Julkaistu: 7.1.2005

Talous kasvoi nopeimmin Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa

Useimpien Manner-Suomen maakuntien yritystoiminnan liikevaihto lähti alkuvuonna vireään kasvuun. Yli kymmenen prosentin kasvuun ylsivät Keski-Pohjanmaa, Lappi, Itä-Uusimaa ja Kanta-Häme.

Tuoreessa Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun erityisselvityksessä todetaan myös, että seitsemässä maakunnassa talouden kasvu oli tammi-kesäkuussa nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Nopeinta kasvu oli Keski-Pohjanmaalla, jossa koko talouden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 16,4 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Koko maassa kasvua kertyi 5,8 prosenttia edellisvuodesta.

Koko talouden liikevaihdon kehitys vuoden 2004 alkupuoliskolla

Keski-Pohjanmaan vienti myötätuulessa

Keski-Pohjanmaalla noin kolmannes maakunnan liikevaihdosta syntyi teollisuudessa ja kaupan toimialoilla. Yli 20 henkilöä työllistävät yritykset sanelivat koko talouden kehityksen, vaikka niiden osuus maakunnan kaikista yrityksistä on vain noin kolme prosenttia. Kuitenkin tukku- ja vähittäiskaupassa alkuvuoden liikevaihtoa kasvattivat eniten pienet, alle viisi henkilöä työllistävät kaupan yritykset.

Eri kokoisten yritysten vaikutus koko talouden liikevaihdon kasvuun Keski-Pohjanmaalla

Yli 15 prosenttia liikevaihtoaan edellisvuodesta kasvattaneita yrityksiä löytyi vientiyritysten ohella kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistuksessa, metallien jalostuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Alla olevasta kuviosta havaitaan, että yli 15 prosenttia liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten kasvuvaikutus alkuvuoden talouskehitykseen oli määräävä.

Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Bengt Jansson kuvailee aluetalouden kehitystä poikkeuksellisen myönteiseksi, sillä teollisuudella ja sen viennillä menee erittäin hyvin ja alueen yrittäjillä on vahva usko talouden nousun jatkumiseen. Janssonin mukaan teollisuusvaltaisesta toimialarakenteesta huolimatta alueella kasvavat lisäksi useat muut toimialat kuten tietoliikenne, liike-elämän palvelut, kaivostoiminta ja venerakentaminen.

Talouden myötätuulesta kertoo myös Pohjanmaan kauppakamarin marraskuussa jäsenyrityksilleen tekemän kyselytutkimuksen tulos: 41 prosenttia vastanneista yrityksistä ilmoitti tilauskantansa kasvaneen ja 46 prosenttia kertoi sen pysyneen ennallaan kolmen viimeisimmän kuukauden ajan. Samalla selvitettiin myös yleistä tunnelmaa toimialoilla: 63 prosenttia vastaajista ilmoitti tunnelman olevan optimistinen tai erittäin optimistinen. Vain neljä prosenttia totesi tilanteen olevan pessimistinen. Yksikään vastaajista ei kokenut tilannetta erittäin pessimistiseksi.

Lapin elinkeinoelämän rakenne laajentuu

Lapin yritystoiminnan alkuvuoden liikevaihto kasvoi 15,3 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Kehityksen vahvin vetäjä oli edelleen tehdasteollisuus ja sen vienti, mutta myös rakentaminen, matkailutoimialat, mekaaninen puunjalostus ja kauppa kantoivat hyvin.

Tutkija Sami Laakkonen Lapin liitosta kertoo, että kehitys teollisuudessa ja muutamassa suurteollisuusyksikössä selittää pitkälle Lapin aluetalouden suhdannetilanteen. Suurteollisuuden suhdanteet heijastuvat merkittävästi näihin alihankkijoina toimiviin ja yrityspalveluja tekeviin pk-yrityksiin.

Lapin elinkeino on myös monipuolistunut. Laakkonen toteaa, että Lappi tarvitsee suurteollisuutensa, mutta samalla tavoitellaan määrätietoisesti uusien osaamisalojen synnyttämistä ja kasvua aluetalouden monipuolistamiseksi. Laajat strategiset kehityshankkeet vauhdittavat matkailun ja mekaanisen puunjalostuksen suotuisaa kehitystä. Lähivuosina teollisuuden pohja tulee laajenemaan huomattavasti myös kaivosalalle. Parhaillaan odotellaan kaivosyhtiöiden lopullisia päätöksiä tuotannon käynnistämisestä.

Lapin rakentamistoimialoilla liikevaihdon kasvua kertyi tammi-toukokuussa 12,8 prosenttia, kun koko maassa rakentamisen liikevaihto kasvoi vastaavalla ajanjaksolla 10 prosenttia. Niin aluetaloudellisesta kuin rakennusalan näkökulmasta Lapin maakunta jakautuu kolmeen hyvin eri tyyppiseen alueeseen. Teollisuusvetoinen rakentaminen Kemi-Tornion alueella muodostaa oman selkeän kokonaisuutensa. Rovaniemellä rakentaminen on taas perinteisesti ollut julkisen sektorin vetämää. Kolmannen kokonaisuuden muodostaa matkailuvetoinen tunturirakentaminen.

Tutkija Sami Laakkosen mukaan Lapin tuleva väestökehitys sekä riittävä osaavan työvoiman saatavuus ovat aluekehitystyön merkittävimpiä haasteita. Väestön määrää ja rakennetta koskevat tosiseikat vaikuttavasti välittömästi etenkin paikalliseen kysyntään tukeutuvien toimialojen, kuten vähittäiskaupan ja yksityisten palvelujen toimintaedellytyksiin. Tällä hetkellä Lapista etelään suuntautuva muuttoliike osoittaa jo hiipumisen merkkejä, vaikka muuttotase on edelleen negatiivinen.

Satu Elho

palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Päivitetty 7.1.2005