Julkaistu: 13.12.2001
Ensi vuonna alle 2 prosentin inflaatioon?
Vuodelta 2001 jää 0,4 prosentin "hintaperintö" vuodelle 2002 (joulukuun 2001 ja vuosikeskiarvopistelukujen ero prosentteina). Vaikka hinnat pysyisivät ennallaan koko ensi vuoden, vuosikeskiarvomuutokseksi 2001-2002 tulisi 0,4 prosenttia. Vastaava hintaperintö tälle vuodelle oli 1,1 prosenttia.
Inflaatioennusteet ovat nyt lähempänä toisiaan kuin vuosi sitten. Valtiovarainministeriö, Suomen pankki ja eri tutkimuslaitokset ennustavat tällä hetkellä vuoden 2002 inflaatioksi 1,7-1,9 prosenttia. Vuoden 2002 hintakehitysnäkymiä voidaan tarkastella seuraavasti:
Palkankorotukset on lyöty lukkoon vuodelle 2002. Vuoden 2002 alun noin kahden prosentin yleinen palkankorotuslinja ja samaan aikaan tapahtuva työnantajamaksujen hienoinen alentaminen varmistavat sen, että palkankorotuksista ei inflaatiopaineita synny. Mahdollinen työllisyystilanteen heikkeneminen vähentää palkkaliukumia ja sitä kautta inflaatiopaineita.
Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat selkeässä laskussa. Niin raakaöljyn kuin muidenkin raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen lasku edistävät ensi vuoden maltillista hintakehitystä.
Euro vaikuttaa
Euron ja dollarin välisen kurssimuutoksen arviointi on jälleen vaikeaa. Osa ekonomisteista on edelleen sitä mieltä, että euron pitäisi vahvistua dollariin verrattuna.
Toisaalta viimeaikaiset uutiset Euroopan talouden taantumasta eivät tue tätä ajatusta. Arvoitus on myös se, minkä aseman euro markkinoilla saa kun nykyisestä laskutusvaluutasta tulee todellinen raha ensi vuoden alussa. Maailmankaupan siirtyminen nykyistä enemmän europohjaiseksi vahvistaisi varmasti sen kurssia suhteessa dollariin.
Korot ovat laskeneet jyrkästi vuoden 2001 aikana Yhdysvalloissa. Euroopan keskuspankki on ollut varovainen korkopolitiikassaan, ja ohjauskorkoa on laskettu Euroopassa maltillisesti.
Euroopan keskuspankki on vaikeassa tilanteessa. Toisaalta ohjauskorkoa tulisi laskea hyvin vähän, sillä inflaatio on vielä yli kahden prosentin tavoitetason, mutta toisaalta samaan aikaan jäsenmaiden talouden kasvu on pysähtynyt lähes kokonaan, ja se vaatisi korkoelvytystä. Yhdysvaltojen koronlasku luo joka tapauksessa paineita laskea korkoja edelleen myös Euroopassa.
Pankkien primekorkoihin sidottujen asuntolainojen kannan keskikorko oli viime vuoden loppupuolella 6,6 prosenttia ja tämän vuoden syyskuussa 5,9 prosenttia. 12 kuukauden euriborkorkoihin sidottujen uusien asuntolainojen keskikorko oli 5,0 prosenttia syyskuussa 2001 ja 12 kuukauden euriborkorko marraskuun lopussa 3,3 prosenttia. Primekorkoihin sidottujen asuntolainojen keskikoroissa on siis vielä melkoisesti laskuvaraa.
Valtio ja kunnat näyttävät nostavan tariffejaan hieman euroon siirtymisen varjolla, joten julkisen alan kuluttajahintoja nostava vaikutus voi olla ensi vuonna hieman suurempi kuin vuonna 2001. Yleinen taloudellinen kehitys eli bruttokansantuotteen kasvun pysähtyminen vähentää kysyntäinflaatiota ja siten myös inflaatiopaineita ensi vuoden aikana.
Edellisen valossa näyttää siltä, että ennustettu 1,7-1,9 prosentin inflaatio on hyvinkin realistinen. Jos talouden taantuma kestää odotettua pitempään, voidaan päästä jopa näitä lukuja alhaisempaan inflaatioon.
Päivitetty 13.12.2001
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi