Suomikin on kulttuurimatkailumaa

Lahden Sibeliustalo, Loviisan merenkulkumuseo, Savonlinnasali, Suomen Pankin rahamuseo... Kulttuurimatkailukohteittemme määrä kasvaa jatkuvasti samalla kun kilpailu kävijöistä kiristyy. Kulttuurimatkailua kehitetään muun muassa EU-varoin, ja Suomenkin hankkeet saavat niistä osansa.

Jukka Ekholm

Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) mukaan kulttuurimatkailua on "kaikki sellainen matkustus, jonka motivaationa on halu havainnoida matkakohteen kulttuurivoimavaroja, oppia niistä tai osallistua niihin. Tällainen kulttuurivoimavara on mikä tahansa paikka, rakenne, ihmiskäden aikaansaannos tai tapahtuma, jonka kokemus lisää kävijän arvostusta isäntäalueen alkuperään, tapoihin, makuihin, tottumuksiin ja taitoihin". Museovirasto korostaa määrittelyssään lisäksi matkakohteen säilyvyyden sekä historiallisten ja kulttuuristen arvojen kunnioittamista.

Kulttuurimatkailukohteita ovat museot, taidegalleriat, kirkot, linnat ja linnoitukset, majakat, vanhat puukaupungit, kartanot, teatterit, kulttuurikeskukset, muut merkittävät rakennukset, muinaisjäännökset, museotiet, huvi- yms. puistot, taide- ja näyttelyhallit, kulttuurihistorialliset ympäristöt sekä kulttuuritapahtumat. Kulttuurimatkailukohteina toimivat myös alkuperäisten kohteiden rekonstruktiot, kopiot ja pienoismallit.

Museoita ja kirkkoja eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa

Suomen museoliiton museotietokannassa on yli tuhat museota. Niistä noin neljäsosa sijaitsee Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, mutta lähes kaikissa maakunnissamme on kymmenittäin museoita. Päätoimisesti hoidettuja museoistamme on runsaat 300. Näistä noin puolet on kulttuurihistoriallisia museoita.

Myös kirkkoja, kappeleita ja rukoushuoneita on maassamme toista tuhatta, eniten Uudellamaalla sekä Varsinais-Suomessa. Evankelis-luterilaisia kirkkoja on kaikissa kunnissamme, kun taas ortodoksisia kirkkoja on eniten maan itäosassa sekä suurimmissa kaupungeissa. Muiden uskonnollisten yhdyskuntien pyhäköt ovat keskittyneet suurimpiin kaupunkeihin.

Rannikolla linnoja, majakoita ja vanhoja puukaupunkeja

Suomessa on 22 linnaa ja linnoitusta (luku ei sisällä muinaislinnoja, Salpalinjaa eikä pienehköjä puolustuslaitteita). Niistä 12 sijaitsee Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa (lukuun ottamatta Viipurin linnaa, joka viime sotiin asti kuului Etelä-Karjalaan).

Suomessa on 27 sellaista merimajakkaa, jotka jossain määrin toimivat matkailukohteina (ts. niille tehdään järjestettyjä matkoja tai ne on mainittu opaskirjoissa tai veneilyreittikuvauksissa tutustumiskohteina). Eniten tällaisia majakoita on Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla.

Vanhoja puukaupunkeja ja -kaupungin-osia on Suomessa jäljellä 19. Näistä vain kolme, Ikaalinen, Nurmes ja Tampereen Pispala, on sisämaassa. Laajin puukaupungeistamme on Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva Vanha Rauma, jossa on jäljellä noin 600 puutaloa 1700-1900-luvuilta. Vanhat puukaupunkimme ovat pikkukaupunkeja. Rakennuskannan säilymisen onkin turvannut kaupunkien säästyminen kasvupaineilta.

Teatterit, kulttuurikeskukset ja näyttelyhallit keskittyneet Uudellemaalle

Suomen 135 teatterista yli puolet sijaitsee Uudellamaalla. Teattereita on monia myös Varsinais-Suomessa sekä Pirkanmaalla. Sen sijaan Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa teattereita on vain yksi.

Suomeen rakennettiin kulttuurikeskuksia ja konserttisaleja erityisesti 1980-luvulla. Nyt niitä on yli 70, joista 21 Uudellamaalla. Myös näyttelyhalleja on eniten Uudellamaalla. Teatterit, kulttuurikeskukset ja näyttelyhallit vaativat suuria yleisömääriä ollakseen kannattavia, mikä selittää niiden sijoittumisen väestörikkaille seuduille.

Alvar Aalto suunnitteli taloja tietyille seuduille

Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia on Suomessa 81, joista 61 Uudellamaalla, Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla. Näihin maakuntiin Aalto onkin suunnitellut useiden rakennuksien kokonaisuuksia, esimerkiksi Seinäjoen keskustan rakennukset, Jyväskylän yliopisto, Teknillinen korkeakoulu Espoossa sekä Sunilan selluloosatehdas ja asuntoalue Kotkassa.

Muinaisjäännöksiä etenkin Ahvenanmaalla ja Lapissa

Kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä tunnetaan Suomesta lähes 18 000. Näistä vajaat 4 000 on Ahvenanmaalla ja Lapissa.

Matkailun kannalta merkittävät muinaisjäännökset (yli 300 kpl) on koottu Museoviraston opaskirjaan "Maiseman muisti" tai merkitty maastoon opastauluin. Näistä 74 sijaitsee Ahvenanmaalla, mutta myös Satakunnassa, Etelä-Karjalassa ja Lapissa on runsaasti matkailukohteiksi sopivia muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännöksistämme yksi, Satakunnassa sijaitsevat Sammallahdenmäen pronssikautiset hautaröykkiöt, kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Museoteitä, huvipuistoja sekä kulttuuritapahtumia ympäri Suomea

Tiemuseokohteita on Suomessa yhteensä 58. Lähes jokaisessa maakunnassa on joitakin museoteitä. Monet niistä ovat osia satoja vuosia vanhoista kauppareiteistä, kuten Kuninkaantiestä ja Hämeen Härkätiestä.

Myös huvi-, teema- ja puuhapuistot ovat jakautuneet varsin tasaisesti eri puolille Suomea: yhteensä niitä on 17 (luku ei sisällä kiertäviä huvipuistoja, vesipuistoja eikä vapaa-aikakeskuksia).

Kulttuuritapahtumia järjestetään Suomessa vuosittain tuhansia. Pelkästään Finland Festivals -ketjuun kuuluvia tapahtumia sekä opetusministeriön tukea saavia kulttuuritapahtumia on tänä vuonna yhteensä 133. Kulttuuritapahtumia järjestetään runsaasti kaikissa maakunnissa.

Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristöjä lähes 2 000

Museoviraston ja ympäristöministeriön vuonna 1993 julkaisemassa selvityksessä "Rakennettu kulttuuriympäristö" mainitaan yhteensä 1 772 valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä. Niihin kuuluu vanhoja kaupunginosia, perinteisiä kylämiljöitä, maatalous- sekä teollisuusympäristöjä, kartanoita, rautatieasemia, kirkkoja, linnoja ja teitä. Luetteloa on tulevaisuudessa tarkoitus täydentää ja tarkistaa.

Kulttuurimatkailukohteita maakunnittain (Taulukko Excel-muodossa)

Kulttuurikohteet vetävät väkeä

Matkailun edistämiskeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2002 viisi sellaista varsinaista matkailukohdetta, joissa kävi yli puoli miljoonaa henkeä. Neljä näistä on kulttuurikohteita: Linnanmäen huvipuisto (yli 1 milj. kävijää), Suomenlinna (682 000), Särkänniemen elämyspuisto (663 000) ja Temppeliaukion kirkko (542 000).

Suhteessa väkilukuun ja maamme syrjäiseen sijaintiin kävijämäärät ovat varsin merkittäviä, sillä esimerkiksi väkiluvultaan Suomea suuremmassa ja sijainniltaan keskeisemmässä Itävallassakin on vain kaksi sellaista matkailukohdetta (Schönbrunnin eläintarha sekä linna), joiden kävijämäärä ylittää miljoonan.

Museoista eniten kävijöitä vuonna 2002 veti Ateneumin taidemuseo (245 000) sekä Nykytaiteen museo Kiasma (209 000). Sadan tuhannen kävijän määrä ylittyi myös seuraavissa museoissa: Aboa Vetus & Ars Nova, Turun historiallinen museo / Turun linna, Linnanmäen museo, Suomen kansallismuseo, Hämeen linna ja Olavinlinna.

Suurimmat taidemuseomme ovat huomattavan suosittuja, sillä kulttuuriltaan samankaltaisessa Ruotsissa 30 suosituimman matkailukohteen listalle ei mahdu yhtään taidemuseota. Päätoimisesti hoidettujen museoidemme kokonaiskävijämäärä, 4,8 miljoonaa henkeä vuonna 2002, on laman jälkeen kasvanut yli miljoonalla, mutta väestömäärään suhteutettuna Suomessa käydään silti muita Pohjoismaita vähemmän museoissa.

Temppeliaukion kirkon jälkeen kirkoistamme suosituin on Uspenskin katedraali (452 000 kävijää vuonna 2002). Yli 200 000 kävijää veti myös Helsingin tuomiokirkko (277 000) sekä Porvoon tuomiokirkko (kävijöitä 210 000). Vaikka Ruotsi on väkirikkaampi, sen suosituimman kirkon, Uppsalan tuomiokirkon kävijämäärä jää samoihin lukemiin kuin Temppeliaukion kirkon.

Vuonna 2003 kulttuuritapahtumista eniten yleisöä, 300 000 henkeä, oli Helsingin Juhlaviikoilla. Yli 100 000 vierailijaa kokosivat myös Kotkan Meripäivät (150 000), Järvenpään Puistoblues (140 000), Pori Jazz Festival (130 000), Tampereen Teatterikesä (115 000), Kaustinen Folk Music Festival (114 000) sekä Tangomarkkinat Seinäjoella (101 000).

Ulkomaalaiset tutustuvat kirkkoihin, suomalaiset käyvät festareilla

Matkailun edistämiskeskus on tutkinut myös ulkomaalaisten matkailijoiden osuutta eri matkakohteissa. Eniten ulkomaisia turisteja (47 % kävijöistä) vierailee kirkoissa. Myös laivat, linnat ja linnoitukset sekä näkötornit vetävät paljon ulkomaalaisia.

Yksittäisistä kulttuurimatkailukohteista eniten ulkomaalaisia (yli 75 % kävijöistä) vetävät Kemissä sijaitseva matkailujäänmurtaja Sampo, Santapark Rovaniemellä sekä Helsingin tuomiokirkko ja Temppeliaukion kirkko. Vuonna 2002 määrällisesti eniten ulkomaisia matkailijoita (noin 400 000) kävi Temppeliaukion kirkossa. Vähiten ulkomaisia matkailijoita osallistuu kulttuuritapahtumiin ja asuntomessuihin: niiden kävijöistä 97-99 prosenttia on suomalaisia.

Kulttuurimatkailun kehitysnäkymiä

Valtioneuvoston Suomen matkailupolitiikasta tekemän periaatepäätöksen mukaan matkailu on merkittävä taloudellista kasvua ja työllisyyttä luova elinkeino, jota tulee kehittää. Euroopan unioni on jo pitkään tukenut myös Suomen kulttuurimatkailuhankkeita. Kulttuurimatkailu on yksi Matkailun edistämiskeskuksen painopistealueista. Museovirasto laati vuonna 2002 ehdotuksen kulttuurimatkailustrategiaksi, jonka mukaan kulttuurimatkailua tulee kehittää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Matkailukohteiden saavutettavuutta parannetaan ja hankkeille pyritään saamaan lisää tukea. Strategiassa painotetaan myös kulttuurimatkailuvalistuksen merkitystä etenkin lapsille ja nuorille sekä verkkoviestinnän yhä tärkeämpää osaa tiedon levittämisessä.

Lähteet:
Alvar Aalto -museo, Finland Festivals, Kirkkohallitus, MEK, Merenkulkulaitos, Opetusministeriö, Suomen museoliitto, Suomen ortodoksinen kirkollishallitus, Teatterin tiedotuskeskus, Tiehallinto, Tilastokeskus, Ålands landskapsstyrelse.
Matkailukohteiden kävijämäärät 2002. Tuomas Santasalo Ky & MEK. Helsinki 2003.
Museotilastot 1993-2002. Museovirasto. Helsinki 1994-2003.
Rakennettu kulttuuriympäristö. Ympäristöministeriö & Museovirasto. Helsinki 1993.
Suomen matkailuopas 2001-2002. Edita Oyj. Helsinki 2001.
Taivassalo Eeva-Liisa. Museokävijä. Valtakunnallinen museoiden kävijätutkimus 2003. Suomen museoliitto. Helsinki 2003.
Ehdotus Museoviraston kulttuurimatkailustrategiaksi. Museovirasto. Helsinki 2002.
Zimmerbauer Kaj. Kulttuurimatkailu mielikuvayhteiskunnassa. Teoksessa: Riukulehto Sulevi (toim.). Perinnettä vai bisnestä? Kulttuurin paikalliset ulottuvuudet. Atena Kustannus Oy. Jyväskylä 2001.

Kirjoittaja toimii Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä kulttuurin tilastointitehtävissä.

Päivitetty 12.12.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi