Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Väestölaskenta 2010 > Kauppa työllistää nuoria eniten

Julkaistu: 25.6.2013

Kauppa työllistää nuoria eniten

Elina Mikkelä

Myyjän tehtävissä työskenteli noin 40 000 alle 28-vuotiasta nuorta vuonna 2010. Kaikista eri ammattiryhmistä nuorten osuus oli suurin, yli 50 prosenttia, kassanhoitajan ja lipunmyyjän sekä kahvila- ja baarimyyjän ammattiryhmissä. Myyjistä nuoria oli noin 38 prosenttia. Eniten nuoria työllisti kaupan toimiala.

Nuoret tulevat työmarkkinoille usein kesätöiden, osa-aikatöiden, pätkätöiden tai työharjoittelun kautta. He kilpailevat matalapalkkatöistä perusasteen varaan jääneiden ja maahanmuuttajien kanssa. (Myrskyläb 2013.) Opiskelijoille osa-aikatyö on varsin yleistä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–24-vuotiaista palkansaajista noin 39 prosenttia työskenteli osa-aikaisesti vuonna 2012. (Taskinen & Viinikka 2012.)

Toisin kuin luullaan, perusasteen varassa olevien henkilöiden töiden keskimääräinen aloitusikä (= se ikä, kun ikäluokasta 50 prosenttia on työllisiä) on kouluttautuneempia myöhäisempi. Miehet siirtyvät työmarkkinoille perusasteelta noin 24-vuotiaina ja naiset vasta 35-vuotiaina. (Myrskylä 2012.) Kouluttautuneemmilla keskimääräinen töiden aloitusikä sijoittuu ikävuosien 19 – 22 välille koulutusasteesta ja sukupuolesta riippuen. Perusasteen koulutuksen varassa olevien nuorten naisten ei aina kannata ottaa vastaan pätkätöitä, koska tällöin voi menettää perhevapaisiin liittyviä tukia. (Myrskylä 2013b.)

Vuoden 2010 työssäkäyntitilaston aineistossa alle 28-vuotiaita työllisiä oli yhteensä 371 400. Nuoria naisia oli työllisinä hieman enemmän kuin miehiä. Naisten osuus nuorista työllisistä oli 51,1 prosenttia.

Nuorten työllisyysaste vuonna 2010 oli 55,4 prosenttia ja työttömyysaste 11,9 prosenttia. Alle 28-vuotiaiden työttömyys on vähenemään päin. Työllisiä nuoria oli 379 200 vuonna 2011 ja työttömyysaste 11,2 prosenttia. Työttömyys oli kuitenkin nuorilla yleisempää kuin muilla.

Myyjät nuorten suurin ammattiryhmä

Työllisistä nuorista naisista noin 53 prosenttia ja nuorista miehistä noin 48 prosenttia kuului oman sukupuolensa 15 suurimman ammattiryhmän joukoon (Taulukko 1. ja Taulukko 2.). Myyjän ammattiryhmä löytyi sekä nuorten naisten että nuorten miesten listan kärjestä.

Taulukko 1. Alle 28-vuotiaiden työllisten naisten suurimmat ammattiryhmät vuonna 2010¹⁾

Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto.
1) Ammattiryhmät ovat Ammattiluokitus 2010 mukaisia. Ammattitieto jäi aineistossa tuntemattomaksi noin 4 %:lla alle 28-vuotiaista työllisistä. Kaikkia ammatteja ei ole julkaistu ammattiluokituksen tarkimmilla tasoilla.

Taulukko 2. Alle 28-vuotiaden työllisten miesten suurimmat ammattiryhmät vuonna 2010²⁾

Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto.
2) Ammattiryhmät ovat Ammattiluokitus 2010 mukaisia. Ammattitieto jäi aineistossa tuntemattomaksi noin 4 %:lla alle 28-vuotiaista työllisistä. Kaikkia ammatteja ei ole julkaistu ammattiluokituksen tarkimmilla tasoilla.

Myyjien ammattiryhmään kuuluvista noin 103 800 henkilöstä 38 prosenttia oli alle 28-vuotiaita (Taulukko 3). Alle 28-vuotiaita naisia oli myyjinä noin 28 100 ja miehiä noin 11 900.

Myyjiä työllistävät muun muassa supermarketit, itsepalvelutavaratalot, valintamyymälät, rauta- ja rakennustarvikkeiden yleisvähittäiskaupat, henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen tai niiden osien vähittäiskaupat sekä vaatteiden ja huonekalujen vähittäiskaupat. Vuoden 2012 työvoimatutkimuksen mukaan vähittäiskaupassa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa) osa-aikaisesti työskentelevien osuus alan kaikista palkansaajista oli 38 prosenttia (Taskinen & Viinikka 2012).

Myyjien jälkeen seuraavaksi suurimpia ammattiryhmiä nuorilla olivat toimistotyöntekijät, rakennustyöntekijät, rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät. Nuoria työskenteli toimistotyöntekijöinä noin 12 700, rakennustyöntekijöinä noin 12 200 ja rahdinkäsittelijöinä ja varastotyöntekijöinä noin 11 000. Toimistotyöntekijöistä ja rakennustyöntekijöistä noin joka viides oli alle 28-vuotias, rahdinkäsittelijöistä ja varastotyöntekijöistä joka kolmas.

Myyjän ammattiryhmän lisäksi 20 suurimman ammattiryhmän joukossa yhteisiä ammattiryhmiä nuorilla miehillä ja naisilla olivat rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät, toimistotyöntekijät, toimistosiivoojat, kokit, keittäjät ja kylmäköt sekä elintarviketeollisuuden prosessityöntekijät.

Taulukko 3. Alle 28-vuotiaiden osuus ko. ammattiryhmän kaikista työllisistä vuonna 2010³⁾

Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto.
3) Ammattiryhmät ovat Ammattiluokitus 2010 mukaisia. Ammattitieto jäi aineistossa tuntemattomaksi noin 4 %:lla alle 28-vuotiaista työllisistä. Kaikkia ammatteja ei ole julkaistu ammattiluokituksen tarkimmilla tasoilla.

Yksityinen sektori työllistää nuoria

Nuoret työskentelivät muita yleisemmin yksityisellä sektorilla. Nuorista noin 80 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla vuonna 2010. Kaikista työllisistä määrä oli noin 60 prosenttia.

Nuorista miehistä työskenteli yksityisellä sektorilla noin 86 prosenttia, nuorista naisista noin 74 prosenttia. Kuntasektorilla alle 28-vuotiaista naisista toimi noin 20 prosenttia, nuorista miehistä vain kuutisen prosenttia. Alle neljä prosenttia nuorista työskenteli valtiolla ja noin kolme prosenttia yrittäjinä.

Suurimmat nuorten työllistäjät toimivat tukku- ja vähittäiskaupan, hallinto- ja tukipalvelutoiminnan sekä rakentamisen toimialoilla. Nuoria oli paljon myös majoitus- ja ravitsemustoimialoilla, joissa alle 30-vuotiaiden osuus oli noin 36 prosenttia (Huhta 2012).

Nuoria eniten palvelu- ja myyntityöntekijöinä

Alle 28-vuotiaista työllisistä joka kolmas eli 121 000 henkilöä työskenteli palvelu- ja myyntityöntekijöinä. Seuraavaksi eniten nuoria sijoittui ammattiluokituksen pääluokkaan rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät sekä muut työntekijät. Yhteensä näissä kolmessa ammattiluokituksen pääluokassa oli nuorista työllisistä 57 prosenttia eli 212 400 henkilöä. Nuorten osuus kaikista työllisistä oli korkein, noin 27 prosenttia, pääluokassa muut työntekijät.

Nuorten suurimpia ammattiryhmiä palvelu- ja myyntityöntekijöissä olivat myyjät, tarjoilutyöntekijät, kassanhoitajat ja lipunmyyjät sekä ryhmä muut lähihoitajat. Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden pääluokkaan kuului eniten rakennustyöntekijöitä, koneasentajia ja -korjaajia sekä sähkölaitteiden asentajia ja korjaajia.

Ammattiluokituksen pääluokassa muut työntekijät nuoria oli eniten rahdinkäsittelijöinä, varastotyöntekijöinä, toimistosiivoojina ja avustavina keittiötyöntekijöinä.

Nuoria johtajia urheilu-, vapaa-aika ja kulttuurikeskuksissa

Vain harva alle 28-vuotias oli ehtinyt edetä johtajaksi asti. Nuoria johtajia oli vain noin 860. Kaikista johtajista nuorten alle 28-vuotiaden osuus oli noin prosentin. Urheilu-, vapaa-aika ja kulttuurikeskuksen johtajista nuorten osuus oli kuitenkin suurempi, lähes 8 prosenttia.

Eniten nuoria johtajia oli rakennustuotannossa, jossa heitä työskenteli noin 120. Toiseksi eniten nuoria johtajia oli myynti- ja markkinointialalla, noin 80 henkilöä. Miesten osuus rakennustuotannon johtajista oli varsin korkea, 89 prosenttia, ja tässä ammattiryhmässä työskentelikin eniten nuoria miehiä johtajina. Nuorista johtajanaisia löytyi eniten ammattiryhmästä muut hallintojohtajat ja kaupalliset johtajat, jossa naisten osuus oli noin 43 prosenttia.

Kaikista alle 28-vuotiaista johtajista miesten osuus oli noin 72 prosenttia, joka on noin 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin miesten osuus johtajista yleensä.

Nuoria paljon naisvaltaisissa ammateissa

Suomen työmarkkinoilla naiset ja miehet työskentelevät perinteisesti eri ammateissa. Alle 28-vuotiailla eriytyminen naisten ja miesten ammatteihin oli jopa suurempaa kuin kaikilla työllisillä. Nuorista vain noin 9 prosenttia sijoittui niin kutsuttuihin tasa-ammattiryhmiin, joissa naisten osuus ammattiryhmässä toimivista on 40 - 60 prosenttia. Kaikilla työllisillä vastaava luku oli noin 13 prosenttia. Nuoret työskentelevät myös kaikkia työllisiä useammin ammateissa, joissa naisia oli 60 - 90 prosenttia.

Nuoria naisia oli suhteellisesti miehiä enemmän palvelu- ja myyntitehtävissä, toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä, asiantuntijoina ja erityisasiantuntijoina, kun taas miehiä työskenteli suhteellisesti naisia enemmän rakennus-, korjaus- ja valmistustyössä, prosessi- ja kuljetustyöntekijöinä, maanviljelijöinä ja metsätyöntekijöinä sekä johtajina (Kuvio 1.)

Nuoret miehet myös jakautuvat tasaisemmin ammattiluokituksen pääluokkiin kuin naiset.

Kuvio 1. Alle 28-vuotiaiden ammattirakenne vuonna 2010, % ¹⁾

Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto.
¹⁾ Ammattiryhmät ovat AML 2010 mukaisia. Ammattitieto jäi tuntemattomaksi noin 4 %:lla alle 28-vuotiaista työllisistä.

Palvelu- ja myyntityöntekijöinä oli eniten nuoria naisia, noin 87 900, ja naisten osuus oli noin 73 prosenttia. Tämä oli myös nuorilla miehillä toiseksi suurin pääluokka. Miehiä palvelu- ja myyntityöntekijöinä oli noin 33 100.

Palvelu- ja myyntityöntekijöissä naisten osuus oli suuri (yli 97 prosenttia) muun muassa kosmetologin, hammashoitajan, kampaajan ja parturin sekä kotityöpalvelutyöntekijän tehtävissä. Miesvaltaisimpia (yli 75 prosenttia) tämän ryhmän ammateista olivat palomies, poliisi, kiinteistöhuollon työntekijä ja vartija. Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjinä ja kauppiaina miehiä ja naisia toimi suunnilleen yhtä paljon.

Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöinä oli eniten nuoria miehiä. Nuoria miehiä oli noin 45 100, naisia noin 3 800. Tässä luokassa miesten osuus oli noin 92 prosenttia. Vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta miesten osuus tämän pääluokan ammattiryhmissä oli naisten osuutta suurempi. Miesten osuus oli suuri (yli 97 prosenttia) muun muassa valimotyöntekijän, hitsaajan, levysepän, sähkölaitteiden asentajan ja korjaajan sekä rakennusten viimeistelytyöntekijän tehtävissä. Naisia tässä pääluokassa oli suhteellisesti miehiä enemmän mm. leipureina ja kondiittoreina sekä vaatetusalan työntekijöinä (yli 77 prosenttia).

Ammattiluokituksen pääluokassa muut työntekijät oli alle 28-vuotiata miehiä ja naisia suunnilleen saman verran. Naisia oli 21 700 ja miehiä 20 800. Pääluokan sisällä eri ammattiryhmät eivät kuitenkaan jakautuneet kovinkaan tasaisesti miesten ja naisten kesken. Naisten osuus oli suuri (yli 81 prosenttia) muun muassa ammattiryhmissä sairaala- ja laitosapulaiset, kotiapulaiset ja -siivoojat, päiväkotiapulaiset sekä pikaruokatyöntekijät. Miesten osuus oli suuri (yli 79 prosenttia) muun muassa ammattiryhmissä avustavat kaivos- ja rakennustyöntekijät, ajoneuvojen puhdistajat ja ikkunanpesijät, rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät sekä valmistusalan avustavat työntekijät.

Toiseksi suurin ammattiluokituksen pääluokka nuorilla naisilla oli asiantuntijat. Tässä luokassa naisia oli noin 25 300 ja naisten osuus siinä oli noin 62 prosenttia. Suurimmat ammattiryhmät naisilla tässä pääluokassa olivat sairaanhoitajat sekä sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat.

Miesasiantuntijoita oli eniten informaatio- ja tietoliikenneteknologian teknikoina sekä käyttäjätukihenkilöinä. Naisten osuus oli suuri (yli 97 prosenttia) muun muassa suuhygienistin, terveydenhoitajan ja kätilön ammateissa. Miehiä oli paljon (yli 93 prosenttia) voimalaitosten prosessinhoitajina, lentokapteeneina ja –perämiehinä sekä laivojen konepäälliköinä ja –mestareina.

Kouluttautuminen kannattaa

Kouluttautuminen kannattaa työllistymisnäkökulmasta katsoen. Mitä korkeampi koulutustaso, sitä varmemmin työllistyy. Eniten koulutusta saaneet viihtyvät myös pisimpään työmarkkinoilla. (Myrskylä 2012.)

Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevilla työllisyys on vähäisintä ja matalapalkkatöistä on kiristyvä kilpailu, sillä kouluttamattomien työpaikkojen määrä on romahtanut parissakymmenessä vuodessa. Miehistä vuosittain noin 20 prosenttia jokaisesta ikäluokasta jää perusasteen varaan, naisista yli 10 prosenttia. (Myrskyläb 2013.)

Mitä sitten kannattaisi opiskella? Ainakin kannattaa huomata, että jotkut alat ovat suhdanneherkkiä. Aika-ajoin toistuvat taantumat ovat perinteisesti koetelleet erityisesti rakentamisen, teollisuuden ja liikenteen toimialoja. Palvelualoilla työllisyysnäkymät ovat vakaammat kuin teollisuudessa. (Sajavaara & Haapasalmi 2013.)

Vuonna 2010 parhaiten työllistävät alat olivat keskiasteen suorittaneilla opetusala, terveys- ja sosiaaliala sekä kauppa, ammattikorkeakoulun ja yliopiston alemman tutkinnon suorittaneilla terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut, tekniikka sekä kaupallinen ala ja ylemmältä korkeakouluasteelta (ml. tutkijakoulutus) valmistuneilla palveluala, terveys- ja sosiaaliala, tekniikka ja muut palvelut. (Myrskyläb 2013.)

Nuorten ammattien selvittämistyössä käytettiin vuoden 2010 työssäkäyntitilastoa, jossa 18 vuotta täyttäneiden palkansaajien ja yrittäjien ammatit oli luokiteltu ensimmäistä kertaa kansallisen Ammattiluokitus 2010 (AML 2010) -standardin mukaisesti. Ammattiluokituksesta on käytetty pääluokkien lisäksi tarkinta 5-numerotasoa. Jollei tekstissä ole erikseen muuta mainittu, niin nuoriksi on laskettu alle 28-vuotiaat työlliset. Ammattiluokitus AML2010 löytyy Tilastokeskuksen sivulta http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/ammatti/001-2010/index.html.

Kirjoittaja toimii suunnittelijana Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Lähteet:

Ammattiluokitus 2010. Tilastokeskus.

Huhta, Jaana 2012. Työpaikoista 73 prosenttia palvelualoilla. Työssäkäyntitilasto 2012, Tilastokeskus.

Myrskylä, Pekka 2012. Koulutustaso selittää työurien pituutta. Tieto&Trendit -lehti 6/2012. Tilastokeskus.

Myrskyläb, Pekka 2013. Koulutus, työurat ja sukupuoli. Työ, talous ja tasa-arvo 2013. Tilastokeskus. (in print).

Sajavaara Anu & Haapasalmi Jari 2013. Naiset ja miehet työelämässä 3/2013 Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Taskinen Pertti & Viinikka Joanna 2012. Osa-aikatyöntekijöiden määrän kasvu hidastui. Työvoimatutkimus 2012, Tilastokeskus.

Päivitetty 25.6.2013