Joka kymmenes havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa

Miltei joka kymmenes 16–74-vuotias on havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa Suomessa. Kunniaan liittyvää väkivaltaa koetaan ja havaitaan ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten nuorimpien joukossa eli 16–34-vuotiaiden ikäryhmissä.

Tarkastelu syntyperän mukaan osoittaa, että kunniaan liittyvän väkivallan kokeminen ja havaitseminen on yleisintä ulkomaalaistaustaisten keskuudessa. Heistä eniten sekä havaintoja että omakohtaisia kokemuksia on vanhimmassa eli 55–74-vuotiaiden ikäryhmässä. Nuoremmissa ulkomaalaistaustaisten ikäryhmissä kokemuksia on vähemmän, mutta edelleen varsin paljon.

Tilastokeskuksen Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimus kartoittaa ensimmäistä kertaa yhteisöllisen väkivallan kokemusten yleisyyttä koko väestössä. Yhteisöllisellä väkivallalla tarkoitetaan perheen, suvun tai muun yhteisön hyväksymää ja yksilöön kohdistamaa väkivaltaa tai väkivallan uhkaa, jonka tarkoitus on kontrolloida yksilön toimintaa tai rangaista häntä yhteisön odotusten rikkomisesta.

Yhteisöllisen väkivallan muodoista tutkimuksessa kartoitettiin pakkoavioliittoja, kunniaan liittyvää väkivaltaa ja suhtautumista tyttöjen ja poikien sukuelinten silpomiseen.

Suomessa useampi kuin joka kymmenes alle 35-vuotias tietää ainakin yhden uhrin tai tekijän, on itse kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa tai todistanut jonkun läheisen joutumista sen uhriksi.

”Kunniaan liittyvä väkivalta on kokoaan suurempi ilmiö, sillä suorien uhrien ja tekijöiden lisäksi se tavoittaa ison joukon muitakin henkilöitä. Puhutaan siis merkittävästä ongelmasta, jonka luoman varjon alla elää parhaillaankin suuri määrä ihmisiä”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Henna Attila.

Pakkoavioliittoja noin yhdellä prosentilla

Avioliiton vastoin omaa tahtoaan solmineita on noin yksi prosentti Suomessa asuvista alle 75-vuotiaista, jotka ovat tai ovat joskus olleet naimisissa. Suurin osa avioliiton vastoin omaa tahtoaan solmineista on avioitunut taivuttelun tai painostamisen seurauksena. Suoraa pakottamista kokeneita on väestötasolla tarkasteltuna hyvin vähän.

”Vaikka pakkoavioliitot eivät väestötasolla juuri näy, on hyvä huomata, että joissakin väestöryhmissä ne voivat olla muita yleisempiä. Näihin ryhmiin kuuluvien kokemusten tavoittamiseksi tarvittaisiin tutkimusta, joka keskittyy koko väestön sijaan juuri heihin”, toteaa yliaktuaari Attila.

Joka kymmenes nuori mies ajattelee tyttöjen sukuelinten silpomisen olevan hyväksyttävää

Suhtautuminen tyttöjen ja poikien ei-lääketieteellisiin ympärileikkauksiin eli kulttuurisista syistä tehtävään sukuelinten silpomiseen on pääasiassa kielteistä. Keskimäärin poikien ja miesten sukuelinten silpomiseen suhtaudutaan niin naisten kuin miesten keskuudessa sallivammin kuin tyttöjen.

Sukupuolta enemmän suhtautumiseen vaikuttaa ikäryhmä: vanhemmissa ikäryhmissä sekä poikien että tyttöjen sukuelinten silpomiseen suhtaudutaan huomattavasti kriittisemmin kuin nuoremmissa. Tulosten mukaan Suomessa joka kymmenes 18–24-vuotias mies ajattelee, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen eli ulkoisten sukuelinten poistaminen tai muu vahingoittaminen ei-hoidollisista syistä voi tietyissä olosuhteissa olla hyväksyttävää.

”Muun tutkimuksen perusteella tiedetään, että Suomestakin lähetetään tyttöjä silvottavaksi ulkomaille. Joidenkin nuorten miesten sallivat asenteet eivät välttämättä kerro niinkään pahantahtoisuudesta tyttöjä ja naisia kohtaan vaan tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä. Jos tähän ilmiöön halutaan meillä todella puuttua, ensimmäinen askel on lisätä sekä tietoisuutta että valppautta”, sanoo yliaktuaari Attila.

Tuoretta tutkimustietoa naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamaan väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaan EU:n Gender-Based Violence -tutkimukseen, josta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE ja Tilastokeskus julkaisevat tänä syksynä ja vuoden 2025 alussa uusia tuloksia.

Aiheina ovat verkkoväkivalta, nuorten naisten kokema väkivalta, työelämässä koettu seksuaalinen häirintä, kokemukset vainoamisesta, yhteisöllinen väkivalta ja lapsuudessa koettu väkivalta.

Kaikki julkaisut kootaan Tilastokeskuksen sukupuolistuneen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan teemasivulle.

Lisätietoja:

Yliaktuaari Henna Attila, p. 029 551 3378

Tiiviisti tutkimuksesta: Yhteisöllinen väkivalta

Tilastokeskuksen sukupuolistuneen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan teemasivu

Tilastolive 19.12.: Sukupuolistunut väkivalta tänään