Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Väestölaskenta 2010 > Vieraskielinen on yhä monessa kunnassa harvinaisuus

Vieraskielinen on yhä monessa kunnassa harvinaisuus

Kirjoittaja: Markus Rapo

Vieraskieliseksi määritellään Suomessa henkilö, joka puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vuonna 1980 vieraskielisiä oli Suomessa noin 9 000. Vaikka vieraskielisten määrä on kolmen vuosikymmenen aikana lähes 25-kertaistunut, on vieraskielinen henkilö yhä harvinaisuus monessa Suomen kunnassa.

Väestö iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan 2010

Ulkomaalaisten määrää tarkastellessa voidaan ulkomaalaisuuden määritelmänä käyttää joko henkilön kansalaisuutta, syntymävaltiota tai äidinkieltä. Kansalaisuuden käyttö on ongelmallista, sillä henkilö voi Suomessa asuessaan saada Suomen kansalaisuuden, jonka jälkeen henkilö ei enää tilastoissa ole ulkomaan kansalainen. Syntymävaltion avulla määriteltäessä on taas muistettava, että suomalaisperheisiin voi syntyä ulkomailla oleskelun aikana lapsia. Äidinkieli onkin ehdottomasti paras muuttuja ulkomaalaisten määrää kartoittaessa.

Vieraskielisiä eniten Uudellamaalla, vähiten Etelä-Pohjanmaalla

Vuoden 2010 lopussa Suomessa asui noin 224 000 vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten määrä on etenkin 2000-luvulla kasvanut reippaasti. Vuonna 1993 vieraskielisiä oli yli 50 000, vuonna 2001 heidän lukumääränsä ylitti 100 000:n ja vuonna 2009 jo 200 000:n rajan. Vieraskielisten määrää on kasvattanut maahanmuutto Venäjältä ja Virosta, mutta myös Aasiasta.

Vieraskielisten määrä Suomessa 1980–2010

Suomessa asuvat vieraskieliset ovat sijoittuneet Etelä-Suomeen, itärajan tuntumaan sekä länsirannikolle. Yli puolet vieraskielisestä väestöstämme asuu Uudenmaan maakunnassa. Myös suhteellisesti tarkasteltuna vieraskielisten osuus on Uudellamaalla korkein, 8 prosenttia alueen väestöstä. Vähiten vieraskielisiä on Etelä-Pohjanmaalla, jossa vieraskielisten osuus on vain prosentti väestöstä.

Vieraskielisten ryhmien keskittymisessä Etelä-Suomeen on myös eroavuuksia. Kaikista Suomessa asuvista somalinkielisistä 77 prosenttia ja vironkielisistä 62 prosenttia asuu Uudellamaalla. Venäjänkielisistä Uudellamaalla asuu 46 prosenttia ja thainkielisistä 42 prosenttia.

Vieraskieliset keskittyneet muuta väestöä voimakkaammin

Suomen väestö on keskittynyt suuriin asutuskeskuksiin. Asukasluvultaan neljässä suurimmassa kunnassa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Vantaalla, asuu lähes neljännes väestöstämme. Äidinkieleltään vierasta kieltä puhuvat ovat keskittyneet vieläkin voimakkaammin. Mainituissa neljässä kunnassa asuu puolet maamme vieraskielisestä väestöstä. Kaikkiaan 75 prosenttia vieraskielisistä asuu vain 17 kunnan alueella.

Helsingissä on sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten vieraskielistä väestöä. Vuoden 2010 lopussa Helsingissä asui runsaat 63 000 vieraskielistä henkilöä, mikä on 11 prosenttia Helsingin väestöstä. Jos Helsingin vieraskielinen väestö muodostaisi oman kuntansa, se olisi asukasluvultaan Suomen 15. suurin kunta.

Vieraskielinen henkilö on kuitenkin yhä monessa Suomen kunnassa harvinaisuus. Joka kolmannessa kunnassa vieraskielisiä on alle prosentti kunnan väestöstä. Oheisessa kartta-animaatiossa on esitetty vieraskielisen väestön osuuden kehitys kuntien väestöstä vuosina 1980–2010.

• Kartta-animaatio: Vieraskielisen väestön osuus kuntien väestöstä vuosina 1980–2010

Venäjää tai viroa puhuvia vieraskielisistä eniten

Ylivoimaisesti suurin vieraskielinen ryhmä ovat äidinkielenään venäjää puhuvat. Heitä oli maassamme vuoden 2010 lopussa lähes 55 000 henkilöä eli lähes joka neljäs vieraskielinen puhuu äidinkielenään venäjää. Toiseksi eniten on vironkielisiä, 28 000. Somaliaa ja englantia puhuvia on noin 13 000 kumpiakin. Seuraavaksi eniten on arabiaa puhuvia, yhteensä 10 000.

Maakunnittain tarkasteltuna venäjänkieliset ovat suurin vieraskielinen ryhmä kaikissa muissa paitsi Kanta-Hämeen ja Ahvenanmaan maakunnissa, joissa suurimpina ryhminä ovat viron- ja latviankieliset.

Suurimmat vieraskieliset ryhmät maakunnittain 2010

Äidinkielenään venäjää puhuvat ovat joko yksinään tai yhdessä jonkin muun yhtä suuren kielen kanssa suurin vieraskielinen ryhmä kaikkiaan 177 kunnassa. Vironkieliset ovat vastaavasti tarkasteltuna suurin ryhmä 117 kunnassa. Joissakin harvoissa kunnissa jonkin muu kielen, kuten englannin (yhdeksässä kunnassa), thain (seitsemässä kunnassa) tai latvian (kuudessa kunnassa), puhujat muodostavat suurimman vieraskielisten ryhmän.

Ruotsissa asuu 440 000 suomalaista tai suomalaistaustaista henkilöä

Suomessa on varsin vähän ulkomaalaisia. Koska äidinkielitietoa ei ole monenkaan maan väestöstä, on kansainvälinen vertailu mahdollista vain kansalaisuuden tai syntymävaltion osalta. Vuoden 2009 lopussa Suomessa asui ulkomaiden kansalaisia kaikista EU-maista seitsemänneksi vähiten.

• Kartta-animaatio: Ulkomaiden kansalaisten osuus kuntien väestöstä vuosina 1980–2010

Ulkomailla syntyneitä henkilöitä oli Suomessa vuoden 2010 lopussa 248 000 eli 4,6 prosenttia väestöstä. Tosin ulkomailla syntyneistä 43 000 puhuu äidinkielenään suomea.

Ruotsissa oli vastaavasti ulkomailla syntyneitä henkilöitä vuoden 2010 lopussa 1 385 000 – 14,7 prosenttia väestöstä – eli suhteessa kolme kertaa enemmän kuin Suomessa. Suomessa syntyneitä henkilöitä Ruotsissa asui 170 000. Heistä suurin osa on 1960–1970-lukujen vaihteessa Ruotsiin muuttaneita.

Koska todellista ulkomaalaisten maahanmuuttoa Suomeen on ollut oikeastaan vasta 2000-luvulla, ns. toisen polven siirtolaisia eli ulkomaalaistaustaisia henkilöitä on Suomessa vähän. Vuoden 2010 lopussa Suomessa asui 37 000 henkilöä, jotka ovat syntyneet Suomessa ja joiden molemmat vanhemmat (tai ainoa tiedossa oleva vanhempi) ovat syntyneet ulkomailla. Heistä puolet on alle kouluikäisiä. Oheisessa kuviossa on tarkasteltu näiden toisen polven siirtolaisten vanhempien, ensisijaisesti äidin, syntymävaltiota.

Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten* henkilöiden vanhempien syntymävaltio 2010

*) Henkilö itse syntynyt Suomessa ja molemmat vanhemmat (tai ainoa) syntyneet ulkomailla

Suurin toisen polven siirtolaisten ryhmä Suomessa on ehkä hieman yllättäen aasialaistaustaiset, joita on lähes 24 prosenttia. Entisen Neuvostoliiton (ja Venäjän) taustan omaavia on noin 22 prosenttia. Kolmanneksi eniten on afrikkalaistaustaisia, 20 prosenttia. Pohjoismaiden, Viron tai muun Euroopan maan taustan omaavia on yhteensä noin 30 prosenttia.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Ruotsissa asui vuoden 2009 lopussa 64 000 suomalaistaustaista henkilöä. Nämä henkilöt ovat Ruotsissa syntyneitä lapsia, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Ruotsissa asui yhteensä 440 000 henkilöä, jotka ovat joko syntyneet Suomessa, ovat Suomen kansalaisia tai joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa.

• Ruotsin tilastoviraston SCB:n tiedote

Kirjoittaja Markus Rapo on yliaktuaari Tilastokeskuksen henkilötilastot-yksikössä.

Päivitetty 21.6.2011