Eurot tilastoihin

Kovin lähellä on jo aika, jolloin itse kukin joutuu miettimään, mikä olisikaan kohtuullinen eurohinta kahvipaketille, uusille talvisaappaille tai musiikki-CD:lle. Jouluostoksista selviämme tällä kertaa vielä markkatuntumalla, mutta pian juhlien jälkeen tilanne muuttuu. Siirtymäkautta on nyt kestänyt lähes kaksi vuotta, joten opetteluaikaa on ollut tarjolla. Kaupoissa tavaroiden hinnat on jo pitkään merkitty kaksin eri hinnoin. On ollut itsestämme kiinni, miten paljon olemme eurohintoja tutkineet.

Euro on siis ollut Suomen valuutta jo vuoden 1999 alusta lähtien. Sillä on käyty valuuttakauppaa suhteessa euroalueen ulkopuolisiin valuuttoihin. Myös raha- ja pääomamarkkinat ovat olleet euromääräisiä niin, että markalla ja muilla euroalueen rahayksiköillä ei ole ollut itsenäisiä korkoja.

Miten muutos näkyy tilastoissa? Tilastotoimi on hyvissä ajoin varautunut eurojen tuloon. Meille on voinut jo pitkän aikaa toimittaa tiedusteluihin vastaukset joko markkoina tai euroina. Tiedonantaja on saanut valita. Pankki- ja rahoituslaitoksia lukuun ottamatta hyvin harvat tiedonantajat ovat euro-mahdollisuutta kuitenkaan käyttäneet. Ensi vuotta koskevan tilastoajankohdan tiedot kerätään kaikki jo euroina. Siis tammikuun alusta lähtien rahassa mitattavat tapahtumat kirjataan yksinomaan euroina.

Tilastojulkaisuissa uusi rahayksikkömme näkyy eri tavoin eri julkaisuissa. Ensimmäisinä eurot tulevat nopeisiin suhdannetilastoihin maaliskuusta lähtien. Neljännesvuosittaisissa julkaisuissa vuoden 2002 ensimmäisen neljänneksen tiedot ovat euroina, mutta joissakin tapauksissa jo vuoden 2001 tietojakin julkaistaan samassa valuutassa, vaikka viiteajankohta onkin eurokautta aiempi. Vuositilastoissa vuoden 2002 jälkimmäisellä puoliskolla ilmestyvät vuositilastot ovat myös jo yleensä euromääräisiä. Juuri ilmestynyt Suomen tilastollinen vuosikirja 2001 jää siten viimeiseksi "markkakirjaksi" sarjassaan.

EU:n tilastovirasto Eurostat siirtyy heti vuoden vaihteessa eurojen käyttöön, mikä luonnollisesti helpottaa eri maita koskevien rahamääräisten tietojen vertailtavuutta. Suomikin toimittaa siis kaikki tilastotietonsa vuodenvaihteen jälkeen yhteisvaluutassa riippumatta siitä, mitä ajankohtaa tilastot kuvaavat. Tilastokeskus joutuukin pitämään vielä jonkin aikaa valmiutta muuntaa tilastoaineistoja valuutasta toiseen.

Vuorineuvos Jere Lahti arvioi hiljattain, että euroon siirtyminen maksaa kauppa-alalle noin 400 miljoonaa markkaa. Hän arvioi kuitenkin investointien tulevan kuitatuiksi sujuvamman kaupankäynnin myötä. Kuinka monta vuotta siihen kuluu, jää nähtäväksi. Tarkkoja laskelmia tuskin nähdäänkään, koska eri tekijöiden vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan.

Euron ollessa ainoa rahayksikkö ensi vuoden alusta lukien kaikkien yrityksissä laadittavien viranomaisraporttien tulee olla euromääräisiä, jos ne käsittelevät 1.1.2002 alkavaa kautta. Samaa sääntöä sovelletaan myös tilastotoimessa. Kirjanpitolautakunnan kannan mukaan tilinpäätös vuodelta 2001 voidaan vielä tehdä markoissa, jos tilikausi päättyy viimeistään 31.12.2001.

Vaikka suhdannetietojen kysyntä ja tarve kasvaa aina vaan, yhteiskunnan ja talouden kuvauksessa tarvitaan myös rakenteita kuvaavia tietoja. Niiden analysointiin liittyvät pitkät aikasarjat. Tämän hetken ja lähivuosien konvertointiin kiinteä euro/markkakerroin 5,94573 soveltuu mainiosti. Mutta kuinka konvertoidaan vuosikymmeniä sitten tapahtuneet transaktiot? Historiallisten aikasarjojen muuntamisesta on päätetty, että Suomea koskevat tilastosarjat muunnetaan euromääräisiksi kiinteää euron muuntokurssia käyttäen. Tästä menettelystä voidaan poiketa ainoastaan niissä aikasarjoissa, joissa on maavertailuja tai useita maita koskevia sarjoja.

Miten eurot ja sentit tulisi julkaisuissa merkitä? Suomen kielen lautakunta suosittelee, että sanaa euro ei tekstissä lyhennetä lainkaan, mutta taulukoissa ja kuvioissa lyhyempääkin muotoa saatetaan tarvita. Näissä tapauksissa euron lyhenteeksi suositellaan pientä e-kirjainta tai erityistä !-merkkiä. Miljoona euroa on lyhyempänä muotona 1 milj. e tai 1 milj. ". Muistettakoon vielä, että euron valuuttatunnuksena on kirjainyhdistelmä EUR.

Vaikka markka ei vuoden 2002 alussa enää olekaan Suomen rahayksikkö, markkamääräiset setelit ja kolikot säilyvät laillisina maksuvälineinä Suomen rajojen sisällä 28.2.2002 asti. Muistettakoon myös, että muiden euroalueen maiden setelit eivät enää vuoden alusta ole Suomessa euroiksi vaihdettavaa valuuttaa, joten liirat ja frangit on syytä kuluttaa lompakosta pian pois. Vain Suomen Pankki vaihtaa muiden euroalueen maiden kansallisia seteleitä euroiksi 31.3.2002 saakka.

Euroon siirtymisen myötä euroalueen kansalaiset joutuvat opettelemaan asioille ja esineille uudet hinnat ja arvot. Varsinkin alkuvaiheessa tämä voi monille olla hyvinkin hankala ja aiheuttaa jopa vääriä ostopäätöksiä. Mutta asialla on myös hyötyvaikutuksia. Valuutan vaihto tulee osin tarpeettomaksi ja maiden välisten hintojen ja palkkojen vertailu yhtä helpoksi kuin se tähän asti on ollut maiden sisällä. Kun tähän asti on verrattu eri kauppaketjujen välisiä hintaeroja, voidaan jatkossa vertailut tehdä eri maiden hintojen kesken. Sama koskee tietysti myös palkkoja. Paineet yhtenäiseen hinnoitteluun varmasti kasvavat.

Edellä mainittu vertailumahdollisuuksien laajeneminen tuo mukanaan paineita myös vertailukelpoisten tilastojen tuottamiseen nykyistä enemmän. Kansalaisten tietotarve kasvanee ja hyvä niin.

Kaija Hovi
tilastojohtaja

Päivitetty 13.12.2001

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi