Julkaistu: 31.12.2002
Väestöennuste - menneen kehityksen peili, osa I
Väestön määrää ja rakennetta koskevat laskelmat tulevaisuuteen ovat välttämättömiä suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi monilla yhteiskuntapolitiikan lohkoilla.
Tulevaa väestönkehitystä kuvaavia laskelmia kutsutaan väestöennusteiksi. Tosin ennuste-sanalla on suomenkielessä hieman kyseenalainen maine - sana yhdistetään usein kristallipallosta, kädestä, unista tai uudenvuoden tinasta ennustamiseen. Väestöennusteen laadinta on kuitenkin kaikkea muuta kuin edellä mainittua. Laskelmat perustuvat tilastotieteellisiin menetelmiin.
Väestöennuste-sanan synonyymeinä käytetään väestöprojektiota tai väestöprognoosia - olkoon sana mikä hyvänsä, samasta asiasta on kysymys. Englannin kielessä käytetään yleisesti kahta sanaa: population projection tai population forecast.
Suomen väestö 1750-2050
Käsitteitä
Vuonna 1973 valtioneuvoston kanslian väestöennusteryhmä on raportissaan Väestöennusteiden laadinnan järjestäminen (1973:1) määritellyt tulevaa väestönkehitystä kuvaavat neljä laskelmaa seuraavasti:
Väestöennusteet ovat väestönkehitykseen vaikuttavien tekijöiden menneeseen kehitykseen perustuvia laskelmia, joihin ei sisälly ennusteen laatijan suunnittelemaa väestönkehitystä eikä aluepoliittista tahdonilmaisua.
Väestösuunnitteet ovat päätettyihin tai suunniteltuihin yhteiskuntapoliittisiin toimintalinjoihin perustuvia väestönkehityksen laskelmia, jotka toimivat mitoitusohjeina yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta vastaaville viranomaisille.
Väestöohjelmat ovat halutun väestönkehityksen ja alueellisen sijoittumisen toteuttamisohjelmia, joissa on määritelty väestön sijoittumista koskevat aluepoliittiset tavoitteet ja ilmaistu keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.
Väestötavoite on toivotun väestönkehityksen antama tulos. Väestötavoitteet asetetaan usein suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.
Eurostat laskee väestöskenaarioita
EU:n tilastotoimisto Eurostat käyttää väestöennusteestaan nimitystä väestöskenaario. Siitä ei heti kristallipallo juolahda mieleen.
Skenaariossa tarkastellaan vaihe vaiheelta todennäköisiä tapahtumia, jotka johtavat tiettyyn tulokseen - esimerkiksi tulevaisuuden väestömäärään. Eurostatin väestöskenaario lasketaan samalla tavalla kuin väestöennuste. Se on menneen kehityksen perusteella tehty laskelma tulevaisuudesta olettamalla syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehittyvän toivotulla tavalla. Näin se ei poikkea perinteisestä väestöennusteesta.
Sivustakatsoja - asiaan vaikuttaja
Väestöennusteita laadittaessa puhutaan usein niin sanotuista sivustakatsojan väestöennusteista ja toisaalta asiaan vaikuttajan väestöennusteista. Sivustakatsojan väestöennuste lasketaan suoraan menneen kehityksen jatkeena.
Väestöennuste muuttuu asiaan vaikuttajan väestöennusteeksi silloin kuin yhteiskunnallisilla päätöksillä pyritään vaikuttamaan oletettuun väestönkehitykseen. Asiaan vaikuttajan väestöennuste on yleensä tavoitteellinen: siinä ilmaistaan väestötavoite. Tähän väestötavoitteeseen pyritään kaikin keinoin.
Tilastokeskuksen laatimat kunnittaiset väestöennusteet ovat tyypillisiä sivustakatsojan väestöennusteita. Niitä käytetään suunnittelussa ja päätöksenteossa sellaisenaan, tai sitten käyttäjät muokkaavat niistä oman vaihtoehtoisen asiaan vaikuttajan väestöennusteen.
Väestönkasvu - korkoa korolle
Aluksi laaditut väestöennusteet olivat väestön kokonaismäärän laskelmia. Laskettiin menneestä kehityksestä väestön prosentuaalinen kasvu, jota jatkettiin tuleville vuosille. Jo aikanaan 1700-luvun lopulla Thomas Malthus havaitsi, että väestö kasvaa geometrisesti ja ravinnon tuotanto aritmeettisesti. Tosin tuo maapallon geometrinen väestönkasvu alkoi vasta 1900-luvun puolessa välissä, mutta ovathan monet muutkin väestöennusteen tekijät joskus epäonnistuneet.
Kun vilkaisee Suomen väestön viime vuosisatojen kehitystä, näyttäisi näin jälkiviisaana olevan helppo ennakoida tulevaa väestönkehitystä - hitaasti ylöspäin. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Väestöennusteiden laatiminen on hyvin nuorta - ja vaikeaa. Ensimmäinen koko maan väestöennuste valmistui vuonna 1934. Sen mukaan meitä olisi tällä hetkellä reilusti alle neljä miljoonaa.
Väestöennuste - menneen kehityksen peili jatkuu ensi numerossa.
Päivitetty 31.12.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi