vaikea löytää kovin täsmällistä yhteyttä. Suomessa talouden ripeä kasvu 1990-luvun jälkipuoliskolla perustui - ei niinkään laajaan yrityspopulaation - vaan ennen kaikkea suurten yritysten kykyyn hyödyntää uusinta teknologia- ja globalisaatiokehitystä. Suomen talouden viimeaikainen menestys ja kilpailukyky ovat perustuneet melko kapean ja keskittyneen yritysrakenteen varaan samaan tapaan kuin esimerkiksi Irlannissa ja Ruotsissa.

Yrittäjyysaktiivisuus näyttää riippuvan vahvasti taloudellisesta tilanteesta. Suomessa uusien yritysten perustaminen oli erittäin vähäistä 1990-luvun lamavuosina, mutta vilkastui tuntuvasti sitä seuranneen vahvan nousukauden myötä. Tuoreimmat tilastotiedot vuodelta 2001 viittaavat siihen, että yrittäjien lukumäärä saattaa suhdanneluonteisesti jonkin verran alentua.

Suomen alhainen yrittäjyysintensiteetti ei näytä johtuvan siitä, että yritysten perinteinen toimintaympäristö olisi kansainvälisen mittapuun mukaan erityisen epäedullinen. Yritysten toimintaan kohdistuva byrokratia ja hallinnollinen rasite näyttävät Suomessa olevan likimain kansainvälistä keskitasoa. Myöskään liiketoimintaa koskevat lainsäädännölliset rajoitteet eivät Suomessa yleisesti ole merkittävämpiä kuin kilpailijamaissa.

Myös yrittäjien suhteellinen asema palkansaajiin nähden on viime vuosina parantunut. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että yrittäjien lukumäärä on palautunut 1990-luvun lamaa edeltäneelle tasolleen toisin kuin palkansaajien määrä.

Yrittäjyyttä on Suomessa tarkasteltu ehkä turhan yksipuolisesti vain bisneksenteon näkökulmasta. Yrittäjäksi ryhtyminen on usein myös asenne-, kulttuuri- ja perhetaustainen asia siinä määrin, että siihen ei taloudellisilla kannustimilla aina voi edes kovin tehokkaasti vaikuttaa. Yrittämisessä on usein kyse luovien ihmisten halusta toteuttaa itseään. Myös Suomessa kyselytutkimukset nostavat esiin yrittäjäksi ryhtymisen motiiveina muun muassa riippumattomuuden halun ja yrittämisen elämäntapana.

Myös edellä mainittu GEM-tutkimus paljasti, että suomalaisten yrittämishalut perustuvat ennen kaikkea vapaaehtoiseen valintaan eikä niinkään muiden vaihtoehtojen puutteeseen. Tällaisen elämäntapayrittämisen kannalta on erinomaisen tärkeätä se, millainen mielikuva yrittämisestä luodaan.

Päivitetty 13.12.2001

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi