Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Väestölaskenta 2010 > Maaseutumaisissa kunnissa eniten tutkintoa vailla olevia

Maaseutumaisissa kunnissa eniten tutkintoa vailla olevia

Kirjoittaja: Anssi Kaarna

Korjattu 11.10.2012. Punaisella merkitty sana lisätty.

Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus on vähentynyt Suomessa huomattavasti viime vuosikymmenten aikana. Alueellisia eroja kuitenkin löytyy yhä. Maaseutumaisissa kunnissa on selvästi enemmän tutkintoa vaille olevia kuin kaupunkimaisissa kunnissa.

Vuonna 1970 peräti 75 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, mutta vuonna 2010 enää 33 prosenttia. Naisilla perusasteen jälkeistä tutkintoa ilman olevien osuus on laskenut miehiä nopeammin. Vuonna 1970 naisista ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli noin 76 prosenttia ja miehistä 73 prosenttia. Vuoteen 2010 tultaessa vain perusasteen tutkinnon suorittaneita oli naisista enää 32,6 prosenttia, kun miesten vastaava osuus oli 33,6 prosenttia.

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 1970–2010

Perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevien osuus on vähentynyt eniten vuosina 1970–1980, yhteensä 13,2 prosenttiyksikköä eli 250 000 henkilöllä. Viime vuosikymmeninä tutkintoa vailla olevien osuuden pieneneminen on hidastunut. Vuosina 2000–2010 tutkintoa vailla olevien määrä väheni enää 7,8 prosenttiyksikköä eli 241 000 henkilöllä. Vuonna 2010 perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevia suomalaisia oli yhteensä 1 482 000.

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden määrän pieneneminen prosenttiyksikköinä 1970–2010

Vain perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan yhdeksän vuotta. Näitä koulutuksia ovat mm. kansa-, kansalais-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden ryhmään sisältyvät lisäksi henkilöt, joiden koulutus perusasteen koulutuksen jälkeen on vielä kesken, henkilöt, joiden koulutuksesta ei ole tietoa (esimerkiksi ulkomailla perusasteen tutkintonsa suorittaneet) sekä perusasteen koulutuksen kesken jättäneet tai oppivelvollisuutensa kokonaan laiminlyöneet. Ryhmään kuuluvat lisäksi oppivelvollisuudesta vapautetut.

Maakunnittaiset erot pieniä

Maakuntakohtaiset erot ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuuksissa eivät ole kovin suuria: osuudet vaihtelevat 30,9–36,7 prosentin välillä. Eniten pelkästään perusasteen tutkinnot suorittaneita on Etelä-Savon maakunnassa, jossa heitä on 36,7 prosenttia ja vähiten Pirkanmaalla, 30,9 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä. Määrällisesti eniten perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevia oli vuonna 2010 Uudellamaalla, 395 000, ja vähiten Kainuussa, 25 000 henkilöä.

Naisten osuus ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevista on miehiä suurempi ainoastaan kahdessa maakunnassa, Pirkanmaan ja Kymenlaakson maakunnissa. Suurin sukupuolten välinen ero on Etelä-Savon maakunnassa, jossa 35,0 prosenttia naisista ja 38,4 prosenttia miehistä ei ole suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Pienin ero on Varsinais-Suomen ja Etelä-Karjalan maakunnissa, joissa sukupuolten prosenttiosuudet ovat lähes yhtä suuret, 33 prosenttia ja 36 prosenttia.

Sukupuolten välisen eron suuruuteen vaikuttaa voimakkaasti maakunnan ikärakenne: mitä vanhempaa maakunnan väestö keskimäärin on, sitä vähemmän koulutettua on sen naisväestö.

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneet 2010, osuus 15 vuotta täyttäneistä miehistä ja naisista

Maaseutumaisissa kunnissa 40 prosenttia vailla tutkintoa

Vaikka maakunnittaiset erot perusasteen jälkeistä tutkintoa suorittamattomien osuuksissa ei ole kovin huomattavia, ovat kuntakohtaiset erot paljon suurempia. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus on suurin maaseutumaisissa kunnissa. Vuonna 2010 maaseutumaisissa kunnissa keskimäärin 40 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä oli suorittanut vain perusasteen tutkinnon, kun kaupunkimaisissa kunnissa osuus oli keskimäärin noin 30 prosenttia. Ero eri kuntatyyppien välillä ei ole juuri kaventunut vuodesta 1987.

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 1987–2010 kuntatyypeittäin

Vuonna 2010 ainoastaan perustutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin Luhangalla, 53,6 prosenttia, ja pienin Kauniaisissa, 20,8 prosenttia.

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä eräissä kunnissa 1970–2010

Kuviossa esitetään viisi kuntaa, joissa perusasteen jälkeistä tutkintoa suorittamattomien osuus oli suurin vuonna 2010, sekä viisi kuntaa, joissa osuus oli pienin.

Oulussa ja sen ympäryskunnissa tutkintoa suorittamattomien prosenttiosuudet olivat vuonna 1970 maan kärjessä. Vuoteen 2010 tultaessa prosenttiosuus on vähentynyt Oulussa yli 40 prosenttiyksikköä ja Kempeleessä yli 50 prosenttiyksikköä. Eniten prosenttiosuus on pienentynyt Kiimingissä, jossa oli vuonna 1970 ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa 80,5 prosenttia, mutta vuonna 2010 enää 26,6 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä. Kauniaisissa tutkintoa suorittamattomien osuus oli maan pienin jo vuonna 1970, joten 40 vuoden tarkasteluajanjaksolla osuus ei ole supistunut maan keskiarvoa enemmän.

Määrällisesti eniten perusasteen jälkeistä tutkintoa suorittamattomia oli vuonna 2010 Helsingissä (149 000 henkilöä), Vantaalla (55 000) ja Espoossa (52 000). Tutkintoa suorittamattomien määrä on vähentynyt eniten Helsingissä (-112 000), Turussa (-37 000) ja Tampereella (-33 000).

Nuoremmissa ikäryhmissä myönteinen kehitys pysähtynyt

Vanhemmissa ikäryhmissä on selvästi nuorempia ikäryhmiä enemmän perusasteen jälkeistä tutkintoa suorittamattomia. Vanhemmissa ikäryhmissä naiset ovat miehiä useammin jääneet vaille perusasteen jälkeistä tutkintoa. Taitekohta on 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä: tätä nuoremmissa ikäryhmissä miesten osuus ilman perusteen jälkeistä tutkintoa olevista on puolestaan selvästi suurempi kuin naisten.

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus ikäryhmittäin koko maassa 2010

Huolestuttavana kehityksenä voidaan pitää sitä, että 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä on enemmän perusasteen tutkinnon varaan jääneitä verrattuna 30–34- ja 35–39-vuotiaisiin. 25–29-vuotiailla korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on myös kasvanut viime vuosina. Vuonna 2007 tästä ikäryhmästä 15,3 prosenttia oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, vuonna 2010 yhteensä 16,3 prosenttia.

25–29-vuotiaista miehistä jäi tutkinnotta vuonna 2010 noin 20 prosenttia eli 35 132 henkilöä, naisista 13 prosenttia eli 21 284 henkilöä.

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä koko maassa 2007–2010

Maakunnittain tarkasteltuna 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä tutkintoa suorittamattomien osuus on suurin Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla, pienin Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla. Maakuntien väliset erot voivat johtua muun muassa maahanmuuttajien määrästä.

Perusasteen jälkeistä tutkintoa suorittamattomien osuus maakunnittain
25–29-vuotiaiden ikäryhmässä vuonna 2010

Kirjoittaja Anssi Kaarna on tietopalvelusuunnittelija Tilastokeskuksen tietopalvelut-yksikössä.

Päivitetty 11.10.2012