Ulkomaalaistaustaiset äidiksi nuorempana

Marja-Liisa Helminen

Ulkomaalaistaustaiset naiset synnyttivät 7,1 prosenttia vuosien 2007–2011 aikana Suomessa syntyneistä lapsista. Ulkomaalaistaustaiset synnyttäjät ovat hiukan suomalaissyntyisiä nuorempia.

Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä on Suomessa laskentatavasta riippuen jo noin neljännesmiljoona ja määrä kasvaa edelleen. Ulkomaalaistaustaisista naisista 61 prosenttia on hedelmällisyysikäisiä eli 15–49-vuotiaita. Suomalaistaustaisista naisista tämänikäisiä on 42 prosenttia.

Syntyperä ja hedelmällisyys käsitteinä

Hedelmällisyyttä käsitellään tässä artikkelissa väestöntutkimuksellisessa mielessä, eli sanalla tarkoitetaan toteutunutta hedelmällisyyttä erotukseksi fysiologisesta hedelmällisyydestä. Syntyneiden lasten määrää verrataan hedelmällisyysikäisten (yleensä 15–49-vuotiaiden) naisten määrään. (Pitkänen 2007)

Ulkomaalaistaustaisuutta käsitellään puolestaan Tilastokeskuksen syntyperä-käsitteen avulla. Syntyperä määräytyy henkilön vanhempien syntymävaltion perusteella. Näin voidaan myös eritellä ensimmäisen ja toisen polven ulkomaista syntyperää olevat. Jos henkilö vanhempineen on syntynyt ulkomailla, henkilö on ensimmäisen polven ulkomaista syntyperää. Toisen polven ulkomaista syntyperää ovat Suomessa syntyneet, joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.

Syntyperä-käsitteen avulla saadaan eriteltyä myös henkilön taustamaatieto; taustamaa on ensisijaisesti äidin syntymävaltio. Jos tätä tietoa ei löydy, valitaan isän syntymävaltio, tai sen puuttuessa henkilön oma syntymävaltio. Syntyperä-käsitteen tarkempi määritelmä löytyy Väestörakenne -tilaston sivulta.

Synonyymina käytetään tässä artikkelissa myös "taustaisuutta", esimerkiksi "ulkomaalaistaustainen", "venäläistaustainen".

Thaimaalaistaustaiset naisvaltaisin ulkomaalaisryhmä

Tässä artikkelissa tarkastellaan hedelmällisyyttä äidin syntyperän mukaan. Lapsen isä voi siis olla joko suomalaista tai ulkomaista syntyperää. Vertailun kohteina ovat suomalais- ja ulkomaalaissyntyisten lisäksi kolmesta esimerkkitaustamaasta peräisin olevat naiset. Näitä taustamaita ovat Venäjä (ml. entinen Neuvostoliitto), Somalia ja Thaimaa, jotka kukin edustavat eri maanosia.

Kun tarkastellaan koko väestöä, suurimpia ulkomaista syntyperää olevia ryhmiä ovat venäläiset, virolaiset ja somalialaiset. Kun ulkomaalaisväestöä tarkastellaan pelkästään naisten osuuden mukaan, näiden maiden lisäksi kärkijoukkoon nousee Thaimaa. Tästä syystä se on valittu mukaan hedelmällisyysaiheiseen tarkasteluun.

Suomessa asuvista thaimaalaistaustaisista henkilöistä peräti 85 prosenttia oli naisia vuonna 2011. Venäläistaustaisista naisia oli 60 prosenttia, somalialaistaustaisista 47 prosenttia.

Toisen polven ulkomaalaisissa vähän synnytysikäisiä

Syntyperältään ulkomaalaiset voidaan jakaa vielä ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaisiin. Toisen polven osuus ulkomaalaistaustaisista on Suomessa vielä melko pieni: vuonna 2011 se oli vain 15 prosenttia.

Ensimmäisen polven ulkomaalaisista naisista 69 prosenttia oli 15–49 vuoden iässä. Toisen polven ulkomaalaisista naisista tässä iässä on taas paljon pienempi joukko – 14 prosenttia. Tämä merkitsee noin 2 500 naista. Suuri osa toisen polven ulkomaalaistaustaisista on vielä melko nuoria; heistä 80 prosenttia on alle 15-vuotiaita.

Kun syntyperältään ulkomaalaisista naisista valitaan hedelmällisyysikäiset eli 15–49-vuotiaat, Thaimaa taustamaana on listan kärjessä. Thaimaalaistaustaisista naisista 85 prosenttia oli hedelmällisyysikäisiä vuonna 2011. Venäläistä syntyperää olevista 15–49-vuotiaita oli 54 prosenttia ja somalialaisista 55 prosenttia.

Vaikka somalialaistaustaisia henkilöitä yhteensä on yli kaksinkertainen määrä thaimaalaistaustaisiin verrattuna (Somalia 13 900, Thaimaa 6 100), hedelmällisyysikäisiä naisia on enemmän thaimaalaistaustaisten (4 430) kuin somalialaistaustaisten (3 650) keskuudessa.

Hedelmällisyysikäisiin kuuluminen ei tarkoita, että henkilö olisi vielä synnyttänyt tai aikomassa synnyttää. Pienen joukon muodostavat myös ne, jotka synnyttävät alle 15-vuotiaina tai 49 ikävuoden jälkeen.

Esimerkkivuonna 2011 hedelmällisyysikäisistä thaimaalaistaustaisista naisista synnytti 5,9 prosenttia ja somalialaistaustaisista 10,6 prosenttia. Venäläistaustaisilla luku oli 4,9 prosenttia. Suomalaistaustaisista hedelmällisyysikäisistä synnytti 5,1 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista yhteensä 6,3 prosenttia. Somalialaistaustaisten luvut eroavat eniten muista tarkastelluista ryhmistä.

Vuosien 2007–2011 aikana venäläistaustaiset naiset synnyttivät 1,7 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista. Somalialaistaustaisten osuus oli 0,5 prosenttia ja thaimaalaistaustaisten 0,4 prosenttia.

Hedelmällisyyttä olisi mielenkiintoista tarkastella erikseen myös ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaistaustaisten kesken, mutta tällä hetkellä toisen polven synnyttäneiden määrä on liian pieni, jotta siitä voitaisiin laskea järkeviä tunnuslukuja. Vuosina 2007–2011 toisen polven ulkomaalaistaustaisille naisille on syntynyt vuosittain vain noin parikymmentä lasta.

Ulkomaalaistaustaiset synnyttävät keskimäärin 2,1 lasta

Yksi käytetyimmistä hedelmällisyyden mittaluvuista on kokonaishedelmällisyysluku (TFR, total fertility rate). Tämä luku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi laskennallisesti elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät samoina kuin laskennan perusteena olevana vuonna. Vuoden 2011 hedelmällisyysluku oli Suomessa 1,83 eli hieman alle kaksi lasta naista kohti. Tämä luku on laskettu kaikista Suomen väestöön kuuluvista hedelmällisyysikäisistä naisista eli suomalaista ja ulkomaista syntyperää olevista yhteensä.

Syntyperältään ulkomaalaisten kokonaishedelmällisyysluku on hieman suomalaisia korkeampi. Vuosina 2007–2011 tämä luku oli keskimäärin 2,09 ulkomaistaustaisilla, kun taas suomalaista syntyperää olevilla se oli 1,84.

Esimerkkitaustamaille on laskettu kokonaishedelmällisyysluvun keskiarvo vuosille 2007–2011, koska vuosittaiset vaihtelut ovat suuria näin pienillä henkilömäärillä. Suurin luku oli somalialaistaustaisilla, 4,00 lasta. Thaimaalaistaustaisilla luku oli 2,08 eli täsmälleen sama kuin ulkomaalaistaustaisilla yhteensä. Venäläistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku, 1,73, on suomalaistaustaisiakin alhaisempi. Nämä luvut ovat samansuuntaisia kuin ne, jotka on aiemmin laskettu äidin syntymämaan perusteella (Tilastokeskus 2012a).

Kuvio 1. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut suomalaista ja ulkomaista syntyperää olevilla, keskiarvot vuosilta 2007–2011

Lähde: Tilastokeskus. Väestötilastot.

Kokonaishedelmällisyysluku lasketaan ikäryhmittäisistä hedelmällisyysluvuista (kuvio 1). Ne näyttävät, että ulkomaalaistaustaisten nuoremmat ikäryhmät synnyttävät useammin kuin suomalaistaustaisten. Ainoa ikäryhmä, jossa suomalaistaustaisten hedelmällisyysluku on suurempi, on 30–34-vuotiaat. Ulkomaalaistaustaisten joukossa korkein luku on 25–29-vuotiailla.

Synnyttäjien keski-iässä ei suuria eroja

Hedelmällisyyttä voidaan tarkastella myös synnyttäjien keski-iän näkökulmasta. Tämä luku kertoo keskiarvon siitä, minkä ikäisiä synnyttäjät olivat tiettynä vuonna. Kun tarkastellaan kaikkia synnyttäjiä yhteensä, keski-iän erot vuosina 2007–2011 olivat pieniä: vuosien keskiarvo oli 30,1 vuotta suomalaistaustaisilla ja 30,0 vuotta ulkomaalaistaustaisilla. Vuosittain ero on ollut 0–0,3 vuoden välillä eli erot voidaan laskea kuukausissa.

Synnyttäjän keski-ikä esimerkkitaustamaista peräisin olevilla eroaa vain hiukan suomalaistaustaisista naisista. Thaimaalle, Venäjälle ja Somalialle taustamaina luvut on laskettu vuosien 2007–2011 keskiarvona.

Alhaisin keski-ikä, 29,4 vuotta, oli somalialaistaustaisilla. Venäläistaustaisten synnyttäjien keski-ikä, 30,2 vuotta, oli lähimpänä suomalaistaustaisten keski-ikää, 30,1 vuotta. Thaimaalaistaustaisilla synnyttäjillä keski-ikä on vielä tätä korkeampi, 30,9 vuotta. .

Ensisynnyttäjien keski-ikä puolestaan oli suomalaistaustaisilla 28,2 vuotta ja ulkomaalaistaustaisilla 28,0 vuotta (keskiarvo 2007–2011). Ensisynnyttäjien keski-ikien ero näiden ryhmien välillä on myös hyvin pieni.

Somalialaistaustaisten ensisynnyttäjien keski-ikä oli 24,3 vuotta, venäläistaustaisten 27,9 vuotta ja thaimaalaistaustaisten 30,0 vuotta. Somalialaistaustaisten ero suomalaistaustaisiin oli siis tänä aikana lähes neljä vuotta.

Ulkomaista syntyperää olevista äideistä kolme neljästä naimisissa

Hedelmällisyyttä voidaan tarkastella myös äidin siviilisäädyn perusteella. Avioliitossa syntyneiden lasten määrä väheni nopeasti 1980-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun asti, mutta 2000-luvulla väheneminen on hidastunut (Tilastokeskus 2012b). Koko väestöstä 59 prosenttia synnyttäneistä oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa vuosina 2007–2011.

Jos mukaan otetaan vain ne, joiden taustamaa on Suomi, naimisissa on ollut 58 prosenttia koko kauden 2007–2011 (kuvio 2). Ulkomaalaistaustaisilla tämä luku on huomattavasti suurempi, keskimäärin 76 prosenttia samalla aikavälillä.

Venäläistaustaiset synnyttäjät olivat naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa 2007–2011 lähes yhtä usein kuin ulkomaalaistaustaiset yleensä, eli 73 prosenttia kuului tähän ryhmään. Somalialaistaustaisista synnyttäjistä naimisissa oli tällä ajanjaksolla keskimäärin 68 prosenttia. Suurin osuus oli thaimaalaistaustaisilla, 85 prosenttia.

Kuvio 2. Naimisissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa olleet synnyttäjät taustamaan mukaan vuosina 2007–2011, prosenttia kaikista synnyttäjistä

Lähde: Tilastokeskus. Väestötilastot.

Koko väestön tasolla ensisynnyttäjistä oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa 46 prosenttia vuosina 2007–2011, eli paljon vähemmän kuin kaikista synnyttäjistä yhteensä. Suomalaistaustaisilla ensisynnyttäjillä tämä luku oli keskimäärin 44 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisilla puolestaan 72 prosenttia vuosina 2007–2011.

Ulkomaalaistaustaisten ensisynnyttäjien luku on vain neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin kaikilla ulkomaalaistaustaisilla synnyttäjillä yhteensä. Suomalaistaustaisilla ero ensisynnyttäjien ja kaikkien synnyttäjien välillä on paljon suurempi, 12 prosenttiyksikköä. Ulkomaalaistaustaiset äidit ovat paljon useammin naimisissa kuin suomalaistaustaiset ensimmäisen lapsen syntyessä.

Naimisissa olevien osuuksien eroihin voi liittyä monia syitä. Ulkomaalaistaustaiset yleensä ovat useammin naimisissa kuin suomalaistaustaiset. Tämä johtuu osaksi erilaisesta ikärakenteesta ja kulttuuritaustasta.

Kirjoittaja toimii yliaktuaarina väestö- ja elinolotilastot –yksikössä.

Lähteet

Pitkänen, Kari (2007): Sanasto. Teoksessa Seppo Koskinen ym. (toim.): Suomen väestö. Helsinki: Gaudeamus.

Tilastokeskus (2012a): Ulkomaalaiset ja siirtolaisuus 2011. SVT Väestö 2012. Helsinki: Tilastokeskus.

Tilastokeskus (2012b): Väestönmuutokset 2011. SVT Väestö 2012. Helsinki: Tilastokeskus.

Päivitetty 4.6.2013