Julkaistu: 15.12.2003
Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ovat tärkeitä kansantaloudelle
Liike-elämän palvelujen kasvua on pidetty vain toiminnan siirtymisenä paikasta toiseen ns. toimintojen ulkoistamisen johdosta. Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ovat kuitenkin merkittäviä muiden yritysten tukijoita, sillä palvellessaan monia erilaisia asiakasyrityksiä ne samalla kuljettavat innovaatioita ja uusia ajatuksia organisaatiosta toiseen.
Pekka Lith
OSAAMISINTENSIIVISILLÄ liike-elämän palveluilla (Knowledge Intensive Business Services, KIBS) on katsottu olevan kansantalouksissa keskeinen yhteys tuottavuuden nousuun ja yleiseen talouskasvuun. Suomessa KIBS-alojen tuotannon kasvu on ollut 1990-luvulta lukien vertaansa vailla, ja se ollut selvästi nopeampaa kuin bkt:n kasvu keskimäärin (kuvio 1).
Kuvio 1. Osaamisintensiivisten liike-elämän KIBS-palvelujen tuotannon ja bkt:n määrän kasvu 1990-2002, (1990=100)
KIBS-alat voidaan jakaa toimialaluokituksessa (Nace) kuuteen pääryhmään, jotka ovat
- tietojenkäsittelypalvelut,
- tutkimus ja kehittäminen,
- lainopilliset ja taloudelliset palvelut,
- mainos- ja markkinointipalvelut,
- tekniset palvelut
- sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut.
Osa liike-elämän palveluista, kuten kaupallinen siivous, on jätetty KIBS-käsitteen ulkopuolelle.
Kansantalouden tilinpidon mukaan tuotannon määrän ja työllisyyden kasvu on ollut tuntuvasti nopeampaa tietojenkäsittelypalveluissa kuin muilla KIBS-aloilla vuosina 1995-2002. Sen sijaan toisen suuren osaamisintensiivisen liike-elämän palvelualan, teknisen palvelun (insinööri- ja arkkitehtitoimistot), kehitys on ollut meillä 1990-luvulla varsin hidasta (kuvio 2).
Kuvio 2. Osaamisintensiivisten liike-elämän KIBS-alojen tuotannon keskimääräinen vuosikasvu toimialoittain 1990-2002, %
Suhdanneherkkyys välittyy asiakkaiden menestyksestä
Useat KIBS-alat ovat herkkiä suhdannemuutoksille, sillä niiden tuottamien palvelujen kysyntä on riippuvainen asiakastoimialojen menestyksestä niiden omilla markkinoilla. Talouskasvun hidastuminen esimerkiksi vuosina 2001-03 on vaikuttanut välittömästi teknisten suunnittelupalvelujen ja mainospalvelujen (markkinointiviestintä) kysyntään.
Laajentuva kansainvälinen toiminta on osaltaan tasannut kotimaan suhdannevaihteluja muun muassa teknisissä suunnittelupalveluissa. Ulkomaiset markkinat kasvavat myös tietotekniikkapalveluissa nopeammin kuin kysyntä kotimaassa. Sen sijaan ns. välttämättömyyspalveluja, kuten lakiasianpalveluja ja kirjanpito- ja tilintarkastuspalveluja suhdannevaihtelut eivät pahemmin heiluttele.
Yritysten määrä lisääntynyt vauhdilla
Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan osaamisintensiivisillä liike-elämän KIBS-aloilla toimi Suomessa noin 25 300 yritystä vuonna 2001. Vuodesta 1995 KIBS-yritysten määrä on lisääntynyt kolmanneksella, kun koko yrityskentässä yritykset ovat lisääntyneet alle viidenneksellä. Määrällinen kasvu on ollut nopeinta teknisessä palvelussa (taulukko 1).
Taulukko 1. Osaamisintensiiviset liike-elämän palveluyritykset Suomessa 1995 ja 2001
| KIBS-alat | Yrityksiä, lkm |
Määrän lisäys 1995-2001, lkm |
Määrän lisäys 1995-2001, % |
| Tekniset palvelut | 7 304 | 1 630 | 28,7 |
| Lainopilliset ja taloudelliset palvelut | 5 886 | 996 | 20,4 |
| Konsultti- ja henkilöstöpalvelut | 5 005 | 1 599 | 46,9 |
| Tietotekniikkapalvelu | 3 670 | 1 299 | 54,8 |
| Mainos- ja markkinointipalvelut | 3 134 | 728 | 30,3 |
| Tutkimus ja kehittäminen | 272 | 129 | 90,2 |
| KIBS-toimialat yhteensä | 2 527 | 6 381 | 33,8 |
| Kaikki yritykset yhteensä | 224 847 | 35 389 | 18,7 |
Lähes 90 prosenttia KIBS-yrityksistä työllistää alle viisi henkilöä. Suuria yli 250 työntekijän yrityksiä on muutamia kymmeniä, ja niiden osuus liikevaihdosta ja henkilöstöstä on 20-25 prosenttia. Liike-elämän palvelualat ovatkin mitä suuremmassa määrin pk-toimiala, jossa suurten yritysten merkitys on pienempi kuin muilla toimialoilla.
Kasvu ei kerro vain toimintojen ulkoistamisesta
KIBS-alat ovat kasvaneet, koska teollisuus ja palveluelinkeinot sekä julkinen sektori ovat siirtyneet ostopalvelujen käyttöön. Liike-elämän palvelujen kasvua ei voida selittää kuitenkaan pelkästään toimintojen ulkoistamisella, jolloin kysymys ei olisi todellisesta tuotannon ja työllisyyden lisääntymisestä vaan ainoastaan toiminnan siirtymisestä toimialalta toiselle.
Eräät osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista ovat kokonaan uusia tietoyhteiskunnan ydintoimialoja, ja niissä on syntynyt kokonaan uusia ammatteja ja ammatillisia yhdistelmiä (uusmedia yms.). Varsinkin tietoyhteiskuntaan liittyvä teknologian kehitys ja taloudellisen toiminnan uudet muodot ovat vaikuttaneet syvällisesti osaamisintensiivisten KIBS-palvelujen muotoutumiseen.
Myös perinteiset KIBS-palvelut ovat kehittyneet uusille urille. Uusi tieto- ja tiedonsiirtotekniikka on supistanut eräiden vanhojen toimintojen merkitystä (perinteinen kirjanpito) taikka muuttanut keskeisesti KIBS-aloilla tapahtuvan työn sisältöä ja luonnetta (mm. tietokoneavusteinen rakennustekninen suunnittelu). Samalla KIBS-alojen keskinäiset raja-aidat ovat hämärtyneet.
Tarjonta keskittynyt pääkaupunkiseudulle
Liike-elämän osaamisintensiiviset KIBS-palvelut ovat keskittyneet Suomessa Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Uudenmaan merkitys KIBS-palvelujen tuotannossa ja työllisyydessä on hyvin keskeinen. Siellä kertyi yli 60 prosenttia KIBS-alojen tuotannosta vuonna 2001. KIBS-alojen työllisyydestä Uudenmaan osuus oli 55 prosenttia, eli noin 86 000 ihmistä.
Liikkeenjohdon palvelut, mainosala ja markkinatutkimustoiminta, tutkimuksen ja kehittämisen toimiala sekä tietotekniikkapalvelu ovat keskittyneet vahvasti pääkaupunkiseudulle. Sen sijaan kirjanpitotoimistojen asema poikkeaa muista KIBS-palvelujen tuottajista siinä, että palvelujen tarjontaa on koko maassa ja pääsääntöisesti myös pienillä paikkakunnilla.
Osaamisintensiivisyys näkyy innovaatiotoiminnassa
KIBS-palvelujen osaamisintensiivistä luonnetta on korostettu erityisesti innovaatiotoiminnan yhteydessä. KIBS-palveluja tuottavat yritykset ja muut organisaatiot välittävät uusia ajatuksia ja osaamista organisaatiosta toiseen. KIBS-palveluja tuottavilla organisaatiolla on usein laajempi tietämys erikoisalastaan kuin yksittäisellä asiakasorganisaatiolla voi koskaan olla.
KIBS-yritysten osaamisintensiivinen luonne näkyy vahvasti niiden omassa innovaatiotoiminnassa, sillä toiminnan kehittäminen on liike-elämää palveleville yrityksille tärkeää. Tilastokeskuksen innovaatiotutkimusten mukaan KIBS-aloilla on innovaatiotoimintaa harjoittaneita ja markkinoiden kannalta uusia tuotteita kehittäneitä yrityksiä enemmän kuin yrityskentässä keskimäärin (taulukko 2).
Taulukko 2. Innovaatiotoiminnan harjoittaminen KIBS-aloilla 1998-2000
| KIBS-alat | Innovaatio- toimintaa yrityksiä, % | Markkinoiden kannalta uusien tuotteita tehneitä yrityksiä, % |
| Tutkimus ja kehittäminen | 85,5 | 52,3 |
| Tietotekniikkapalvelu | 70,2 | 52,5 |
| Tekninen testaus | 50,2 | 33,3 |
| Tekninen palvelu | 40,0 | 26,3 |
| KAIKKI YRITYKSET YHTEENSÄ | 44,2 | 28,1 |
Kaikkien yritysten tutkimus- ja kehittämismenoista KIBS-alojen osuus oli Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 13 prosenttia vuonna 2001, mikä oli yli kaksi kertaa enemmän kuin KIBS-toimialojen liikevaihto maamme koko yrityssektorin liikevaihdosta tuolloin. Erityisen vahvasti tutkimus- ja kehittämistoiminta on ollut esillä tietotekniikkapalveluissa.
Osaamista tuotetaan KIBS-yritysten ulkopuolellakin
KIBS-palveluja tuotetaan, paitsi erikoistuneissa toimialojen yrityksissä, myös teollisuuden ja muita palvelualoja edustavien yritysten sisällä. KIBS-palveluja tuottavat ja tarjoavat markkinoille lisäksi julkisen sektorin tutkimuslaitokset ja muut yksiköt (VTT, Tekes, TE-keskukset jne.), korkeakoulusektori sekä yksityiset elinkeinoelämän toimialajärjestöt.
Eri organisaatioiden sisäistä KIBS-palvelujen tuotantoa on mitattu tutkimuksissa ns. KISA-työllisyydellä (Knowledge Intensive Service Activities, KISA). KISA-ammattiryhmien työlliset (juristit, talouspäälliköt, insinöörit jne.) suorittavat eri toimialoja edustavissa yrityksissä ja julkisella sektorilla työtehtäviä, jotka ovat tyypillistä ydinpalvelutoimintaa KIBS-yrityksissä.
Osaamisintensiivisten toimintojen kuvaamiseen määrättyjen KISA-ammattien työllisyydellä kannattaa suhtautua varauksella siksi, että vastaavia toimintoja hoidetaan organisaatiosta riippuen muitakin ammatteja edustavien työntekijöiden toimesta. Esimerkiksi peruskoulun atk-tukihenkilönä voi toimia sivutoimisesti jonkin opettajista eikä ammattikoulutettu atk-asiantuntija.
Uudellamaalla viidennes työskentelee KISA-ammateissa
Osaamisintensiivisten KISA-ammattien työllisyys oli Uudellamaalla 132 000 vuonna 2000, eli noin viidennes alueen koko työllisestä työvoimasta. Työllisyydellä mitaten suurimman KISA-ammattiryhmän muodostavat insinöörit ja muut teknisen alan asiantuntijat. Seuraavaksi tärkeimmät ammattiryhmät koostuvat tietotekniikka-alan ja talousalan asiantuntijoista.
Tilastot osoittavat, että pääosa KISA-ammattilaisista työskentelee muilla yksityisillä toimialoilla ja julkisella sektorilla kuin varsinaisissa KIBS-yrityksissä. Uudellamaalla KIBS-yrityksissä työllistyy vain kolmannes KISA-ammattilaisista. Muilla yksityisillä teollisuuden ja palvelualojen toimialoilla KISA-ammattilaisista työllistyy yli 50 prosenttia ja julkisella sektorilla yli 10 prosenttia.
Organisaatiot yhdistelevät KIBS-ostopalveluja ja omaa osaamista
KIBS-ostopalvelujen ja vastaavien sisäisesti tuotettujen palvelujen merkitys riippuu organisaation koosta ja sen tarvitsemasta osaamisintensiivisestä palvelusta. Uudentyyppiset palvelutoiminnot ulkoistetaan helpommin teknologian kehityksen myötä. Organisaatio tarvitsee ulkopuolista asiantuntemusta muun muassa, kun se siirtyy uuden tietotekniikan käyttöön.
KIBS-palveluista tekniset suunnittelupalvelut ja mainospalvelut hankitaan tavallisesti ostopalveluina. Kirjanpito- ja lakiasianpalveluja tuotetaan omassa organisaatiossa, vaikka osa palveluista ostetaankin ulkopuolisilta yrityksiltä. Strategiset palvelut, kuten tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvät, tuotetaan tavallisesti omassa organisaatiossa.
Tutkimusten mukaan keskisuuret yritykset käyttävät suhteellisesti eniten ulkopuolisia KIBS-palveluja. Suuret yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot yhdistelevät ostopalveluja ja omia sisäisiä palvelujaan. Pienet yritykset ostavat vähän ulkopuolisia KIBS-palveluja, sillä niillä ei ole suurta tarvetta eikä riittävästi taloudellisia voimavaroja hankkia ulkopuolisia erikoispalveluja
KIBS-palveluista potkua terveydenhuoltoon
Toimialoittaiset tarkastelut osoittavat, että eräät nopean kasvun toimialat käyttävät suhteellisen paljon ulkopuolisia KIBS-ostopalveluja omassa tavara- ja palvelutuotannossaan. Näitä toimialoja ovat esimerkiksi aktiivimateriaalien ja mikrosysteemien valmistus ja tietotekniikkapalvelut. Samoilla toimialoilla myös KISA-ammattilaisten osuus työllisistä on varsin suuri.
Toista ääripäätä edustavat terveydenhoitopalvelut, joissa KIBS-ostopalvelujen osuus tuotoksesta ja vastaavia tehtäviä omissa organisaatioissa tekevien ammattilaisten, kuten talousalan ja tietotekniikka-asiantuntijoiden, osuus tämän toimialan työllisistä on pieni. Olisiko näihin toimintoihin panostaminen yksi tapa kehittää ja tehostaa maamme terveydenhuoltojärjestelmää?
Osaamisintensiiviset KISA-ammatit ammattiluokituksen (1997) mukaan.
| Insinöörit ja muut teknisen alan asiantuntijat |
| Tietotekniikka-asiantuntijat |
| Taloushallinnon ja kirjanpidon asiantuntijat |
| Mainonnan ja markkinoinnin edistäjät |
| Koulutuspäälliköt ja muut koulutuksen asiantuntijat |
| Juristit |
| Henkilöstöhallinto ja - hankinta |
| Taloudellinen ja tilastollinen tutkimus |
| Graafiset suunnittelijat ja kuvataiteilijat |
| Muut KISA-asiantuntijat |
Kirjoittaja toimii yrittäjänä omistamassaan yrityksessä (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith) Email: pekka.lith@kolumbus.fi
Lähteitä:
Lith, Pekka: Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelualat ja ammatit Uudellamaalla -tilastollinen tarkastelu, Helsinki 2003. Toivonen, Marja: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tulevaisuudennäkymät, Euroopan sosiaalirahasto Suomen 4-tavoiteohjelma, Helsinki 2001.
Päivitetty 15.12.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi