Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Väestölaskenta 2010 > Väestö entistä koulutetumpaa – alueelliset erot edelleen suuria

Väestö entistä koulutetumpaa – alueelliset erot edelleen suuria

Kirjoittaja: Aila Repo

Korjattu 22.3.2012. Punaisella merkitty luku on korjattu.

Vuonna 2010 noin 3 miljoonaa henkilöä oli suorittanut perusasteen jälkeen tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa. Vuonna 1970 tutkinnon suorittaneita oli noin 0,9 miljoonaa. 40 vuodessa tutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut Suomessa yli kolminkertaiseksi. Väestön koulutustasossa on kuitenkin edelleen huomattavia alueellisia eroja.

15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen ja iän mukaan 1970 ja 2010

Joka vuosi vähenee niiden henkilöiden määrä, joilla ei ole perusasteen eli peruskoulun, kansakoulun, kansalaiskoulun tai keskikoulun jälkeen mitään muuta tutkintoa. Vuoden 2010 lopussa tällaisia henkilöitä oli 1,5 miljoonaa, kun vuonna 1970 heitä oli vielä 2,6 miljoonaa. Lukuun sisältyvät myös henkilöt, joiden koulutus perusasteen jälkeen oli vielä kesken tai joiden koulutuksesta ei ollut tietoa, esimerkiksi monet ulkomaalaiset.

Artikkelissa tarkastellaan pääasiassa 15 vuotta täyttäneen väestön koulutustasoa. Suomessa vain harvat 15-vuotiaat ovat saaneet perusopetuksen päättötodistuksen, mutta 15 vuoden ikää käytetään yleisesti esimerkiksi Unescon tekemissä koulutusvertailuissa.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä nelinkertaistunut

Keskiasteen tutkinnon oli suorittanut vuonna 2010 loppuun mennessä 39 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Keskiasteen suorittaneita on nyt kolme kertaa enemmän kuin vuonna 1970. Keskiasteen tutkintoja ovat ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto, ammatti- ja erikoisammattitutkinto.

Korkea-asteen suorittaneiden määrä on kasvanut vieläkin enemmän. Vuonna 1970 korkea-asteen suorittaneita oli 9 prosenttia ja vuoden 2010 lopussa 28 prosenttia väestöstä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on peräti neljä kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten. Korkea-asteen tutkintoihin kuuluvat opistoasteen, ammatillisen korkea-asteen tutkinto, ammattikorkeakoulututkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, alempi ja ylempi yliopistotutkinto, lisensiaatintutkinto ja tohtorintutkinto.

Eniten on kuitenkin kasvanut lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneiden määrä. Heitä oli vuonna 2010 jo yhdeksän kertaa enemmän kuin vuonna 1970.

Tutkintojen määrä on kasvanut voimakkaasti lähinnä siksi, että 1970 luvulta lähtien on lisätty tutkintoon johtavan koulutuksen koulutuspaikkoja. Erityisesti on kiinnitetty huomiota vanhemman työikäisen väestön koulutustason nostamiseen lisäämällä tutkintoon johtavan ammatillisen aikuiskoulutuksen suorittamismahdollisuuksia.

Naiset jo miehiä koulutetumpia

Naiset olivat vuonna 1970 kaikissa ikäryhmissä miehiä huonommin koulutettuja. Vuoteen 2010 mennessä tilanne on selvästi muuttunut. Naiset ovat nyt miehiä koulutetumpia lähes kaikissa ikäryhmissä. Ainoastaan yli 65-vuotiaat naiset ovat huonommin koulutettuja kuin samanikäiset miehet.

Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuudet ikäryhmittäin sukupuolen mukaan 1970 ja 2010

Naiset ovat 1950-luvulta lähtien suorittaneet vuosittain enemmän ylioppilastutkintoja kuin miehet. Yhä useampi nainen on suorittanut myös korkea-asteen tutkinnon. Vuonna 2010 ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneista oli naisia 54 prosenttia ja tutkijakoulutusasteen suorittaneista 40 prosenttia. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden naisten määrä on kasvanut 11-kertaiseksi ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneiden naisten määrä 25-kertaiseksi vuodesta 1970.

Tutkintoja eniten Pirkanmaalla

Vaikka tutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut 40 vuoden aikana koko maassa, väestön koulutustasossa on edelleen alueellisia eroja. Maakunnittain tarkasteltuna eniten tutkinnon suorittaneita oli vuonna 2010 Pirkanmaalla, jossa runsaalla 69 prosentilla 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli perusasteen jälkeinen tutkinto. Vähiten tutkintoja oli Ahvenanmaalla asuvilla, vajaalla 60 prosentilla. Alueellisissa tarkasteluissa on käytetty vuoden 2011 alueluokituksia.

Tutkinnon suorittaneiden osuudet maakunnittain 1970 ja 2010

Vuonna 1970 mukaan tutkinnon suorittaneita oli eniten Uudellamaalla, 33 prosenttia, ja vähiten Kainuussa, 19 prosenttia. Vuonna 2010 vastaava osuus oli Uudellamaalla 69 prosenttia ja Kainuussa 64 prosenttia. Kainuussa tutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut kolmanneksi eniten Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan jälkeen.

Koulutuksessa suuria kunnittaisia eroja

Kunnittaiset erot tutkinnot suorittaneiden osuudessa ovat suuria. Kauniaisissa on ollut koko tarkasteluajanjakson aikana eniten tutkinnon suorittaneita: vuonna 1970 heitä oli 56 prosenttia ja vuonna 2010 jo 79 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä.

Vuonna 1970 Kyyjärvellä oli vähiten tutkinnon suorittaneita, vain kymmenesosa asukkaista, mutta vuonna 2010 kyyjärveläisistä jo 51 prosentilla oli tutkinto. Vuonna 2010 vähiten tutkinnon suorittaneita oli Luhangalla, 46 prosenttia.

• Kartta-animaatio: Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kunnittain 1970–2010
  Kartta-animaatiossa voi tarkastella kunnittain perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuutta väestöstä.

Kuten kartta-animaatiosta voi nähdä, koulutettujen määrä on kasvanut hyvin voimakkaasti. Vuonna 1970 Espoossa oli tutkinnon suorittaneiden osuus kunnista toiseksi suurin, lähes 40 prosenttia. Vuonna 2010 jokaisessa Suomen kunnassa oli suhteellisesti enemmän tutkinnon suorittaneita kuin Espoossa 40 vuotta sitten.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut tarkasteluajanjaksona eniten Pirkkalassa, jossa heitä oli vuonna 1970 kymmenesosa ja vuonna 2010 jo 38 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä. Manner-Suomen kunnista korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut vähiten Kivijärvellä.

• Kartta-animaatio: Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä kunnittain 1970-2010
  Kartta-animaatiossa voi tarkastella kunnittain korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta väestöstä.

Koulutustaso noussut eniten Oulunsalossa ja Kiimingissä

Myös koulutustasomittaimen avulla vertailtuna kunnittaiset erot koulutuksessa ovat suuria. Koulutustason mittaamisessa käytetään indikaattoria, joka lasketaan 20 vuotta täyttäneen väestön perusasteen jälkeisen korkeimman koulutuksen pituudesta vuosina kerrottuna 100:lla.

Vuonna 2010 selvästi korkein koulutustaso oli Kauniaisissa. Seuraavaksi sijoittuivat Espoo ja Pirkkala. Myös vuonna 1970 eniten koulutettuja oli Kauniaisissa, seuraavilla sijoilla olivat Espoo ja Maarianhamina. Helsinki on pysynyt koulutustasomittaimen kunnittaisessa vertailussa samalla sijaluvulla eli neljäntenä.

Koulutustason kasvu on ollut suurinta Oulun ympäristökunnissa, Oulunsalossa ja Kiimingissä. Teoreettinen koulutusaika on kasvanut näissä kunnissa perusasteen suorittamisen jälkeen 2,2 vuotta henkeä kohden. Koulutustaso on yleensäkin kasvanut eniten yliopistokuntien ympärillä olevissa kunnissa.

Koulutustasoltaan eniten kasvaneet kunnat 1970–2010

Vähiten koulutustaso on noussut kouluvuosien määrällä mitattuna Manner-Suomen kunnista Kivijärvellä ja Rautavaaralla, vain noin 0,4 vuotta.

Maakunnittain tarkasteltuna koulutustaso on noussut eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Näissä maakunnissa koulutusaika on kasvanut 1,6 vuotta vuodesta 1970 vuoteen 2010.

Koulutustasomittain 20 vuotta täyttäneestä väestöstä maakunnittain 1970 ja 2010

Kirjoittaja Aila Repo on erikoistutkija Tilastokeskuksen henkilötilastot-yksikössä.

Väestön koulutusrakenne -tilasto

Päivitetty 15.3.2012