Julkaistu: 7.1.2005

Aineeton pääoma kasvaa

Tekijänoikeusalojen osuus talouskasvusta kuitenkin pieni

Yhä suurempi osa pääomasta on aineetonta ja tekijänoikeuksin suojattua. Tekijänoikeusalojen taloudellisesta merkityksestä saa eri kuvan riippuen näkökulmasta. Rakennemuutoksen tuojiksi aloista ei kuitenkaan ole, niin pientä kasvu on - atk-alaa lukuun ottamatta - ollut.

Aku Alanen

Perinteisesti tekijänoikeutta on käsitelty paljolti oikeudellisena asiana. Taloudelliset vaikutukset ovat silloin liittyneet enemmänkin tekijöiden ja erilaisten välittäjien saamien maksujen tarkasteluun. Aineettoman pääoman eri elementtien merkityksen kasvu on kuitenkin lisännyt myös tekijänoikeuden taloudellisten vaikutusten laajemman analyysin tarvetta.

Ongelmana ja esteenä laajemmalle analyysille on kuitenkin se, ettei talousanalyysiin kelpaavia tilastoja ole juurikaan olemassa. Ne pitää kaivaa paloina muun tilastoaineiston seasta ja sitten pyrkiä yhdistelmään. Aineettoman pääoman merkityksen kasvun myötä ovat kuitenkin taloudellisten analyysien alustavatkin yritykset välttämättömiä.

Seuraavassa tarkastelussa esitetään tekijänoikeuden kansantaloudellista merkitystä kuvaavia tilastoja ja aikasarjoja. Ensin käsitellään tekijänoikeutta pääoman näkökulmasta. Sen jälkeen seuraa tuotantonäkökulma, jossa esitellään tekijänoikeuden ydintoimialojen osuuden kehitystä bkt:sta ja työllisyydestä. Lopuksi tarkastellaan asiaa yritysten näkökulmasta.

Tietokoneohjelmien osuus pääomakannasta kasvanut...

Kansantalouden tilinpidossa tekijänoikeutta käsitellään suoraan tällä hetkellä sekä pääomakantalaskelmissa että investoinneissa. Teollisoikeudet kuuluvat taas valmistamattomiin varoihin, eikä niitä lasketa pääomakantaan eikä investointeihin. Patentointiin johtaneita t&k-menoja käsitellään taas välituotekäyttönä.

Kiinteä pääoma jaetaan tilinpidossa kahtia aineellisiin ja aineettomiin varantoihin. Aineettomien varojen tekijänoikeutta kuvaavat kanta- ja investointitiedot jaetaan kahtia, tietokoneohjelmistoihin sekä viihteen ja taiteen alkuperäisteoksiin. Ne yhdessä muodostavatkin pääosan aineettomista varoista. On huomattava, että ohjelmistokanta ja -investoinnit koskevat kaikkia toimialoja. Sen sijaan viihteen ja taiteen alkuperäteosten kanta- ja investointitiedot kattavat vain toimialalla 92 olevia kulttuurin eri alatoimialoja.

Tietokoneohjelmistojen kannan osuus koko pääomakannasta on noussut vuosina 1990-2003 alle prosentista yli kahteen prosenttiin. Ohjelmistojen arvon käsittely kokonaan tekijänoikeuden puolella on tosin osittain ongelmallista, koska ne voidaan lukea myös teollisoikeuden piiriin.

Taiteen alkuperäisteosten kannan osuus lasketusta kokonaispääomakannasta on noussut 0,3:sta 0,5 prosenttiin.

On huomioitava, että asuntojen ja muiden rakennusten kanta muodostaa suurimman osan koko pääomakannasta. Rakennusten kanta muuttuu hyvin hitaasti.

Kannan eri tavaratyyppien kehityksen saa kuitenkin paremmin selville, jos vertaa niiden kasvua. Kuviossa 1 on esitetty eri pääomakantatyyppien kehitys kiinteähintaisena vuosina 1990-2003 (kuviosta puuttuu muiden kuin asuinrakennusten kanta).

Kuvio 1. Pääomakantatyyppien volyymin kehitys vv. 1990 - 2003, kiintein hinnoin

Kuviosta huomataan, että ohjelmistokanta on kehittynyt kaikkein parhaiten. Mutta myös taiteen ja viihteen alkuperäisteosten kanta on kasvanut lievästi koko pää-omakantaa nopeammin.

Sen sijaan kone- ja laitekannan kasvu on jäänyt jälkeen myös alkuperäiskannasta. Tieteen, tutkimuksen ja kehittämisen tulosten sekä koulutuksen muodostamaa kantaa ei lasketa toistaiseksi tilinpidon pääomakantaan mukaan.

...ja on niihin investoitukin

Tekijänoikeuteen liittyvät aineettomat investoinnit ovat jo selvästi eri tasoa kuin hitaasti muuttuva pääomakanta. Ohjelmistoinvestointien osuus kaikista investoinneista kasvoi noin 4:stä reiluun 10 prosenttiin vuosina 1990-2003. Taide- ja viihde-investointien osuus kasvoi 0,7:sta 0,9 prosenttiin. Kuviossa 2 on esitetty investointien eri tavaratyyppien kasvu kiintein hinnoin vuosina 1990-2003.

Kuvio 2. Investointityyppien volyymin kehitys kiintein hinnoin 1990 - 2003, v. 1990=100

Kansantalouden tilinpidossa ei pääomakantalaskelmien tavoin toistaiseksi pääsääntöisesti lueta aineettomiin investointeihin inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan kuuluvia asioita. Jos niin tehtäisiin, voisi niiden rooli olla suurempi kuin aineellisten investointien.

Kulttuuristen tekijänoikeusalojen osuus laskussa

World Intellectual Property Organization (WIPO) toimii maailman aineettoman omaisuuden etujärjestönä ja samalla alan luokitusten ja käsitteiden ylimpänä suositusten antajana. WIPO:n määritelmän mukaan aineettomat oikeudet tai aineeton omaisuus jaetaan kahteen kategoriaan: teollisoikeuksiin ja tekijänoikeuksiin. WIPO:n määritelmällä voi pelkistää tekijänoikeudella suojellun työn tai tuotteen kolmeen portaaseen:

a. luominen ja tuotanto
b. esitys, lähetys, tiedonvälitys sekä näyttäminen
c. jakelu, myynti ja palvelu.

Perusmääritelmän pohjalta ei voida sulkea teollisuutta pois tekijänoikeuden piiristä ja tehdä siten tekijänoikeutta ja teollisoikeutta toisensa poissulkeviksi. Kuitenkaan yhtään teollisuuden toimialaa ei ole otettu WIPO:n määrittelemiin ydintoimialoihin painamista ja julkaisualaa lukuun ottamatta.

Olen pitänyt omissa sovelluslaskelmissani ydintoimialojen valinnan osalta peruslähtökohtana WIPO:n metodikäsikirjaa. Varsinaiset luvut ovat kansantalouden tilinpidon perusaineistosta tarjonta- ja käyttötaulujen tietokannasta vuosille 1995-2001 sekä tilinpidon ennakkotiedoista vuodelle 2002.

Laskelman mukaan arvonlisäys olisi vuonna 2002 tekijänoikeuden ydintoimialoilla ollut runsaat 5,2 miljardia euroa, mikä muodostaa 4,3 prosenttia koko kansantalouden arvonlisäyksestä. Osuus on ollut tarkasteluaikana noususuunnassa pääosin ohjelmointialan kasvun ansiosta. Perinteiset kulttuuriset tekijänoikeusalat ovat sen sijaan selvästi vähentäneet arvonlisäysosuuttaan (kuvio 3).

Kuvio 3. Tekijänoikeuden ydintoimialojen %-osuus Suomen bkt:sta vv.1995 - 2002

Atk-palvelujen päätoimialan sisällä on jätetty konttori- ja tietokoneiden huolto- ja korjaustoiminta (alatoimialat 725 ja 726) pois ydintoimialojen piiristä.

Perinteisiä kulttuuripuolen toimialoja laskelmassa oli mukana 30. Eräät julkiset, kirjastojen ja museoiden kaltaiset kulttuurialat eivät kuulu tekijänoikeuden ydinalojen piiriin. Kulttuurin viihdealat sekä elektroniikan valmistus ja myynti ja huvipuistojen kaltainen toiminta jäävät myös pois tekijänoikeuden ydinalueiden parista.

Arkkitehtuuri ja taideteollinen muotoilu eivät kuulu tekijänoikeuden vaan teollisoikeuden toimialojen piiriin. Jako teollisoikeuteen ja tekijänoikeuteen teollisuuden toimialojen pohjalta ei ole kuitenkaan ehdoton atk-palvelualan osalta vaan se kuuluu molempiin. On myös huomattava, että pääomakantalaskelmien aineettomien varojen alkuperäisteokset on toimintojen sisällön osalta suppeampi käsite kuin ydintoimialojen kulttuuriset alat.

Vain osa alan yrityksistä käyttää oikeasti tekijänoikeutta

Vuoden 2000 OECD:n ja EU:n innovaatiotutkimuksessa oli joitakin kysymyksiä yritysten käyttämien suojaustoimenpiteiden, mm. tekijänoikeuden, yleisyydestä. Tuloksista voi saada kohtuullisen kuvan siitä, kuinka suuri osa yrityksistä milläkin toimialoilla käyttää tekijänoikeutta.

Edellä esitetyissä ydintoimialalaskelmissa lähdettiin siitä, että kaikki ko. toimialalla toimivat yritykset edustavat tekijänoikeustoimialoja. Käytännössä vain osa aloilla päätoimisesti toimivista yrityksistä katsoo käyttävänsä tekijänoikeutta. WIPO:n ydintoimialojen määritelmä onkin vain teoreettinen yleistys, eräänlainen ylämääritelmä, joka pitää käytännössä testata.

Jos eri maissa tehtäisiin empiirinen kysely asiasta kaikille yrityksille säännöllisesti ja sen pohjalta tehtäisiin luokittelu, muodostuisivat tekijänoikeuden ydintoimialat ehkä hieman toisin kuin nyt. Vuoden 2000 innovaatiokysely antaa ainakin osin välineitä tällaiseen pohdintaan.

Suomessa käytetään keskitasoa enemmän

Kuvioissa 4 on esitetty joidenkin eurooppalaisten maiden yritysten tekijänoikeusaktiviteettia kuvaavia lukuja. Erityisesti innovaatioaktiivisten yritysten lukujen vertailussa Suomi pärjää melko hyvin. Suomea selvästi enemmän tekijänoikeutta käytetään vain Englannissa, Ruotsissa ja ehkä yllättäen myös Norjassa. Englannin ykköstila ei ole yllätys, siksi suuri rooli siellä on juuri tekijänoikeusalojen yrityksillä (tämähän tuli esiin jo sarjan edellisessä artikkelissa, Tietoaika 11/2004).

Kuvio 4. Tekijänoikeutta käyttäneiden yritysten %-osuus eräissä maissa v. 2000

Ei-innovatiivisten yritysten osalta ei maiden välillä ole suuriakaan eroja, Englantia lukuun ottamatta.

Kun tarkastellaan yrityksiä niiden suuruuden mukaan, Suomi pärjää tekijänoikeuden käytössä suuryritysten puolella aika hyvin, sijoitus on neljäs EU-vertailussa. Sen sijaan pienyritysten kohdalla tekijänoikeuden käyttö on suhteellisesti heikompaa Suomessa. (Käytössä normaali jako: suuret vähintään 250 henkeä, pienet 10-49 henkeä.)

Toimialavertailussa tulee esiin, että tekijänoikeuden käyttö Suomessa on palvelu-aloilla lähempänä Englantia ja Ruotsia, jotka ovat Euroopassa juuri tekijänoikeuden käytön intensiivisimpiä maita. Teollisuuden piirissä olemme kauempana kärjestä.

Odotetut alat kärjessä

Kaikkiaan tekijänoikeutta käytti Suomessa vuonna 2000 vain 6 prosenttia yrityksistä.

Tekijänoikeutta käyttäneiden yritysten %-osuus kaikista Suomen yrityksistä vuonna 2000, toimialoittain

Yhteensä 6,1
Teollisuus
Kustantaminen 13,2
Sähkötekninen teollisuus 10,9
Koneet ja laitteet 7,8
Teollisuus yhteensä 5,1
Kemian teollisuus 4,3
Muu teollisuus 4,1
Ei-metalliset mineraalit 3,2
Metallit, metallituotteet 2,4
Elintarvikkeet, tupakka 2,2
Massa ja paperi 2,2
Puutavaratuotteet 1,8
Tekstiilit, nahkatuotteet 1,2
Kuljetusvälineet 1,2
Palvelut
Atk-palvelut 36,7
Teleliikenne 19,8
Tutkimustoiminta 14,5
Tekninen testaus ja analysointi 8,3
Palvelualat yhteensä 7,2
Tukkukauppa 6,1
Tekninen palvelu 3,7
Kuljetus ja varastointi 1,7

Teollisuusyrityksistä selvästi eniten tekijänoikeutta käyttävät kustannusalan ja sähköteknisen teollisuuden yritykset, mikä ei ole yllättävää. Palvelualoilla käytetään tekijänoikeutta selvästi eniten suojauskeinona atk-palveluissa ja teleliikenteessä, kuten myös on odotettavissa. Kärjessä olevien alojen piirissä suhteellinen intensiteetti muihin aloihin kasvaa, jos tarkasteluun otetaan vain innovaatioaktiiviset yritykset. Sen sijaan ei-innovatiivisten yritysten joukossa tutkimustoiminta ja muun teollisuuden yritykset nousevat kärkeen.

Toimialatulosten tulkintaa voi vaikeuttaa, että joissain yrityksissä tekijänoikeutta voi käyttää vain joku yksikkö, joka ei ehkä ole yrityksen päätoimialalla. Tätä ei kuitenkaan saa selville. Kuitenkin yllä olevan taulukon luvut antavat osviittaa tekijänoikeuden suhteellisesta roolista yritysmaailmassa.

Lähteitä:
WIPO (2003) Guide on Surveying the Economic Contribution of the Co-pywright Industries, Geneve
Innovation in Europe (2004): Results for the EU, Iceland and Norway Data 1998-2001, Eurostat Theme 9, Science and technology

Paratiisi joillekin, pikkurahoja muille

Päivitetty 7.1.2005