Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Väestölaskenta 2010 > Ulkomaalaistaustaisia perheitä yhä enemmän

Julkaistu: 17.9.2013

Ulkomaalaistaustaisia perheitä yhä enemmän

Eevi Lappalainen, Miia Mäkelä & Jukka Tuominen

Yhä useammassa Suomessa asuvassa perheessä toinen tai molemmat vanhemmista tai ainoa vanhempi on syntynyt muualla kuin Suomessa. Tämä artikkeli luo katsauksen näihin perheisiin – puolisoiden ja vanhempien synnyinmaihin, erilaisiin perhetyyppeihin sekä alueellisiin eroihin Suomessa.

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, yksi vanhempi lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia.

Tässä artikkelissa ulkomaalaistaustaisella perheellä tarkoitetaan perhettä, jossa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on syntynyt ulkomailla. Lapsiperheellä tarkoitetaan perhettä, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Perheiden maakohtaisia eroja tarkasteltaessa perheen taustamaa määrittyy perheen ulkomaalaisen puolison tai vanhemman syntymämaan perusteella. Perheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, taustamaa määrittyy äidin syntymävaltion mukaan.

Kahdeksan prosenttia perheistä ulkomaalaistaustaisia

Koko Suomen väestöstä 75 prosenttia kuuluu perheisiin. Ulkomailla syntyneistä perheisiin kuuluu 69 prosenttia. Suomessa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 1 465 700 perhettä, joista 117 480 eli noin kahdeksan prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.

Ulkomaalaistaustaisista perheistä 48 prosenttia eli lähes puolet on venäläis-, ruotsalais-, tai virolaistaustaisia (Taulukko 1). Seuraavaksi eniten on thaimaalais- sekä saksalaistaustaisia perheitä. Kymmenen yleisimmän taustamaan muista maista on kustakin alle 3 000 perhettä. Taulukossa 1 on esitetty ulkomaalaistaustaisten perheiden lukumäärä sekä osuus kymmenen yleisimmän taustamaan osalta.

Taulukko 1. Ulkomaalaistaustaiset perheet perheen taustamaan mukaan

Ulkomaalaistaustaisten perheiden määrä lähes kaksinkertaistui 2002–2012

Ulkomaalaistaustaisten perheiden määrä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun (kuvio 1). Vuonna 2002 niitä oli 65 000 ja vuonna 2012 lähes 120 000. Ulkomaalaistaustaisten perheiden lukumäärä on siis vuosina 2002–2012 lähes kaksinkertaistunut, vuosittain lisäys on ollut keskimäärin noin kuusi prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten perheiden osuus kaikista perheistä kasvoi samalla aikavälillä alle viidestä prosentista kahdeksaan prosenttiin.

Kuvio 1. Ulkomaalaistaustaisten perheiden määrä 2002–2012

Vajaa kolmannes kaikista ulkomaalaistaustaisista perheistä on sellaisia, joissa kumpikin puoliso on syntynyt ulkomailla. Lähestulkoon yhtä suuri osuus on perheitä, joissa nainen on syntynyt ulkomailla ja mies Suomessa. Reilussa neljänneksessä ulkomaalaistaustaisista perheistä mies on syntynyt ulkomailla ja nainen Suomessa. Loput perheistä ovat yhden vanhemman perheitä, jotka koostuvat ulkomailla syntyneestä vanhemmasta – yleensä äidistä – sekä hänen lapsistaan.

Vuonna 2012 Suomessa oli 1990 perhettä, joissa puolisot olivat rekisteröidyssä parisuhteessa. Näistä 320 perheessä vähintään toinen puolisoista oli syntynyt ulkomailla. Rekisteröityjen parien ulkomaalaistaustaisten perheiden pienen määrän takia näistä perheistä ei ole mielekästä tehdä erillisiä analyysejä jo tietoturvasyistä. Tästä syystä artikkelissa perheiden naisiin on yhdistetty tiedot myös rekisteröityjen parisuhteiden nuoremmista osapuolista ja miehiin tiedot rekisteröityjen parisuhteiden vanhemmista osapuolista.

Aviopari ja lapsia yleisin perhetyyppi

Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli 578 400 lapsiperhettä, joista 67 300 perheessä vähintään toinen vanhemmista tai ainoa vanhempi on syntynyt ulkomailla. Kaikista lapsiperheistä siis 12 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Suomalaistaustaisista perheistä 38 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista perheistä 57 prosenttia on lapsiperheitä.

Hieman yli 40 prosenttia ulkomaalaistaustaisista perheistä on aviopareja, joilla on lapsia. Toiseksi yleisin perhetyyppi on lapseton aviopari, joita on ulkomaalaistaustaisista perheistä lähes neljännes.

Suomalaistaustaisten perheiden kohdalla tilanne on yleisimpien perhetyyppien osalta hieman toisenlainen. Noin 37 prosenttia suomalaistaustaisista perheistä on lapsettomia aviopareja ja vajaa 30 prosenttia perheistä koostuu avioparista ja heidän lapsistaan.

Avoparien osuus niin ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisistakin perheistä on lähes samansuuruinen eli noin viidennes. Lapsettomien avoparien osuus on molemmissa perheryhmissä hieman alle 15 prosenttia ja avoparien lapsiperheiden vajaa kymmenen prosenttia. Myös yhden vanhemman perheiden osalta erot ulkomaalaistaustaisten (13 %) ja suomalaistaustaisten (12 %) perheiden välillä ovat pienet.

Kuvio 2. Ulkomaalaistaustaiset perheet ja suomalaistaustaiset perheet perhetyypin mukaan 2012

Lähes joka viides Uudenmaan lapsiperhe on ulkomaalaistaustainen

Ulkomaalaistaustaisten perheiden suhteellinen osuus vaihtelee maakunnittain. Koko maassa kahdeksan prosenttia perheistä on sellaisia, joissa vähintään yksi vanhemmista on syntynyt ulkomailla. Ahvenanmaalla ulkomaalaistaustaisten perheiden osuus kaikista perheistä on neljännes.

Ulkomaalaistaustaisia perheitä on keskimääräistä enemmän myös Uudenmaan ja Pohjanmaan maakunnissa, joissa osuudet ovat 13 ja yhdeksän prosenttia. Ulkomaalaistaustaisia perheitä on vähiten Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa, alle neljä prosenttia kaikista perheistä.

Lapsiperheistä ulkomaalaistaustaisia on koko maassa noin 12 prosenttia, Ahvenanmaalla 31 prosenttia, Uudellamaalla 18 prosenttia, Pohjanmaalla 15 prosenttia ja Varsinais-Suomessa 12 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten lapsiperheiden osuudet ovat pienimmät Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa, kaikissa kuusi prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisista perheistä lähes puolet asuu Uudellamaalla - kaikista ulkomaalaistaustaisista perheistä 47 prosenttia ja lapsiperheistä 46 prosenttia.

Puolet somalialaistaustaisista perheistä yhden vanhemman perheitä

Noin joka viides lapsiperhe on yhden vanhemman perhe. Suomessa syntyneiden vanhempien yhden vanhemman perheitä on 105 300 ja ulkomailla syntyneiden vanhempien yhden vanhemman perheitä 12 800. Yhden vanhemman perheiden osuus ulkomaalaistaustaisista lapsiperheistä, 19 prosenttia, on lähellä suomalaistaustaisten perheiden vastaavaa osuutta, 21 prosenttia.

Suomalaistaustaisista perheistä 18 prosenttia on äidin ja lasten perheitä, kolmessa prosentissa perheistä sen muodostavat isä ja lapset. Yhden vanhemman perheet ovat yleisimpiä Somaliassa syntyneillä vanhemmilla. Somalialaisten lapsiperheistä 48 prosenttia on äidin ja lasten perheitä ja neljä prosenttia isän ja lasten perheitä.

Seuraavaksi yleisimpiä yhden vanhemman perheet olivat Virossa syntyneillä, joilla yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä oli noin 35 prosenttia. Yhden vanhemman perheitä oli vähiten Kiinassa ja Turkissa syntyneillä, molemmilla 14 prosenttia.

Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisilla lapsiperheillä yhden vanhemman perheitä on vähiten samoissa neljässä maakunnassa, joissa ulkomaalaistaustaisia lapsiperheitä on vähiten: Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Näissä maakunnissa yhden vanhemman perheiden osuus vaihtelee suomalaistaustaisissa lapsiperheissä 14 ja 18 prosentin välillä ja ulkomaalaistaustaisissa lapsiperheissä 13 ja 14 prosentin välillä.

Kuvio 3. Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä perheen taustamaan mukaan 2012, %

*) Sis. entinen Neuvostoliitto

Kiinalais-, thaimaalais-, venäläis- ja virolaistaustaisista lapsiperheistä yli puolet yksilapsisia

Valtaosa lapsiperheistä on yksi- tai kaksilapsisia. Sekä Suomessa että ulkomailla syntyneiden lapsiperheistä yksi- tai kaksilapsisten perheiden osuus on 82 prosenttia. Yleisintä yksi- tai kaksilapsisuus on kiinalais-, thaimaalais- ja venäläistaustaisilla lapsiperheillä, joista kaikissa ryhmissä yksi- ja kaksilapsisia perheitä on yli 90 prosenttia.

Suomessa syntyneiden lapsiperheistä viisi prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista lapsiperheistä kuusi prosenttia on suurperheitä eli perheitä, joissa on vähintään neljä kotona asuvaa alaikäistä lasta. Suomessa syntyneiden suurperheitä on noin 24 800 ja ulkomaalaistaustaisia suurperheitä on noin 3 900. Määrällisesti eniten suurperheitä on ruotsalaistaustaisissa perheissä, 900 perhettä, ja somalialaistaustaisissa perheissä, 700 perhettä. Somaliassa syntyneiden suurperheet ovat myös suhteellisesti erittäin yleisiä: 38 prosenttia somalialaistaustaisista lapsiperheistä on vähintään nelilapsisia. Suurperheiden osuus on toiseksi suurin entisessä Jugoslaviassa syntyneiden perheissä, 8 prosenttia.

Maakunnista suurperheitä on eniten Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla. Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisista lapsiperheistä on näissä maakunnissa suurperheitä 7 ja 11 prosentin välillä.

Kuvio 4. Lapsiperheiden osuudet lasten lukumäärän ja perheen taustamaan mukaan 2012, %

*) Sis. entinen Neuvostoliitto

Avoperheet yleisimpiä Virossa ja Ruotsissa syntyneillä

Kaikista perheistä noin 22 prosenttia eli 321 500 on avoperheitä. Avoperheiden prosenttiosuus kaikista perheistä on sama sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisilla perheillä. Perheitä, joissa toinen tai molemmat avopuolisoista on syntynyt ulkomailla, on 26 300. Näistä perheistä yli 10 000 on ruotsalais- tai venäläistaustaisia.

Yleisimpiä avoliitot ovat virolaistaustaisissa perheissä, joista noin 38 prosenttia on avoperheitä. Ruotsalaistaustaisista perheistä 31 prosenttia on avoperheitä. Lisäksi britannialais- ja saksalaistaustaisista perheitä avoperheitä on lähes 30 prosenttia. Muissa maaryhmissä avoliittoja on keskivertoa vähemmän. Vähiten avoperheitä on jugoslavialais- ja somalialaistaustaisista perheistä, molemmilla 11 prosenttia.

Avoperheet ovat harvinaisempia lapsiperheissä kuin perheissä yleensä. Lisäksi ulkomaalaistaustaisissa lapsiperheissä avoperhe on harvinaisempi perhetyyppi kuin suomalaistaustaisissa lapsiperheissä. Suomalaistaustaisista lapsiperheistä 19 prosenttia on avoperheitä, kun ulkomaalaistaustaisista perheistä näitä on 15 prosenttia.

Kuten kaikkien perheiden kohdalla, myös lapsiperheissä virolaisilla ja ruotsalaisilla avoperheet ovat yleisimpiä, näistä noin joka neljäs on avoperheitä. Lisäksi saksalais- ja britannialaistaustaisista perheistä joka viides on avoperheitä. Muiden tarkastelussa mukana olleiden maiden avoperheiden osuudet jäivät alle 11 prosentin.

Kiinalaistaustaisilla perheillä avoperheet ovat suhteellisesti huomattavasti harvinaisempia lapsiperheissä kuin kaikissa perheissä yhteensä. Kun kaikissa kiinalaistaustaisissa perheissä avoperheiden osuus on 19 prosenttia, kiinalaistaustaisista lapsiperheistä avoperheitä on 4 prosenttia.

Avoperheeet ovat muuta maata selvästi yleisempiä Ahvenanmaalla, tarkasteli sitten Suomessa tai ulkomailla syntyneiden perheitä. Kaikista perheistä avoperheiden osuus Ahvenanmaalla on suomalaistaustaisilla yli neljännes ja ulkomaalaistaustaisilla kolmannes. Lapsiperheistä avoperheitä on Ahvenanmaalla 30 prosenttia sekä Suomessa että ulkomailla syntyneiden perheistä.

Kuvio 5. Avoperheiden osuus kaikista perheistä ja lapsiperheistä perheen taustamaan mukaan, %

*) Sis. entinen Neuvostoliitto

Päivitetty 17.9.2013